Paljon on lapsi

valmis antamaan anteeksi

sietämään kaltoinkohtelua

saadakseen huomiota

jota hän tarvitsee elääkseen

Kuin kalpea kasvi

puuliiterin nurkassa

laudanraosta

tihkuvan valon varassa

Kalpeana rakkauden niukasta

lehtivihreästä

Suurvaltalaiset

luottavat kuin juutalaiset:

meidän isämme on Mooses

oikealla kielellä lävistyksiä

suoraan sydämiin

muun osaaminen

on epäisänmaallista

ja puhuminen häpeällista

kun typeryyden hapolla

liuotetaan jalometallia

sosiaalinen ympäristö pilaantuu

liemet roiskuvat kasvoille

ja kyllästymispisteessään

kultakin menettää arvonsa

Jää vain ihmiskunta ja ihmiset

muut määritteet ovat

verhoja heiluvia verhoja

aikakausien tuulessa

historian tulessa

poroksi palavaa olkea

viite:

http://www.ts.fi/uutiset/ulkomaat/378110/Kielitaito+on+vaaraksi+Yhdysvaltain+presidenttiehdokkaille

Sanotaan että

ihminen tuhlaa aikaa

Miten paljon enemmän aika

tuhlaa ihmisiä

Jättää tuntemattomiin

paikkoihin ja unohtaa

Tielian värjäämä sadevesi

pyyhkiytyy tuulilasilta

vaihtuvien valojen häikäisyt

huuhtovat verkkokalvoja

julmistelevat sateen hämärälle

Kuka ajattelee

yksinäistä lokkia

sen raskaita siiveniskuja

apean väylän yllä

kun nousuvirtaukset

eivät kevennä

Berenike

uhrasi hiuksensa

 faarao sai sotavoittonsa

ja Afrodite ilmaisen mainoksen

syksyn aamutaivaalle

Oi afroditeni missä ovat

minun kiharani

jalkojesi välissä oienneet

kadonneet hius kerrallaan

kuluneet kohtusi hedelmän

kasvattamisessa irronneet

kaikkien ilmansuuntien tuuliin

sormiesi väliin

kuin harjanpiikkeihin

Voitetun rauhan merkki:

kalju pää aamuyön tyynyllä

Kahden joen kuninkaat

sotajoukkoineen

toisaan tulittavat

yli oudon huuruisen alueen

sitä molemmat lähestyvät raivoissaan

samalla kun toisaan

Juoksuaan kiihdyttävät joet

kohti yhteistä suvantoa

taistelijat yhä lähemmäksi toisiaan

kohti piilevää putousta

aukkoa jonka vimmaa

eivät havaitse

omassa vimmassaan

Näkemäalueen taa taistelijat

katoavat yhteiseen kohtaloon

repeytyvät ja liittyvät

uusiin muotoihin uusin koostumuksin

kuten kaksi murskattua lasiastiaa

yhdeksi uudeksi puhalletaan

Äidit haravoin sumuisilla rannoilla

perkaavat turhaan jokia

jolla joutsenet vaieten uivat

Avaamattomat paketit kiemurtelevat kääreissään

kantikkaita laatikoita rahisevaa ritisevää muovia paperia pahvia

asennus- ja käyttöohjeet kymmenellä kielellä odottavat lukemista

urheiluvälineet murjottavat komeron nurkassa

kissa kerjää kehräämällä

silityksiä koiran anova katse

vainoaa Jokavaimoa

lapset nuo viisaat lapset

eivät enää odota mitään ovat löytäneet

tekemisensä joista Jokapari ei paljoa tiedä

Vauhtia mies Jokamies juna jättää

nilkka vihloo ja hidastaa

pientä eroa tehden juna

vääjäämättä pakenee

jos et jaksa juosta kiinni

Oh Jokapari antaa junan mennä

tavarajunan tavaraelämän rataa

menee mikä menee

naurattaa niin että nilkkaakin helpottaa

Yön lempeä

viileys ja kosteus

täyttävät polkujen varjot

kun autereinen ilma väräjää

jo aukeilla ja vanha koira

empii siirtyä sen hohkaan

Hyttysten ylä-ääniset

aamuininät ovat vaihtuneet

mantukimalaisen dieseliin

Rauhoittavaan pörinään

kanervikon sinipunassa

tuoksuu hunajalta

ja puolukat

kääntävät valkoista kylkeään

kohti aurinkoa

Maksan veroni mukisematta

(niin kuin muka muuta voisin)

kolehtia vielä mukiinkin

en havittele jättipottia

luotan huonoon tuuriini

Rahat keskittyvät paratiisi-

saarille ei inflaatio syö eikä verottaja osaa

kerääjät syövät napansa

kauaksi selkärangasta

sitä on helpompi kaivaa

Raha kasvaa kai sittenkin puussa

väkiluku lisääntyy

mutta selkärankaiset harvinaistuvat

Elokuu on

sadonkorjuun kuu

missä on korjattavaa

ja koulujen alkamisen

niiden joita ei ole suljettu

Selkeämpien aamujen kuu

kun helteet ovat ohi

ja viimeiset valokit on kerätty

Illat ja viinit

vaihtuvat tummempiin

Ei ole mahdotonta

että ihminen havahtuu

illan pimeydessä

Runohanat ruostessa

korisevat

karheiden äänten pärskettä

hiljaisuuden himon tyydyttämättömyys

ajaa hiertämään omaa paikkaa

kuin petoeläin pesää tekisi

Miten ne löysivät loukkonsa

vankileirien lihatarhoissa

Tahdittomien

kaksitahtisten

perkeleellinen kutsujyrinä

tekniikanpalvelukseen

Sunnuntaiaamuisessa

heinänkorsien tasapäistämisrituaalissa

on kovat panokset:

sossu vie lapset

jos nurmikko ei ole

huomenna tiptop

Kalat nousevat maalle

ja perunat pellossa

uivat henkeään haukkoen

suot suorine ojineen

eivät pidättele

taivaan kyyneleitä

kun sateen requiem

jymisee katoilla

Ohitan tottuneesti roskat

kuin mainossivut

Koulualokas huomaa polulla

savukerasian

sateen hailakaksi liottaman

Haluaa että viemme sen roskikseen

Suostun enkä ala suhteellistamaan

sen merkitystä sillä onhan luvattu:

vähässä uskolliset pannaan

paljon haltijoiksi

Sisimmässäni kyllä epäilen

näiden paljonhaltijoiden

uskollisuuden lajia

Mantere mantereesta

kivi kalliosta

minä myös

olen irti

pyrkivä kuroutuma

Kohti tuntematonta

suurempaa