Kuukausittainen arkisto:elokuu 2024

Ilkimyksen hauta

 

– Mitä kuuluu?

– Kiitos, oikein hyvää, tulin juuri hautajaisista.

– Että mitä!?

– Kävin hautaamassa ilkeän kännykkäni.

– Miten voit sanoa yhteydenpitovälinettä ilkeäksi?

– Sieltä nyt tuli vain ikäviä soittoja ja viestejä milloin exältä, milloin perintätoimistosta,

             kaikenlaista kuraa niskaan näiltä ”yhteydenpitopalstoilta”,

              kaikenlaista mitä en ole ansainnut.

– No miten aiot jatkossa pärjätä ilman sitä?

– Hyvin, muutin metsään, löysin aution tuvan, jossa on toimiva hella. Päivisin keräilen

             risuja ja ongin kaloja, öisin käyn välillä hakemassa perunoita

             ja muuta pientä puutarhapalstoilta, ihan sen vähän mitä tarvitsen.

– No mihin sinä kännykkäsi hautasit?

– Syötyin leipäin makasiiniin, kasan alimmaiseksi.

– Mistä idea juuri tuosta paikasta?

– Sattui sopivasti silmään Päätaloa lukiessa.



Viikon 35 krapusanat ovat kännykkä, ilkeä, haudata. Krapu on tasan sadan sanan kirjoitushaaste,

jota pitää suspetal https://susupetalsanat.wordpress.com/2024/08/25/kohtalokkaat-virheet/#comments

 

 

 


Uudelleen jos kaiken

 



Uteliaisuuteni hiipuu nähdä tietää mitä

jokaisen mäen mutkan metsän mielen takana

tyytyväisyys lisääntyy, että voi ohittaa

asioita, joista ei mitään tiedä, että jättää

ilmiöitä omaan arvoonsa niille tilaa antamatta

                                        Kysyn mielessäni



minä vai maailmako on niin muuttunut

että rikkaruohoja, ei niitä harmittomia koristeellisia

vaan valtaan pyrkiviä tukahduttavia

näen enemmän kuin viljelykasveja

että tätäkö varten hiili vety happi typpi ponnistelivat

hiki otsalla miljardeja vuosia sitten huvikseen tai ohjatusti

                                       niin syntyi



kemian professoreja jotka ponnistelevat

hiki otsalla keksiäkseen keinoja palauttaa kaikki

takaisin atomitasolle

                                      ja niin maailma



pistetään turkin hihaan ja

nussitaan uusiksi

 

 

 


Sininen marja

 



M aan antimet ovat kypsyneet metsässä

U rbaani mieli ei niistä piittaa

S otkuisen hakkion takaa ne usein on haettava

T arvitaanko orjia kaukaa idästä, että ne pöytään saadaan?

I tse keräten siistimpi sato, mutta monella mieli tökkii

K eräilytalouden perinnehdistys sinisin sormin, sinisin ajatuksin jatkaa

K ivaa toisille, toisille ei, mustikkapiirakka kaikille maistuu

A svalttiaivot menevät mutkalle poluttoman metsän äärellä