Sen minä sanon vaan että järki hoi!
Mikä harmi että puuta on jätettävä metsään
lahoamaan ihan turhaan linnuille, joita ei koskaan näe
annettava puukapuloita kettujen leluksi häkkiin, eikä
niistä tullut edes suukapulaa eläinsuojelijoiden suihin
ja hullummaksi vain menee: kohta on
joka nurmikon reunassa oltava lahopökkelöitä
lisäämässä jotain näkymättömän pieniä
hiukkasia, eliöitä, mitä lie tuholaisia
muka edistämässä ihmisten terveyttä
Taitaa tutkijoilla olla lahoa
jo omassa päässään, sanoohan sen
arkijärkikin, ettei tuossa ole mitään järkeä:
hometta ja itiöitä ilma täynnä
allergiat lisääntyy ja immuniteetti
heikentyy, siisti pitää pihan olla:
nurmikon matalaa, mutta tuuhea ja tummanvihreää
käytävät laatoitettu ja pensaat leikattu
symmetrisen muotoisiksi
viite: viikon 41 krapu on kirjoitushaaste kuvasta: Tekstin on tasan sadan sanan mittainen. Haastetta pitää susupetal: https://susupetalsanat.wordpress.com/2026/10/04/laho/#comments

Suuri valo teoriassa pieni valo käytännössä
Teoria ja käytäntö ovat kaksi eri sanaa
ja asiaa, voisivat tulla yhdeksi verbissä tehdä
elleivät riitelisi keskenään
kumpi voittaa, karhu vai leijona mikä minä olen
sanomaan, vaikka koulun suoritin loppuun
niin teorian kuin käytännön osalta
joiden anti nykyisissä maailman käänteissä ei ole käänteentekevää
käänteen sisällä ei mikään ole, vaikeneminenko kultaa
kun moni uskoo puhumisen hopeaan suurena valona, se ei
poista tätä pimeyttä, joka on kiipinyt asemiinsa
vartijoiden nukkuessa, viettäessä mukavaa elämää
jossakin lomaparatiisissa, väärän vaaran huutelijat nyt äänessä
Uskon pieneen valoon, joka ei häikäise silmiä
lumoa mieliä, täräytä tajuntaa
näyttää tietä askeleen verran
viite: viikon 40 kirjoitushaasteen krapusanat ovat hopea, suuri, valo. Haaste on tasan sadan sanan mittainen teksti ja haastetta pitää susupetal: https://susupetalsanat.wordpress.com/2026/09/27/kultainen-kupla-romahtaa/#comments
Joka tapauksessa tanssia peitto silmillä, älä siis pelkää
Tanssia tutussakin maastossa peitto silmillä
lisää liikkeiden spontaanisuutta kohoumien ja kuoppien
käpyjen, risujen ja puskien lisällä koreografiaan
huojentaen samalla kontrolliahdistusta tänä aikana
kun peittoa vuoronperään leikataan milloin jalkopäästä
milloin yläpäästä, pistetään jemmaan tai neulotaan
vastakkaiseen päähän sen mukaan minkä pillin tahdissa
mikäkin valta milloinkin haluaa meidän tanssivan
ikuisissa kaupungin liikenteen uudelleenjärjestelyissä
joissa puomit ja aidat ohjaavat kulkijan
ahtaaseen ja hämärään pressutunneliin, jossa saa pelätä
joutuvansa tuhdin vastaantulijan jyräämäksi
Illalla maalle palatessa ei enää yhtään harmita
roudan pätkimä kevyen liikenteen väylä
joka rytmittää pyöräilijän ajoa täräytyksillä
yhdestä kahteen sekunnin välein ajonopeudesta riippuen
viite: viikon 39 krapusanat ovat pelätä, peitto, tanssia. Krapu on kirjoitushaaste, jota pitää susupetal:
https://susupetalsanat.wordpress.com/2026/09/20/tuulet/#comments
Tekstin tulee olla otsikon kanssa tasan sadan sanan mittainen.
Jäitä poltellessa
Elettiin vuotta xxxx (mistä minä tiedän, en ole ennustaja, vaan historioitsija). Kaapattu ilmastopaneeli julisti sen riemuvuodeksi, sillä viimeinenkin luonnossa syntynyt avanto oli kuollut. Meren pinta oli noussut sata metriä ja puolet ihmiskuntaa oli menehtynyt syntyneissä katastrofeissa. Käsite- analytiikassa kävi kova kohina: sen koulukunnilla oli riitaa siitä olivatko avannot oikeasti kuolleet vai oliko syntynyt
Jäitä poltellessa
Pieniä kiusallisia hyödyllisiä
Banaanikärpänen nauttimassa hedelmäsalaatista
häiritsee minun ruokailunautintoani
minun on häirittävä polttiaisten ruokailua nilkkoissani
hyttysten imukärsäilyä kämmenselälläni
ampiaisen omenassa jätän rauhaan
turvallisuussyistä
Kärpäsen surina öisissä korvissani
perkelöityy unen katoamisena
käden äkkinäisenä liikkeenä vesilasin sirpaleina roiskeina
hetkeksi loittonevan nauruksi tulkittavan äänen saattelemana
onneksi en näe viruksia enkä bakteereita
karhukaisia vuodekumppanina
arvioimassa testosteronipitoisuuttani
yöllisen erektion pohjalta
Itämättä jääneitä itiöitä
jääkerroksen sisällä aikakausien takaa
odottavat omaa kairostaan lämmön
ja virtaavien vesien
kuluttaessa jäälaattaa ohuemmaksi
Elämän heikot sitkeät alut
valmiina jäämään jäljelle jatkamaan ketjua
vielä kun isojen isottelu ja melskaus
ovat ajautuneet umpikujaan ja
riemukaarten ontuvat palaset
piiloutuneet lehtivihreän siimekseen
naamioituneet muurahaiskekojen pohjiksi
viite: viikon 38 krapu on oma aihe (siis mistä vaan). Kyse on kirjoitushaasteesta, jonka on oltava tasan sadan sanan mittainen. Haastetta ylläpitää susupetal: https://susupetalsanat.wordpress.com/2026/09/13/kukkatyttret/#comments
Eideettinen muisti
Siivet leikkaavat ilmaa kuin kirurgin veitsi
nappavat tuulesta voimaa, siirtävät sen
akselin kautta pyörittämään kiviä
joiden välissä jyvät muuttuvat jauhoiksi
valuvat putkea pitkin säkkiin
Mies nostaa täyden säkin, kiinnittää tilalle tyhjän
Nainen leipoo jauhoista leipiä, antaa palasen lapselle
joka lähtee sen kanssa ulos
Siipien katseen vangitseva liike houkuttaa leivän mutustelijaa
myllyä kohti kulkevaa
pienet hampaat jauhavat tuoretta leipomusta
silmät katsovat ylös, näkevät siiven tulevan kohti
nainen kirkaisee portailla, lapsen tukka pölähtää
siipi ei yllä päähän asti, sitten kun myöhemmin ylettäisi
osaa jo varoa
Vuosia myöhemmin hän hätkähtää tunturilla tuulenpuuskaa
näkee siiven lähestyvän, linnun parkaisu
kuin äidin pelästynyt huuto
Viite: viikon 37 kirjoitushaaste krapu on kuva: https://susupetalsanat.wordpress.com/wp-content/uploads/2026/09/vko-37.jpg?w=395&h=527
Haaste on tasan sadan sanan pituinen ja sitä ylläpitää susupetal: https://susupetalsanat.wordpress.com/2026/09/06/vrin/#comments
Suomen luonnossa Vätsärin erämaassa
Onnea on päästä kaupungin paljosta tekemisistä pois sanoi nainen bussissa
(tietäisi vain miten paljon tekemistä, saapasta toisen eteen olin menossa toimittamaan
Suomen luonnossa Suomen luonnon päivän merkeissä, sen motivoimana;
kokemaan poluilla onnea, tasapuolisuuden vuoksi epäonneakin:
huojuntaa kivikossa, vetelää suota saappaanvarsiin asti, kälysiä pitkospuita)
Onnea on rakkolaastari hiertymän päällä
huomata selvinneensä kivikkoon kaatumisesta murtumitta
Onnea on päästä suon yli molemmat saappaat jalassa
ehtiä laavulle lounasaikaan ennen sadetta.
Onnea on patikoida tyttären kanssa, joka täydentää
ruokavaliota metsän antimilla ja taikoa niistä maukkaan aterian
Onnea on teltassa uppoutua makuupussiin kuuntelemaan sateen ropinaa
tavata ystävällisiä ja avuliaita ihmisiä luonnon keskellä
Viite: viikon 36 kirjoitushaaste krapu alkaa sanoilla Onnea on. Haastetta pitää susupetal ja tekstin on oltava tasan sadan sanan mittainen: https://susupetalsanat.wordpress.com/2026/08/30/onni/#comments
Murhahaara
Kulkija ei kysy enää mitä kello, sen kulku on liian nopea hänelle, ollut jo vuosia, kulkee vain tuvalle, joka saanut nimensä kolmen ihmisen lopusta …
Murhahaara
Kävele, kärsi ja unohda
Tuska tulee varpaasta, joka itsepintaisesti pyrkii muokkaamaan vasemman jalan kenkää
itselleen sopivaksi, mutta kenkä pistää yhtä itsepintaisesti vastaan. Yritä siinä sitten sovitella
että pääsisitte nyt jonkinlaiseen kompromissiin; etappiakin jäljellä vielä neljännessata
kilometriä. Pikkuvarvas ei ota kuuleviin korviinsa, vaan kovettaa nahkaansa naama entistä
punaisempana ja ärtyneenä. Kenkä puolustautuu sillä, että ei ole mielestään kutistunut
yhtään matkan alusta, pikemminkin päinvastoin ja että varvas on paisunut tai käynyt herkkänahkaiseksi.
Ei kai tässä auta kuin pistää jalkaa kenkineen toisen eteen päin alenevaa aurinkoa
ja haaveilla huomisesta tuopillisesta terassilla ennen sulkemisaikaa.
Jälkiruuaksi kelpaisi sitten jäätelö. Jalat tyytykööt nyt liotteluun kylmässä vedessä.
Viite: viikon 35 krapusanat ovat tuska, etappi, jäätelö. Krapu on kirjoitushaaste, jossa tekstin tulee olla otsikon kanssa tasan sata sanaa. Haastetta pitää susupetal:
https://susupetalsanat.wordpress.com/2026/08/23/mummot/#comments
Työ ja huvi
Työtä ja huvia v. 2013
Ajetaan Inariin Riutulan kylälle tytön jo asuttavalle, mutta vähän keskeneräiselle talolle. Tavoitteena on pellittää verannan katot kahta puolta taloa. Ja käydä kävelemällä ihastelemassa tunturien ruskaa. Pellityksen haastavin vaihe on saada terassin ja harjakaton pellit niin hyvin sovitettua yhteen, että sauma pitää veden. Pekan teknikon taidoilla on käyttöä. Ajetaan Karigasniemelle, lähdetään kävelemään Sulaojan kohdalta Luomusjärvien halki kulkevaa harjannetta. Tullaan kahdentoista kilometrin päästä Ruktajärvelle, pidetään evästaukoa. Liikaa porukkaa yörauhan kannalta, jatketaan kuusi km pohjoiseen seuraavalle, Njavgoaivin kämpälle. Aamulla jatketaan kahdeksan kilometriä Akukammille, lounastetaan. Siitä kymmenen, tullaan Kuivin kämpälle. Jätetään rinkat sinne, käydään neljän kilometrin päässä olevalla Kuivin huipulla. Sieltä näkyy kauas ja tuulee kovasti. Murkinoidaan ja yövytään. Aamulla yhdeksältä suunnataan kaakkoon kohti Kevon reittiä. Käydään ihastelemassa Fiellun vesiputousta. Ruokaillaan ja jatketaan kohti Ruktajärveä. Ajatuksena on yöpyä teltassa, jota on kannettu rinkan lisäpainona. Tullaan sinne iltayhdeksältä. Aurinko on viimeisillään ja hiki alkaa jäähtyä. Ajatus kylmään telttaan ryömimisestä ei viehätä kumpaakaan. Haukataan evästä ja jatketaan kohti Karigasniemen tietä Luomusjärvien harjannetta pitkin. Ehtii tulla pimeä. Polun loppuosuus on valkoista hiekkaa, se helpottaa askeleen pysymistä polulla. Ollaan autolla puolilta öin. Aamusta patikointia kertyi neljäkymmentäkaksi kilometriä. Kun vielä autoillaan satanen päälle, päästään suoraan lämpimään saunaan. Nukkumisen jälkeen jatketaan töitä. Tehdään toisenkin terassin katto. Sitten ajetaan kotiin.
