O nnea onnekkaalle onnettomuutta onnettomalle

N uttua & naamaa nurinpäin

N illitystä näköalojen näivettymistä

E htyviä elämisen ehtoja

L iiterillinen leikkauslistoja

L apset liukastelevat

I sänmaan isäkin itkee

S ataa saatanallisia säkeitä

T orilla tavataan

A jomies armoton

U udenlaisia uutisia

U nelmia uupuneille

T oivoa toivottomille

T avaraa tavarattomille

A avistus armoa avuttomille

V enäjä vastuuseen veritöistään

U kraina uusille urille

O ligarkit orsipuille

T rumppi telkien taakse

T apahtukoon tahtoni

A men !

H ellalla höyryää herkkuja   huumekuriirin hopearahat heinissä

Y ökyöpelit ymmärtävät yksinäisyyden   ylikäymättömän

V äsynyt voittaja vaikertaa   valuuttakorin vaihtotase vaaranmerkki

Ä ärettömän äiti   äänettömiä älähdyksiä

Ä änioikeus älämölöilläkin   ääni änkyrälle

J uhla jytää   jäänestoaineillakin

O jautuneen onni   osapäivätyöläinen ohikulkijana

U upuneet unikeot   uskovat uuteen uneen

L antti lapselle leipään   lämmin lampaanvilla lumiluolaan

U imataidoton ulkoilmaihminen   uupelossa ulapalla

A ika aikaa ajallaan   ajattomaksi arveltuakin !

Käsivarsien pituus on reiluusongelma

kiekonheittäjillä sylivälierot näkyvät tuloksessa

metrikaupalla karkaavat palkintosijat lyhytvartiselta

savolainen perunanenä missikisoissa tuo

alkuperäinen ja heimotietoinen sierainten kaksoisaukko

tylytetään armotta raadin toimesta

joka itsensä visusti väljiin vaatteisiin verhoaa

ja pohkeet kuin tynnörit sirosääristen joukossa

niin persoonalliset tuskin bonusta saavat tuomarilta

Kun arvostamme suorituksia, mitä oikein arvostamme?

Perimää, synnynnäiset erot palkitaan: verenkierron

hapenottokyky, hormonitasot, geenit, kromosomit

niitä vaikea on ohittaa harjoittelulla, katto tulee vastaan

lähes kaikilla ennen pilvilinnaa

yritäpä tasoittaa kemialla, kilpailukielto lätkäistään

ei auta kuin treenata entistä huipummin

huipulla pysyäkseen näkee ja tuntee vain toisia huippuja

vain toisaan näkevät naivat toisiaan

syntyy huippujen tylsä sääty

Viite: viikon 50 krapusanat ovat käsivarsi, nenä, pohje. Krapu on otsikko mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti. Kirjoitushaastetta pitää susupetal https://susupetalsanat.wordpress.com/2023/12/10/siivousvinkkej-jouluksi/#comments

Mielipuolipuimakone jyskyttää jyvät

irti akanoista valiten akanat

jotka pimeänä pilvenä tunkevat

silmiin takertuvat kurkkuun

jyvät valuvat pellolle kätkevät tarinan mustaan

maahan jäsenet irti kehosta jänteet lihakset luista

puimakone jyskyttää pakottavilla ohimoilla

*

Kohta murskautuvan miehen

jäähyväinen vielä pelkoa ja toivoa

onko joukkoistetun hulluuden uhria vaikea glorifioida

järkytyksen vihan vuoksi ennen kuin

surun pitkä tumma tunneli

*

Tämä on ottelu jossa ei ole sijaa leikille

sota joka on voitettava elävänä tai kuolleena

eikö palosotilas ymmärrä mitä on tehtävä

kun sireeni soi vaikka on nukkumaanmenon aika

sanooko että sireenin ääni väsyttää

*

Jaamme hänen kanssaan saman planeetan

meillä on sama biologia samat aistimet

missä risteyksessä mieli vinksahti niin eri suuntaan

jos olisin syntynyt siellä ja hän täällä

olisiko lopputulos sama

älä kiusaa minua edes kysymällä moista

*

Ehkä etsin sanoja tunteita puuhia

joilla ohittaa tämä hämmennys

ripustaa rekvisiittaa puuhun puhua

tarinasta liikutukseen saakka torjua

ansaitsematon: että on oikeaan aikaan

oikeassa paikassa

Epäröiden onko se oikein

Kun isänmaa kutsui, oli mentävä

kun äidinkieli kutitti, oli kirjoitettava kenttäpostia

moni äidinkielinen elämä sai isänmaallisen lopun

Silloin eläminen oli valmistautumista kuolemaan

josta tiedettiin paljon, kuoleminen syy panostaa

elämään, kun tulevista päivistä ei ollut tietoa

Nyt kaikki suoritteet on ladattu yhdelle

suoralle kuin sadankymmenen aidat ja

heittäytyminen maaliviivalle

Elossa oleminen on edelleen kova kestävyyslaji

kuolemisen vaikeusaste tuntematon:

jalat edellä taittaen vai kahdella ja puolella kierteellä?

Kun auringon silmä sammuu

kuu sitä vielä heijastaa

uuteen aamuun asti

…sen kirjoitin kirjoitinko niin

kuin ajattelin, nähdäkseni mitä ajattelin

kokeillakseni voinko allekirjoittaa sen

Kun sanon jotakin, onko sekään sitä mitä ajattelen

vai sanonko ääneen, että kuulisin mitä ajattelen

sanonko sen peittääkseni muilta mitä ajattelen

Teenkö jotakin jotakin tehdäkseni vai

saadakseni selville mitä oikeasti haluan tehdä

ja mitä en etten tekisi mitä en halua

Toiminko jossakin toimittaakseni jotakin, jotta

vaikuttaisin varteenotettavalta toimijalta

Katsonko sinua sinut nähdäkseni vai

näenkö sinut katsoakseni sinua, kuulenko

kosken kohinan kuunnellakseni sitä

Tunnenko sormista ihollani pelkän kosketuksen vai

tunnenko sinut sormien kosketuksen takana

Niin risteävät kaidat polut ja laveat tiet

tihkuvat risteyksissä ambivalenttista

pyrkimystä ja epäröintiä

Viite: viikon 49 krapu alkaa lauseella minkä kirjoitin, sen kirjoitin. Haaste on otsikko mukaanlukien tasan sadan sanan teksti ja sitä pitää pitää susupetal

https://susupetalsanat.wordpress.com/2023/12/03/pubivisa/#comments