Kuukausittainen arkisto:kesäkuu 2015

Äiti kuoli

 

äiti kuoli

kitui kuukauden sairaalassa

sitä ennen erinäisiä aikoja

sadan vuoden aikana

monet ottavat osaa

minä otan sadan vuoden

aurinkoiset päivät

asettelen arkkuun

pehmikkeiksi

Mainokset

Tänä kesänä ei paistatella

 

kylmällä rannalla

lomalaisen lonkankääntö sujuu

kuin jäiden polttelu

 

sateentekijä hyttyspusikossa

tanssii yhteiskuntasopimuksen

vuoksi vaipuu transsiin

 

jos ei elokuussa kihlajaiset

edessä on

käärmekeiton maistajaiset

 

 

viite: http://runotorstai.blogspot.fi/2015/06/372-haaste.html


Eleitä ja kerjäläisiä

 

 

vanha lastenhoitaja tunnistaa

arven jalassa

ja eleen: älä ole tuntevinasi

valekerjäläinen ampuu kohta nuolen

läpi kahdentoista kirveensilmän

sankari ja kuningas       pistää

kilpakosijat lihoiksi

 

aitokerjäläisen hattuun

satelee hyviä neuvoja       kuninkaan porttien sisältä

ontuja tyytyy sen ulkopieleen       ei täyty hattu liian nopeasti

itsenkehittämisoppaista

onhan tämä sentään taivas: ei sada       kukaan ei hätistele

yöpaikkakin ilmainen

 

portinvartijana mies joka kolmesti kielsi

kuuli kukon ja itki       meni pois

ei hirttänyt itseään       muisti

että viimeiset tulevat ensimmäisiksi

 

ehkä huomenna on

ontujan vuoro

*

 

viite: http://runotorstai.blogspot.fi/2015/06/371-haaste.html

 


Kielen ylistys

 

 

Eri kielet ovat, että se outous,

kun ei ymmärrä toista, pysähdyttäisi

Että syntyisi kuuntelemista,

korvat aukenisivat ihmettelemään

erilaisia ihmisiä,  toisenlaisia kieliä

Kuten lapsi kokeilee laatikon aukkoihin

kuutioita pallon koloihin, kolmioita kuution,

sovitellaan yhteen sanoja ja ilmaisuja,

ihmisyyden muotoja yli rajojen

 

Ilmaan nousevia höyhensanoja,

malmikiven sanoja pohjamudan syvyyksiin,

läpi jään ja kylmän veden,

villityssanoja kuin viina päähän

ja tyrmäyssanoja leukaperiin

 

Sanoja jotka imeytyvät ihmiseen kuin ravinto

 

Mitäpä siitä,

jos en kieltäsi ymmärrä,

enhän ymmärrä aina niitäkään,

joiden kieltä osaan

Puheesi on kiehtovaa musiikkia,

sanasi ropsahtelevat kuin

lämpimät sadepisarat

Mitäpä siitä jos en kieltäsi ymmärrä,

silmäsi ymmärrän

 

Älä kiellä kieltäsi, älä anna pois

Kieli on syntynyt ja kieli on

annettu syntyneelle

Jos se otetaan pois, jää tilalle

mykkä surun aukko, jää

niin monta reikää kuin sanaa,

tyhjät silmäkuopat, sammuneet tähdet

 

Kun sanat palaavat ja kieli,

pilviverho repeää ja tähdet syttyvät

öiselle taivaankannelle

aamu alkaa sarastaa

ja linnut laulavat

kukin kielellään

 

 
viite: http://www.helsinki.fi/sup/ajankohtaista/vaitos_pasanen.html