On tehtävä hattu
hirsihartioille leveälierinen hattu
suojaksi syksyn ja talven sateilta
suojaksi ääniltä joita aika aiheuttaa
äänivallia murtaessaan
Hattu jonka yli korpin vakaat siiveniskut
auraavat kornuvia vakojaan ilmaan
ja kuukkeli lehahtaa männystä toiseen
talvivarastojensa teossa
Kun ampuhaukan kimitystä ei enää kuulu
(hatun teosta johtuen blogi voi olla hiukan hiljainen lähiviikot)
Vihreä ja kukkien loisto
on hautunut täydekseen
Hedelmiksi jotka tippuvat
viileiden huoneiden kasteisille matoille
marjoiksi joista näppärät sormet
asettelevat kesän hymyn
nauravan naaman
Pistelevät suuhunsa naurusuin
Kasvatus on sukupolvien välinen
lunastamaton joukkovelkakirja
saarna jolla saarnaaja pettää itseään
tilapäinen tauko laiminlyönnissä
keino täyttää ajankäyttöön
vahingossa jääneitä aukkoja
joukkoharhaan osallistumisvelvollisuuden täyttämistä
ylimainostettu mutta väistämätön
yritys tehdä uudesta sukupolvesta
parempi kuin edellisestä
Keveästä keinunnasta jyystäviin jysähdyksiin
veneen laidat ottavat vastaan
Jääkauden aikana väliin jääneitä
hellyyden osoituksia
Ilma kuin morsian
se kiltti ja suloinen jokaäidin toiveminiä
Vene lipuu en raatsi soutaa
puut ja kalliot kelluvat sekä vedessä että ilmassa
paita on liikaa vaikka aurinko pilvessä
Ilman mieli muuttuu äkkiä
hetki pientä aallokkoa äkäinen vihuri
vaarojen takaa työntyvät tummat massat
Hempeän immen sijaan esiin astuu
pohjanakka harvahammas
kohta kiehuu valkoinen vaahto
laineet jyystävät venettä sivuaallokossa
On luovittava notkuvin airoin väärälle rannalle
lasketeltava myötäistä selän yli valkamaan
vedettävä villapaita paidan päälle
Näin järven kansa on oppinut epäsuoran
kiertelyn ja kieroilun selviytymisen
henkensä hädässä Parempi virsta väärää
Kaikilla sanoilla on syynsä
eivätkä ne lopu vaikka ajatus
on katkennut aikoja sitten
Ne puskevat uutta tietä läpi
kymmenen poronkuseman
ja löytävät toisen kentän
kunnes piirtyvät
rajoina miehen ympärille
Mies putoaa rajojaan pitkin
raajat pitkällään Maa putoaa
Vaikenemisen valomerkki
sanan leukut on pistetty tuppeen
Jotakin kuulee loput kuvittelee:
keneltä lähti nainen ei kestänyt
muutti etelään Keneltä äiti kuoli veli hukkui
isä nyt ainakaan ei elossa pitkään aikaan
Täällä nainen on harvinainen otus
kuin lohikala jota kannattaa pyytää
vaikka ei saisikaan Tinttikin kelpaa
Ennen kuin kolmas sopuli
turistibussin alta säntää tien yli
vonkamies on kieltänyt itsensä ja
tilannut taksin
Verestävät silmät etsivät
myötätuntoista silmäparia
jolle puhua tarinaansa
joka ei koskaan tule perille
sillä korvan juuressa toinen
esittää omaansa ja pöydän toisella nurkalla
kaksi monologia törmää ilmassa ja putoaa
äänisirpaleina korville
Tien puolelta ulkomaan elävä
ottaa kuvaa alkuasukkaista terassilla
viitekehyksestään irronnutta kylmää kuvaa
Taustalla soutavat hiljalleen
Inarin viluiset aallot ja aurinko
kätkee kasvonsa jo hetkeksi
metsänrajan taa
Puut kaadettu karsittu poikittu ja pinottu
kuntta kasana janoaa vettä
kun kapillaari on katkaistu
telaketjut kolisevat kauha louskuttaa leukojaan
eikä turhaan: syntyy kaivo
ja talolle tasainen pohja
reunoille anturan ura uloimpana salaoja
putken päälle sepeliä
lakanaksi
kuitukangasta ja soraa
soraa koko uralle ura täynnä soraa elämä
yhtä rompoolia jota lapioidaan jyrätään
ja kastellaaan ja jyrätään voi tärinää voi ärinää
ei saa talo vajota se kohtalo on suotu
vain tekijöille ja asujille
Vasara naula mittanauha
muottia laudasta
anturaa
betonista ja raudasta
vedestä ja sementistä löysää kokkelia
sitomaan harkkoja talon sokkelia suoraa
harkkoja pitkin sivunuoraa että vatupassin kupla
ei kallistu suuntaan eikä toiseen talo myöskään
Anturan alta puhtaan veden tulo ja likaisen meno
sekä sähkön kaapeli josta muurahaiset
hoksi tehdä infrastruktuuriinsa pikatien
kunnes sora peitti reitin joka päättyi sähkökaappiin
Lapiolla hiekkaa ja sementtiä
ämpärillä vettä myllyyn
lapio lapiolta ämpäri ämpäriltä säkki säkiltä
myllyssä sekaisin kärryllä takaisin maahan
josta se on tullut ja jonne nyt palaa
lautojen välissä mutta ei lahoa toisin kuin kärrääjä
jolla hikinen otsa kivistävät lihakset ja elämän vaivat
tavoitteena taivas hirsiä on vedelty
päivin ja öin tuskin ja töin
hirsi hirreltä nostettu uusi kerros
kerros kerrokselta kiivetty kohti kattoa
joka on kordinaatisto jossain ilmassa
Porot hamuavat tontin jäkälät suihinsa
kun vielä ehtivät mäkärät pölähtävät naamalle
kuntasta jonka kauha on kuopaissut auki
kuin historian kirjan repeilevän sivun
tuhansien vuosien takaisen tarinan ilman kuulijaa
vain ohikulkija ilmankuuntelija on tuliaan pitänyt
tällä mäntyisellä töyräällä
Uusi tarina talona asukkaineen astuu tilalle
pureutuu maahan kiven raudan ja puun voimalla
ihmisten itkut ja naurut mielen liikkeet
sekoittuvat siintävien tunturien tuuliin
kalaparvien liikkeisiin vesissä
jotka avautuvat ikkunoista
Olkoon se hyvä tarina
sanapasanen 