Tyhjyys on poissaolemista olemisesta, mielen tila
joka osoittaa rajat sille mikä on mahdotonta
irrallaan kaikesta muusta, kaikista muista
onttoutta joka resonoi ruumiin onteloissa
linnoitus jonka käytävillä kalteroidut synkänpesät
ja varjo-olennot potevat heijastuksina
kauan sitten menetetyt vuodet nyt
tyhjyyden korvia särkevänä vaikenemisena
kuin huudon: lähde jos vielä voit
tästä tyhjyyden tavaratalosta sinne
missä ruohot, pensaat ja puut
lierot, linnut ja tuulet
sinne missä voit kohdata itsesi ja ihmisen
peremmällä kuin tuulikaapissa
jossa holvikaaret eivät rajoitu kattoon
jossa rautaportit eivät sulje mielen retkiä
Missä tuuli puhaltaa pois tukahduttavan pölyn
kypsäksi podetun tyhjyyden
tuo sateen, virkistää silmut ja siemenet
Viite: viikon 5 krapu-haaste, tällä kertaa kuvasta, ja on tasan sadan sanan teksti (otsikko mukaan ottaen). Haastetta ylläpitää susupetal:
https://susupetalsanat.wordpress.com/2023/02/05/ansassa/#comments