Kuukausittainen arkisto:lokakuu 2016

Maailma toimii

 

 

 

Maailma toimii:

hiiri syö jyvän ja kissa hiiren,

koira ajaa kissan puuhun

ja mummon rollaattoriin on pumpattu ilmaa

Hän hymyilee potkutellessaan lähikauppaan

 

Maailma toimii:

pojan repussa on kirjat, kotitehtävät tehty

ja hänellä on luottavainen olo

Kaveri odottaa jo pihalla

 

Maailma toimii nyt

eikä enempää voi toivoa

 

 

 

 


Kuvajaisia

 

 

Tunturilaakson kaltiossa häilähdys,

pulppuava, hiekkasilmäinen

Suon hampun riukujalkainen lento pitkin aapaa

Kallion karhumurtuma valon ja varjon naurussa,

taivaan hellalle pursuileva kumpupilvien puuro

Taigan naavanaamainen kuusi vastavalon tiheässä siivilässä

Liekin heijastus autiotuvan ikkunassa,

huurteinen naamio kasvoillaan

Väräjävä auer, kaipuun kangastus

Ilman tekemisen sanoja

viite: http://runotorstai.blogspot.fi/2016/10/426-haaste.html


Rakastuksissaan – rakastuskissaan

 

 

 

 

Mies hakkasi halkoja

kaksi kertaa yli normin,

rakastuksissaan                   Välillä hän

katseli iltavalojen rusotusta

katon yllä ja hormin,

savua joka sukelsi hämärään

Mennyttä jonka jäljet peittyivät aina sumuun

 

Miehen klapipino kasvoi ja kasvoi

ylsi räystäälle ja ympäröi

talon, hormin ja rakkaan

Rakastuskissaan mies seisoi pakkasessa,

ja savu nousi     keskeltä klapipinoa

Mies katseli miten kaikki peittyi liekkeihin,

niiden huminaan    Räikeisiin ääniin ja vilkkuvaloihin

 

 

 

 

 

 

 

 


Sumeaa logiikkaa

 

 

Onko mahdollista kulkeutua

johdonmukaisuuden umpikujaan,

sen näköalattomaan hiussuoniverkostoon,

tarkkojen sanojen jatulintarhaan,

jossa kohdevalot rajaavat muun ulkopuolelle//

Onko mahdollista, että hapuilevat sanat

ovat himmeä yleisvalo, joka ei vedä jyrkkää rajaa,

pimeän ja valon väliselle vaihduntavyöhykkeelle

Kuten kylmän ja lämpimän merivirran törmäys

kattaa mereneläville ravintolan//

Onko mahdollista, että sanat muodostavat

heimoja ja heimot kierteissumun,

jossa on kirkas keskuspullistuma:

vain sen valossa sanat ymmärretään

Kuulummeko saman sumun piiriin?


Tytön peri

 

 

Hänelle sanottiin katso vain polkua,

älä vilkuile sivulle, niin pääset perille

Tyttö katsoi ja kulki, kulki ja katsoi

Näki kaikki kivet ja juuret, ei kompastunut juuriin ei kiviin,

osasi ennakoida kaikki esteet

 

Tajusi kiertävänsä ympyrää

 

Hän alkoi miettiä mikä se peri on

Uskalsi jo vilkuilla syrjäsilmällä sivuilleen,

näki avaran laakson, takana sinisen vuoren,

poikkesi polulta sitä kohti

ja tiesi: tuolla se peri on

 

 

 

(satuviikon merkeissä 🙂

viite: http://runotorstai.blogspot.fi/2016/10/425-haaste.html


Autistinen päämäärä

 

 

 

Kirjoitin tekstiä

Sitä ei voinut mieltää

mihinkään     se ei herättänyt

tunteita          Sillä ei ollut

kenellekään sanottavaa,

kenelläkään ei siitä

Salaa nimesin sen Rumoksi

 

 

viite: http://runotorstai.blogspot.fi/2016/10/425-haaste.html


Jäärän määränpää

 

 

 

 

Jäärän pää velvoittaa:

oltava on määränpää,

sitä päin vängättävä

oli sitten sää kuin sää //

Maailmassa määränpäitä

on kuin maassa kaalinpäitä

Jäärä päätti: jokaiseen teen pienen retken,

tavoitteessa viivyn hetken //

Ensimmäistä vielä pohti

lintu lensi jäärää kohti,

nappasi nokkaan saaliin

Ei päässyt jäärä edes kaaliin

viite: http://runotorstai.blogspot.fi/2016/10/425-haaste.html


Hiukkaskiihdytin

 

 

Mielipidekiihdyttimessä törmäytin alkeellisia,

ongelmajätelaatikko pullisteli sosiaalisesti

Mielipide, mielen pidike, piti mieltä kiinni, ettei mieli karannut

Mielipiteen muokkauksen peruskurssin läpi vuoti

mielipideilmastoon ilmakehää tuhoavia kaasuja

Mielipiteilin kuudentena kenttäpelaajana kaukalossa

kunnes tuomari vihelsi pitkälle jäähylle:

yhdyskuntapalvelua ongelmajätteen parissa

 


Kirkas

 

 

 

 

Kädessäni yhden yön jäätä

Sen läpi aamun viiru

kirkuu silmille

*

Vähäkitkainen ja kirkas

on heitetyn kiven uliseva liuku

uutta jäätä pitkin

 

 

viite: http://runotorstai.blogspot.fi/2016/10/424-haaste.html

 

 

 

 

 


Vanhat aurat

 

 

 

Suorina siivuina sänkipelto

kääntyy  vältin lapaan,

pellon musta vuori ylös päin

Kaviot tömisevät tasaisesti

Kyntäjällä ohjakseet kaulalla,

kädet auran sarvissa

 

Korkealla kurjet

suosta nousseet

muodostuvat auraksi

Alkavat viiltää ilmaa

kuin kaukainen rakkaus

 

Ennen kuin on routa

ja valon sänki sammuu

 

 

 

viite: http://runotorstai.blogspot.fi/2016/10/423-haaste.html

 

 

 

 

 

 

 

 

 


Syysmarkkinat

 

 

 

 

Åke Kara lauloi lavalla  En ota kantaa itseäni paremman

laulajan surkeaan esitykseen  Kaksimetrinen nainen Amerikasta esiteltiin:

lyö palloa korkealta ja kovaa, joku yritti myydä ilmassa kelluvia narunipusta

Kerran ostin sarkahousut, käyttökelpoiset kesät talvet,

ei purrut läpi sääski ei pakkanen

 

Humu oli niin lievää, että kuulin kurjet:

painuivat pohjatuulen mukana sinne minne pitikin

Minäkin siitä sitten