1. Kärsivällistä touhua on siilien lemmenleikki

2. Olen vakava humoristi, sanoi kissa kun hiiren ilmaan nakkasi

3. Politiikan verbaliikka, käsiteproteesien huutokauppaa

4. Kuoli kesken pyttytuomion, haudattiin istualleen

5. Mikään tie minnekään vie, nosta vaan tossua toisen eteen

Niistä kaikista kohtaamisista ja ohituksista

puheista ja puhumattomuuksista, tuntemuksista

ja tunnottomuuksista, tapahtumien sirpaleista

joissa olen ollut osallisena ja osattomana

muodostuu se minkä miellän minäkseni?

Vai minänäkö olen niissä ollut?

Kaikki virtaa historiaan kuin joki pimeään luolaan

Ryöppyää ulos onkalosta toisella puolella

mukana jotakin tuttua, jotakin muuttunutta

Ensimmäistä jalkaa kolottaa Moskova, toisen jalan varpaita aavesärky

Jäämeressä, kolmas jalka potee leväihottumaa Itämeressä, neljäs on

pultattu tunturiin. Pöytälevyn päälle on katettu illallinen. Hinta määräytyy

otsasta mitattavan nöyryysindeksin mukaan     Maailma teoriana on kartta,

antiikinaikainen torso mare nostrumissa, ne miljoonat jotka poistetaankau-

kaisilta eivät suuntaudu läheisille. Kynän loputon teroitus:

kirjoittamiskelvoton

Fifan hyväksymä pallo

poskellaan tuolilla

tuijottaa keskiympyrää tyhjässä katsomossa

Sosiaaliset kontaktit ja ja sukupuoliaktit

valtion erityisessä tarkkailussa

                       ja talouselämä

elpyy förskottikärryissä

mies keittiön lattialla

vääntää kyykkypaskaa, lapsi huutaa

sängyssä nälkäänsä

Kotiviini pöhisee nurkassa

Nainen polvillaan rukoilee

pöntön äärellä

yrjöä lopettamaan

Vessan ovi säpissä

Teidän mielestä lähde ei ollut tarpeeksi siisti:

reunoilta tippui roskia, kelluivat ja upposivat

Nostitte vettä astiaan, kehuitte sitä vedepitäväksi:

toisin kuin lähde, jossa se vaihtuu koko ajan

meidän pysyy samana, kehuitte     Ja hinnoittelitte

Mutta se alkoi haista, astian makua

eivät pelastaneet mitkään hajusteet

Rosoreunainen, roskainen, vettään uusiva lähde

sivussa puiden siimeksessä sykkii syvältä maan uumenista

virkistystä kaikille, jotka sen reunalta kumartuvat juomaan

kuoli      Uurteet kasvoilla syvenivät

puheet synkkenivät

luonnosta ja ihmisestä sen syöpänä

Siinä välissä, arvossa toinen

jokin Korkeampi Voima:

eivät mutaatiot selitä tätä kaikkea

Palasi kirkkoon, lähti oikeaan aikaan:

piinaviikon alkaessa:

ei tarvitse nähdä hukkuvaa

mahdollisuutta paremmasta maailmasta, kun

pelikasinoa rukataan kuntoon:

lisätään nollia taseen molemmille puolille

leikataan kaikesta, mikä

hidastaa vauhtia kohti ihmisen ja luonnon kuilua:

käymme yhdessä näin käymme aina rinnakkain

(Pentti Linkola in memoriam)