Orastava kokkiuteni kaivautuu esiin: vegaanirouva ei halua osallistua murhatyön hyödyntämiseen Kaivan komerosta puoliruostuneen orasmyllyn, jolla tuoteselostuksen mukaan voi puristaa hedelmistä mehua ja sosetta. Kalasta ei mainita mitään. Suihkutan sen kuumalla vedellä, leikkaan hauenpaloista ruodon ja tungen pienityt palat tuuttiin. Väännän kampea ja sivuaukosta alkaa pursuta haukimössöä. Ei ole korppujauhoja, ei sitruunaa, ottaa otsaan. No onhan spelttiä, kaurajauhoa ja valkosipulia. Kananmunaa, suolaa, pippuria, tilliä. Pyöritys jauhoissa, taputtelu pannuun. Hyvin pysyvät koossa ja ruskistuvat. Kysyn mielessäni: miltä pihvi nyt maistuu? Vastaan ääneen: no kyllä näitä ennen syö kuin selekäänsä ottaa.Lisään lautaselle rouvan uunilaatikkoa. Se sisältää paljon kaalia. Kehun sitäkin.
(viite: viikon 39 krapusanat: suihkuttaa, orastava, otsa https://susupetalsanat.wordpress.com/2021/09/26/yksisarvinen/#comments)