tänään minä ja Kaarle Kustaa täytämme taas vuosia

siksi päätimme pohtia elämää päissämme

            niissä omissamme ihan omin päin:

           onko sitä siellä vai mitä siellä on

päissään monet fundeeraavat liian vaikeita

            vaikeita ja veikeitä       veikeitä ja vaikeita

                       on hyvä vuorotella

toisille veikeä on vaikea

            ja toisissa päissä toisinpäin

pä(ä/i)ssään sen kukin päätelköön

            vappukukin vapunkin voi kulkea

nestettä päässä ja kaasua pallossa

            nestekaasua saa kaikilla huoltoasemilla

terveysasemilla on paljon huollettavia

            mutta ei me Kallen kanssa sillä tavalla

mitä siitä jos peltoni siemenistä

            orjantappurat kasvaa

niiden takana lampaat on turvassa

päiväperhoille kukkia riittää

mitä siitä       sen piikkiset versot

             aasille maistuu

yksi harmi tosin on mielessä:

nisunsyöjät yöllä sen varsia varastaa

ja aamulla päähineitä

             elämän ruhtinaille vääntää

    http://runotorstai.blogspot.fi/2014/04/324-haaste.html

päästääkö pääsiäinen

            päänsisäisestä       orjuudesta

saako petokseen suutuntuman       juudassuulla

            kun verta on niin paljon

että oven pihtipielet kiian pienet

            kamanat ja kynnykset

                        katto seinät ja lattia

                                  ikkuna näkymineen

voiko noin nousta ja lähteä

            kävellä maan ääriin

äärimmäisen niemen nokkaan

            jossa vain taivas ja meri

eivät toisiaan soimaa

viite: http://runotorstai.blogspot.fi/2014/04/323-haaste.html

ruoste mitään raiskaa

            sota raiskaa       sotilaan

joka näkee maailman

            sinistetyn teräsputken takaa

ja veri valuu maahan       kuivuu pölyksi

            veri kuin hematiitin pöly

sotavaunujen ilmaan nostattama veren pöly

            huutaa kostoa siihen asti

kun aseen kantaja itkee

                     aseensa ruosteeseen

että ruostumaton ruostuu kuin ruoko joka murtuu

ja näkymätön muuttuu näkyväksi

viite: http://runotorstai.blogspot.fi/2014/04/322-haaste_10.html

parkunalla lävähtivä keuhkot käyntiin

kun latvavesille laskettiin

            ihmislastu       ihmisen poika

                         elämän virtaan

suureen puuhun puhkesi

uusi oksanverso       oksaan hiirenkorva

puuhun jossa kaikki       vuodenajat yhtä aikaa

läpi tuntemattomien maisemien

      tiheiden metsien halki

vievät polku ja virta ihmisen lasta

näkyvyys rajallista       siinä on rauha ja suoja

            elää hetkissään       huolet huoltajilla

huolehtia turhaa huolta vailla       on kasvamisen rauha

jossa kasuava       löytää metsäpolun alun

vesiväylän veneelleen       aikoinaan

viite: http://runotorstai.blogspot.fi/2014/04/321-haaste.html