Kesä laskee valoverhon avaruuden

syvyyden eteen, vakuuttaa

kaikki on tässä: lehtipuiden kukkeus,

niittyjen vehreys, aukioiden yötön valo

Pilvet lähellä, yhtä kuvastuksensa kanssa,

tyynessä vedessä

Kirjosieppo dominoi puiden välistä ilmatilaa

Sillä on monta rautarouvaa pesätulilla

Kuusenkerkät ovat jääneet hiirenkorvien vauhdista

Männylle on ihan sama mikä vuodenaika

Vaikka äitien ylistyspäivä

Joku kärsäkäs on kiinnostunut minusta

Suosiota ei pidä vähätellä

Rastaat aloittavat offensiivin harakkaa vastaan,

äänimaisema räjähtää

Olen piilottanut siemeniä peltoon

Pihlajan oksalta joku otus harrastaa

benji-hyppyä kasvojeni ohi, hihkuu mennessään

Koivulla ja minulla pituuskasvu on päättynyt,

kumpikin kaljuuntuu, latva lahoaa

Siepon valvovan silmän alla

perhonen lepattelee aukean yli

Jos Jumala suo

Vedän osuuteni tässä olemisessa,

en syö ketään, en tule syödyksi

Raatokärpänen piipahtaa paljailla varpaillani

Että se poistuu, on toivorikas tapahtuma

Jos yrittäisin sanoittaa olotilani,

valehtelisin väistämättä

Niin kauan kuin varjo on

seuralaiseni valossa,

asiat ovat hyvin, sitten kun ei,

vielä paremmin

Että hyvin, riittäisi minulle oikein hyvin

Voisinko liikahtaa

niin, että katsoisin hellästi

Etsin pakenevaa lunta, sen suunta oli pohjoiseen,

pakenijan olomuototappiot virtasivat vastaan

Pakenin maata, joka irvisti ruosteisin hampain,

vesilammikon piirittämää, ammoin hylättyä kalustoa,

kaikkea mikä kerran kukoisti katalogeissa

Niiden haalistuneet värit riekaleina liehuivat peltoaukeiden tuulissa,

enkä tunnistanut sitä maata, jota ne edustivat

Onnittelet pyöreistä vuosista

Pyöreistä, jotka kyljet pulleina

räppäsivät kalenterin sivut ylinopeudella

Mutta entä niistä kulmikkaista? Hitaista ja laihoista,

Ne jotka törröttävät kuin laihan lehmän luut nahan alta,

nälkävuoden jäljiltä? Enemmän niitä oli kuin seitsemän

Onnittelet siitä että täytin

Täytinkö kaikki nuo vuodet ja millä?

Täyttivätkö kaikki nuo vuodet minut ja millä?

Täytinkö, täytyinkö silloin enemmän kun olin vähemmän?

Ehkä täytyin pehmusteilla ja muutuin lepotuoliksi

Tai kivillä, joista sai kipakat löylyt

Tuhlasin aikaa, josta on turha tuhertaa

Omenoita jäi syömättä ja viiniä juomatta

Vuodet ja minä, kaikilla täytteillä,

olemme tulleet toimeen

Joskus hyvin, joskus huonosti

Joskus hyvin huonosti