Ohituksia

 



Myhkyrä tiheäsilmäisen verkon alla on

vihje olemisen mahdollisuudesta tapahtumissa

jotka lämpö uhkaa sulattaa kalvoksi        Joka aamu

yksi yö vähemmän löytää        Löytää kuka löytää

turha on tyrkyttää kuin pyrkisi johonkin

toisen suhteen, vieden löytämisen ilon tai surun

elimistöltä, jonka sietokyky tapahtumisten

ja olemisen keskinäisestä suhteesta on tuntematon



Monta ohitettua merkityksellisyyttä

ja joutavanpäiväisyyttä        Ajan mittaan kaikki on keskimääräistä:

pitkä ja lyhyt, kylmä ja kuuma        Ja kun kaikki

otetaan huomioon, ei mitään oteta

Se mikä tapahtuu hitaasti ja vakaasti, jää

nopeasyklisten seassa       triviaaliksi juovaksi



jonka osana, osakkaana on

selvittävä kaikkina vuodenaikoina aamusta toiseen

ohitettava portteja, kävelemällä takaperin

veräjälle, jossa jokainen aisa on laskettava maahan

Itse, yksi kerrallaan         Ehkä myös huomaavaisesti

takaisin paikalleen

 

 

 


Puhuttelu

 



Oletko ajatellut historian tuulta

ja kuivunutta lehteä, nimesi seinää täynnä nimiäsi

joiden kohokirjaimet kukoistavat valona yössä



ja kuoppaa, josta seinän aineet kaivettiin

kuoppaa, jossa myrkkyvesi syö nyt maata sen alta

ja kun seinä kaatuu ja kirjaimesi irtovat, muodostavat

uusia sanoja, kertovat kuoppaan menehtyneiden nimet



Ei, tietenkään et ole, et usko historiaan, historiahan

alkaa sinusta, sinä olet historia, jonka veri

peittää säälittävyytesi läpinäkyvyyden, kun housusi

roikkuvat patruunavyön varassa



Et tyytynyt olemaan metsän puu, nyt olet

kuihtuva lehti, jota historian tuuli odottaa

 

 

 










Diabolos

 



Kurkiainen venyy, aivopuoliskoni

etääntyvät toisistaan, en näe

mannerlaattojen liukumista, maanosien liikahtelua, kun



kiinnitän kaiken huomioni siihen

kuka näistä väärässäolijoista on oikeassa

Eikä kukaan niin kuin suopöllö öisen niityn yllä   tai



pionin verevä pinkki, joka on leppynyt

hailakaksi auringon rökityksessä

kuin vanhenevan naisen valkoharmaat hiukset



Taskudiaboloksella on kaiken aikaa minulle asiaa

se haluaa tulla ymmärtämäkseni, se tarjoaa

sijaiskäyttäytymistä kaikkien havaintojen korvikkeeksi



Naisen ja kukan, yön ja suopöllön

 

 

 




Juhannustaikoja

Kolmen vuoden takaa

sanapasanen

 

 

 

Jos juhannusyönä kävelee yhdeksän ristiriidan risteykseen

poimii yhdeksän rikkaruohoa tyynyn alle

niin näkee unessa kenen kanssa ei ainakaan

kannata kasvimaata perustaa

 

Jos kävelee kaikkien yhdeksän puun ohi yhdeksässä ex-metsässä

kiertää yhdeksän kiveä ja istuu jokaisella yhdeksän sekuntia

suutelee yhdeksän veden silmät ja pudottaa jokaiseen sormuksen

niin aamulla ei muista kenen kanssa

 

 

 

 

 

 

View original post


Olemisen havina

 



Mitä oli ennen kuin kukaan keksi

määritellä     mitä oleminen on

Maa    ilman rajalinjoja, ilmatila ilman lennonjohtoa

vesi vailla piirrettyjä viivoja

 

Vastaan tulee umpeenmuurattuja muurinaukkoja

muurinmurtajia harhaileva katse silmissään

Hetkeksi mielessä välähtää katkelma jostakin     kuin

lupaus nähdä yli tai läpi esteen     häviten saman tien

Kuin varjon häivähdys ennen pilveä     Ja se on jo mennyt



Vaikka kuinka ajattelen

ajattelemistani, en pysty ajattelemaan miten

ajattelen ajattelemistani     En saa kiinni katketessaan karkaavaa

olemisen havinaa vailla aikaa, tapahtumisen aikajärjestystä



jotain tulemista tekevää liikettä

tuhannen tuulen poimuihin piiloutuvaa

merenselälle, maanpiiriin, ilman kanteen

 

 

 








FC Kongon Jääkarhut

 

 

Onko Kongossa jalkapallojoukkuetta

jonka tunnuksena jääkarhu

hyväntekeväisyysjärjestöä tai

nationalistista salaseuraa

nimeltä Kongon Jääkarhut?

 

Siellä missä leijonat elävät

eläintarhoissa ja sirkuksissa

leijonatunnukset ovat vapauden

ja voiman symboleita       Jääkarhut

vaeltavat ilman seuraa

murenevilla p e

                            l i

                                 k e  n

                                         t i l l    ä

 

 

 


Neuvoja neuvoista (ja neuvojista)

 

Älä usko hyviä neuvoja, älä varsinkaan huonoja

älä siis näitäkään (Vanhempien neuvoista

kuuluu ärsyyntyä, isovanhempien neuvoille voi hymyillä)

Merkityksellisempää kuin menestys

odotuksia parempi tai huonompi on

se miten siihen suhtaudut

Siipiään on koeteltava, ehkä juostavakin

siinä kuuluisassa pyörässä

jossa oravainen             ei nuku makeasti

Merkityksellisiä kannattaa tavoitella

Merkitys on lintu, lentää ilmassa, istuu oksalla

menestys on ilma: yksi ässä pois ja se on menetys

Katso peiliä ja kysy, mikä nyt neuvoksi

Malta siinä hetki ja se vastaa

Hyvät neuvot ovat edullisia, älä usko

hyviä neuvoja, älä huonoja varsinkaan


Sadepäivää kylän raitilla

 



Kuntosalilla naiset tekevät spinningtreeniä

hiki helmeilee, ulkona sataa hiljakseen, lämpötila

                                   josta hyötykasvit eivät hyödy

Mies ontuu rukoushuoneen portaita kassien kanssa

pakkaa autoon vuosimallia kauan sitten viimeisen

myyntipäivän ohittaneita elintarvikkeita, mies ontuu

                                   hiki helmeilee, pisaroi viileää sadetta

hyönteissyöjillä on kriittiset tunnit



Kesätyöntekijä saa rauhassa keskittyä

eväisiinsä taimimyymälän katoksessa

 

 

 






Unelmasoppaa

 

 

 

Leijona ei ole syönyt Kaksosia, välissä

on Krapu vaikka himmeä, kesää kohti yhä himmeämpi

Tähtikuvioiden mukaan suunnistaessa on vaara kompastuu risuun



Kävin opastetulla kierroksella unelmien museossa:

supertietokoneen kapasiteetti oli kovilla onnistumisprosentteja laskiessaan

Opas kertoi: unelmat ovat kuin korvasienet: ryöpättävä perusteellisesti



Tuulen tavoittelu isolla haavilla on jokaisen ikiaikainen velvollisuus

(amerikkalainen malli intiaanien tuhoamisesta alkaen)

Kenelle riittää meksikolainen unelma: että ei tapeta

tai tuijottaa verkkaan hiipuvaa liekinvarttaan!



Kiva ihmetellä yhtä sun toista ilmiötä sivusta

mutta menepä sekaan sorkkimaan, niin kuulet:

sen kukkuloilla ei kunnian kukko laula, käki kukkuu petos mielessä



Silti pistät lusikkasi samaan sienisoppaan, kehnosti ryöpättyyn

huidot haavillasi, huudat tuuleen

 



( Viite: Viikon krapu )

 

 

 




Peilin takana?

 



Illalla en halua katsoa peiliä, se välähtelee kuin sillä

olisi jotain asiaa      Lopulta se kävelee eteeni

No mitä nyt taas!

Miten tänään meni      noin omasta mielestäsi?

Äh, ei ainkaan putkeen      No mihinkäs sitten?

Pieleen kai, mutta kuka sinä oikeasti olet?



Minä Olen      Se, jolle et voi puhua palturia

esittää mitä sattuu, et vaikka vatsaa

kivistäisi ja päätä vituttaisi

Tunnen sinut, näen lävitsesi



Minä Olen      Mikä Olen      Se jolle sinun

ei tarvitse esittää mitään

Olen Tässä      että uskaltaisit nähdä

että voisit olla totta itsellesi

 

 

 


Viimeinen virkakeikka

 

 

On tapahtunut sukupuolisiveettömyyden loukkaus”. – Virkatoveriinsa hieman ylimielisesti suhtautuva konstaapeli katselee ikkunasta ulos, jossa kirjosieppokoiras pitää peliään kahden eri pöntön välillä.

Ja missähän tämä siveellisyys on tapahtunut?”. ”Korvasienenpoimija soitti, oli mennyt ryteikköön kyykistyäkseen siellä asioilleen.” – ”No mutta onhan se nyt sallittua.” – ”Älä vitsaile, siellä oli ollut mies ilman vaatteita” – ”No ei kai se siellä enää” – ”Poimija vakuutti, että on se, se seisoo vaan.”

Ajetaan keskustasta muutama kilometri ja käännytään metsätielle. Pääsevät lopulta sienennpoimijan kertomalle paikalle. Ja siellä on mies ilman vaatteita puun runkoon nojaten. Parin metrin korkeudella on kiinni köysi, joka johtaa miehen kaulaan. ”Jospa nyt ei tästä sakkoja…”.

 

(Viite: viikon krapuhttps://susupetalsanat.wordpress.com/2021/05/16/viimeinen-peli/#comments: viimeinen, ryteikkö, vaatteet)

 


Peruselementit

 

(Valitusvirsimäinen oodi sille mihin ei voi uskoa, vain estää)

 

Ole sinä tuli, minä olen tulva

polta sinä metsät, minä hukutan pakenevat

Yhdessä hävitämme tämän maan

Vesihöyrynä, savuna nousemme ilmaan

                              katsomaan montako jää jäljelle

                              montako puuta ja eläintä, montako muuta maata

 

Ole sinä paha ilma, minä olen myrkyttyvä maa

Pudota pommisi, ammu ohjuksesi, minä säteilen kuolemaa

Yhdessä tuhoamme ilman, veden kaikki olomuodot

Pölypilvinä nousemme ilmaan

                                katsomaan missä vielä vihertää, piipertää

                                josko vesissä jotain liikahtaa

                                montako puuta ja eläintä, montako muuta maata

                                                      asua,elää                      Kosmoksessa?

                                montako suojaavaa kerrosta ilmassa

                                montako lähdettä, puroa kulkijan juoda

                                montako elävää merta, merenelävää

 

Mikä teki kuka teki meistä tuhon enkeleitä?

 

(Viite: runotorstai )

 

 


Täydellisesti äiti

          



Täydellisen äitiyden täydellinen olemus: Täydellisesti Äiti

hiljaisessa talossa imettää lastaan, lapsi imee ja imee

Talo on vaalea kuin kalkittu hauta ja äänetön

seinien ulkopuolella avaruus, pimeä, kirkas ja kylmä

yksinäisten vaeltajien, satelliittien, meteoroidien

halkoma kosminen erämaa



                                      (Vertailun mahdottomuus

                                     on täydellisyyden ehdoton ehto

                                     ylävirta vailla lastun lastua

                                     kirves varalta talon nurkalla)



Sisällä Täydellisesti Äiti kuihtui, alkoi kuultaa läpi, kun lapsi pulskistui

kunnes oli imenyt äidin kokonaan ja talo tuli täyteen lasta

seinät irtosivat nurkistaan, lapsi leijui avaruuteen lattialla istuen

muistilehtiö ja kynä kädessä hän bongailee avaruusromua



laskeskellen niiden kiertoratoja, putoamispaikkoja maahan:

jos vaikka jollakin niistä saisi kyydin epätäydelliseen, Elämään

 



(Viite: Viikon krapu: imeä, täydellinen, talo)




Toivon haik(u/a)ilua

 

1.

Toivo on jämä

iltanuotion haiku

Kestääkö aamuun?

 

2.

Toivo on silta

Tukipalkit huterat

ranta sumussa

 

3.

Menee niin hyvin

toivolle ei tarvetta

Sataisi lunta!

 

4.

Tulisi tulva

sieppaisi vanhat pierut

Kaljakelluntaan

 

 

(Viite: runotorstai )


Nahkojen hierarkia

 



Nahkojen hierarkiassa ylimpänä on päänahka. Sivunahkoja on niin paljon, että niille tarvitaan kymppi. Siinä tehtävässä häärii esinahka. Tehtävä on hyvin sukupuolittunut. Nahkojen historia ei tunne naispuolisia esinahkoja. Kuten muissakin yhteisöissä, nahkoillakin on jännitteensä, jotka aika ajoin ilmenevät eri valtaelinten yhteenottoina. Moni esinahka on joutunut leikkauslistalle. Mutta päänahkalle sivunahkojen kurissa pitäminen ilman esinahkaa on mahdotonta ja tilalle valitaan kustannuksista piittaamatta lopulta aina uusi. Vastaavasti kerrotaan erään esinahan suunnitelleen päänahkaa vyöllensä. Hänet saatiin kuitenkin luopumaan yrityksestä. Hierarkiassa alimmat nahat irvistivät (yhteinen merkki niiden kesken, ”joiden selkänahasta kaikki revitään”): ei ollut esinahkamme tarpeeksi parkkiintunut, ja: kuvitelkaapa esinahkaamme kompuroimassa päänahka kengän alla!



Viikon 18 krapu sanoista päänahka,irvistää, ilman

https://susupetalsanat.wordpress.com/






Never mind!

 



Seisoisi laiturilla ja vilkuttaisi

tietäen ettei koskaan enää, vilkuttaisi kuin itselleen

Seisoisi etääntyvällä aluksella ja vilkuttaisi kuin never mind!



Surffailisi aikansa hyökyaalloilla epätoivon vimmalla onnea tavoitellen

Aurinkorantojen ikuinen leppoistelu tyhjyyden mahalaskussa

uskaltamatta sinne missä on riski painua pohjaan

uskaltamatta toivoa, että yhdessä sieltä pintaan



                               sillä horisonttiin katoavalla merellä

                               jossa asiat jäävät puhumatta, rantautuvat

                               seuraavien tulijoiden hengitysilmaan



Aurinkorantojen ikuinen palmujen huojunta

vaahtopäiden tauoton kohina

lainelaudat, nuo julmat lokit

Laiva joka juuri on katoamaisillaan: never mind!

 

 


Aasinsiltoja ja hevosenpotkuja

 

 

Lehmän painostaminen märehtimiseen

on tieteellinen artikkeli, jota ei löydy kirjastoista

Odottaminen ei ole turhaa: ruoho kulkee

elimistön läpi ja muuttuu maidoksi

Tapahtumapaikalle sinulla ei ole asiaa

(kirjastossa voit lukea asiasta lisää)

 

Kottaraisia painostetaan laitumien koristeiksi

mutta ne ovat rehellisiä: haikailevat hakamaita

Painostaminen on ikävää

ikävä ettei luonnollisuutta hyväksytä

 

Kirjasto ja karjasto eivät eroa toisistaan paljoakaan:

toinen kirjain ja hylly kuin parsi

Tuhat sivua kirjaa ja tuhat päätä karjaa

siinä on sananpartta kerrakseen!

 

Runoilevana maalaisena rakentelen

aasinsiltoja sanojen välille, jopa kirjainten

Ratsastan siivettömällä aasilla

ja jakelen hyväntahtoisesti hevosenpotkuja sinne tänne

Joitakin peilejäkin on mennyt rikki

Kirjastossa käyttäydyn hillitysti

 

 

(Viite:https://susupetalsanat.wordpress.com/2021/04/25/krsimttmyytt/#comment-49780

Viikon 17 krapusanat ovat onnittelut, painostaminen, kirjasto.

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää.)


Ystävyys

 

 

Tiedäthän norsun, korvanlehti kuin lakana

poimujen piiloissa jossakin sen takana

asuu näkymätön ystävä, kumpikaan ei toistaan näe

siis norsu eikä norsun ystävä

Mutta juttu luistaa

toinen kun unohtaa

niin toinen kohta muistaa:

missä päin onkaan se mainio rypykuoppa

tai juomapaikka, jonka kuvajaisesta norsu näkee itsensä

ei koskaan ystäväänsä, vaikka leyhyttelee korviansa

 

                          Kerro minulle miltä oikein näytät

                         Voi ei, en osaa, en ole koskaan nähnyt itseäni

                          Sitten mennään peilikauppaan

                          ostan sulle pienen peilin, sillä näet nimittäin

 

Varmaan arvaatte, ei reissu pääty hyvin:

sirpaleita, huutoa, viranomaisia

Olennaista kuitenkin: ystävykset yhdessä

jatkavat ja juttu luistaa

toinen kun unohtaa, niin toinen kohta muistaa

Toinen hyvin näkyvä ja toinen näkymätön

kulkevat ja puhuvat, tömähdys ja urahdus

Muille kuulumaton       Hiljaisuus

 

 

(viite: https://fresh.inlinkz.com/party/a9eca83a585d4745ab5eca656acc4a9e )


Odotteet

 



Helppo odottaa, ankara elättää, kasvattaa

elämää vastuulle otettua

tietämättä etukäteen, muistamatta jälkikäteen

Mitä jäi kellekin käteen?

Iloa ja pettymystä, tasapuolisesti, itse elämä

kovin puolitasaista      Jos kaikkien elämä

ynnätään ja jaetaan osallistujien lukumäärällä

saadaan vertailukohtaa omalle

                   (Ketä hyväksytään osallistujiksi, oma kortteli

                   vai koko maapallo?)

Tietäisi vain mikä on sitä omaa

ja mistä alkaa toisen

Moni odottaa helppoa, valmista

ankaraan varautuneella sittenkin helpompaa?

Mene tiedä      ”Kun se on parasta ollut, on se ollut

työtä ja vaivaa”, sanoi mummo muinoin

Minne sukupolvien vaivain tulokset ovat valuneet

kenen hyväksi kuluneet?

Onko tulos vastannut omaa panostusta?

Ihan kaverin puolesta näitä ihmettelen

Minulla mitään valittamista ole!



(Viikon 16 krapusanat ovat helppo, odottaa, ankara.

https://susupetalsanat.wordpress.com/

 

 

 




Rakkaus

 

1.

Kuka onneton luolasuomalainen

keksi rakkauden, sanan rakkaus!

häväistyttävästi samankuuloinen kuin raiskaus joka kuin raskaus

 

2.

Rakkaus on levy, jonka gramofonineula

on uurtanut puhki, neula joka on tylsynyt

levyn uurteissa nysäksi, urissa joissa asuu toisto

 

3.

Jos haluan sanoa, että minä   sinua, sanonko

vaikka että hiljailen tai paljoan… tai p ö l j ä ä n

tapahtui pöljäys, pöljästyin sinuun

Oi minun pöljäs kuinka sinua pöljäänkään!

 

 

(viite: https://fresh.inlinkz.com/party/75cfa553bdf44f4fbc0311c5f88f611a )