sille mitä sain selvää parempi
että viinitahrojen alle
olisi jäänyt piiloon
huonoja uutisia huonoista asioista
raskaalta tuntuu niitä lukea
kuin turhaa koko omakin elämä
lenkki jossakin pahuuden ja turhuuden ketjussa
kaukana vieraalla maalla
laihan rahan perässä
taistelut ja taudit hurmeiset kentät
poika ja hevonen…saksanmaalle
tarpeellisempaa
tuo kissan hiirijahti
ja sen leikit nyt ainoa
mielenvirkistys
kun verstaani hiljenee
kun arkun valmiiksi saan
kissa kyllä löytää
leikkinsä kujalta
ei jää suremaan
viite: http://runotorstai2.wordpress.com/2013/02/28/276-haaste/
sanapasanen 
28 helmikuun, 2013 at 17:01
Kiitos. Pidin runostasi, kuten aina.
TykkääTykkää
28 helmikuun, 2013 at 21:10
Kiitos, tämä on ilahduttavaa kuultavaa.
TykkääTykkää
2 maaliskuun, 2013 at 17:07
Vahva runo. Pidin myös siitä, että sidoit runon ajan kuvan viestimään historialliseen aikaan. Se toimii tässä erittäin hyvin.
TykkääTykkää
3 maaliskuun, 2013 at 13:14
Kiitos kommentistasi perusteluineen!
TykkääTykkää
3 maaliskuun, 2013 at 15:23
Mielenkiintoista, miten erillaisia mielikuvia maalaus herättää. Itse olisin tiivistänyt, mutta sinä teit näin…
TykkääTykkää
3 maaliskuun, 2013 at 19:08
Maalaus näytti olevan peräisin 1600-luvulta. Siitä tuli mieleen 30-vuotinen sota ja että vanha isä sai tiedon sinne joutuneen poikansa ja hevosen (hakapeliitat) kuolemasta. Ajattelen, että mielikuva on eeppinen ja siihen nähden teksti on tiivistys. Toinen mahdollisuus olisi tietysti suhtautua kuvaan ilman kertomusta: ulkonaisten piirteiden pohjalta, värien synnyttämien tunnelmien jne. Mahdollisuuksia on varmaan paljonkin. Ja hyvä niin. Kiitti virikkeellisestä kommentistasi taas, Hihat!
TykkääTykkää
4 maaliskuun, 2013 at 17:35
Samankaltaisia aatoksia heräsi mullakin.
TykkääTykkää
6 maaliskuun, 2013 at 22:04
paljon puhuva runo.. kuva on todella hyvin monia aiheita antava, silti itse poimin siitä vain osasia ..
TykkääTykkää