Kuukausittainen arkisto:huhtikuu 2013

Piha

talon pihamaalla
harvakseltaan kauhtunutta
heinää vireätä sammalta
tuulen kuivaamat lehdet levällään
ratisevat jalan alla
koivun latvaviuhka pirstoo
taivaan sinisen jään säröille

ketun kokoinen koira unikerällä
sen juurella


Ilmatilassa

äänettömyydessä

           liikkumatta

sängyn jalkopäässä kattolistan naulassa

kuin lintukallion kielekkeellä
                                                      makuupussini

           sen untuvat lepäävät

           painottomina kuin kerran nousevissa

                                                      ilmavirtauksissa

rantatyrskyjen ankarassa jyrinässä


Vappuhuiska

 

 

 

Emäntäni on hiukan

aadeehoodee vaikka vilkas

olen itsekin luonnostani

verhoja ylös kaapin päälle,

sieltä lamppuun kuin liaaniin

katoan nopeasti ilmestyn nopeammin

Kun emäntä huutaa minua kurkistan heti

vappuhuiska päässä

ja hän että siinähän se herra…

mutta ennen kuin enempää ehtii

jo muualta virnistän ja jatkaa hän

…ei kun tossa   vainen

 

viite: http://runotorstai2.wordpress.com/2013/04/25/284-haaste/

 


Sirpaleita (19)

 

 

bussin takapenkillä ei enää

kierrä kossunpuolikas

kuskilta salaa eikä nähden

hissun kissun vaapulavissun

ei täällä kukaan häiriköi

matkalla halki maaseudun

*

bussi kulkee

yhä harvemmin

kuski polkee jarrua

auton ikkunasta nähtynä

harvennettu metsä on pinnasänky

sisällä lelutaloja

*

lokakuussa istutetut

valkosipulin kynnet

alkavat naksutella varpaitaan

nousevat kohta seisomaan

ja venyttelevät selkäänsä


Päiden tiloja

tuuli heiluu

koivut humisevat

            huimaako lintuja pää alaspäin

jyrinä liikennöi ilmatilaa

pitkiä CO2 – huutomerkkejä troposfäärissä

            kenelle siellä huudetaan noin

tornista näen joutseniä jäällä

ja hartioita myöten veden alla

            meneekö niillä vesi päähän

näiden kiikarien kantokyky ei yllä sinne

missä arat ja harvinaiset muuttajat uivat

            mitä ne pelkäävät


Hymiöt

 

 

Olikohan tuo nyt fiksusti sanottu

ymmärtääköhän se tuon vitsiksi

vai käsittääkö moitteeksi

jos sanon miten minun mielestäni

tai onkohan kiinnostunut kuulemaan

pitääkö minun joka paikkaan tunkea käsityksiäni

herkkä ihminen se kuitenkin on

niin ei kai ne ronskit taida kovin runoilla

pistänpä varmuuden vuoksi

kaikki hymiöt peräkaneetiksi

🙂 😉 😦 ;-(

olikohan niitä vielä muita

 

 

 

 

viite: http://runotorstai2.wordpress.com/2013/04/18/283-haaste/


Koiran siesta

tämä runo on koiran ansiota sen häiriöalttiuden

en voi tehdä remonttia en käyttää työkaluja

                sen päivälepo keskeytyy

                alkaa kävellä levottomana

                kohdistaa katseita kuin kysymysmerkkejä

kysymysmerkit kiusaavat naista

ristikot eivät suju syyllisyys kasvaa

                 koira kiepillä matolla

                 nainen sohvalla sanaristikolla

                 minä sängyllä kirjoituspuuhissa

niin on hyvä kynän rapina

ei häiritse kumpaakaan


Guilty

Ihminen tappaa

luulee olevansa mahtava

kun tappaa paljon

mannerlaatat liikahtavat

järkytyksestä varmaan

kuka ilmoittautuu syylliseksi


Runo

onko se runo
    yleisön suosikki
        se liplatus laplatus
Hamelnin pillipiiparin perässä kuljetaan
    lasit kädessä istutaan kuunnellaan
vai onko se runo se musta ruhjova ratas
    jonka alta juostaan karkuun vavisten
        mikä se on se runo
                elämyskauhua
eilinen kadonnut päivänpaiste ihana illan kajo
suurtuotannon tasalaatuisuudesta
    myönnetty takuutodistus
kuluttajansuojana inkontinenssisuoja
    pääsylipun kylkiäisenä

 

 

 


Huhtikuuta

k
aar
nanroskia
kaulassa ja korvissa
silmiä varoen ponnistelen ylös
läpi tiheän oksiston alhaalla maan
nousemaa juurilaho tekee työtään
koneenruhjomassa juuristossa ympärillä
pimeä suhina lisääntyy Otava on latvan takana
Kassiopeiasta näkyy muutama tähti laho tekee väsymättä
työtään mutta mitä minä teen täällä humalahorteen vai unissakävelyn
vuoksiko
vai Vakaa
vanhako
minut tän
ne loihti

                      ilmassa
sinkoilee
irrallisia nuolia
tuntemattomista jousista

                      välähdyksiä
etäisistä                                                      jäisistä tyrskyistä
ulapalta jonka nimeä en tiedä
yksinäinen tähti kuin yksittäinen kivi karulla rannalla
miten siitä voisin arvata juonen
miten siihen luottaa
tintit tiiskuttavat  ti-tyytään hädissään jo ennen aamua

 

viite: http://runotorstai2.wordpress.com/2013/04/11/337/


Nopeat ja hitaat tartunnat

 

Näen sen kuten sokea näkee aivoillaan

           silmillä näkee vain nopean häivähdyksen

           vauhkoontuneesta laumasta kun se

                       syöksyy kuiluun yli rotkon reunan

 

Sitä on ilmassa se tarttuu ihmisiin

           valtaa tilan kuin astiansa yli paisuva taikina

           kun pöytäkään ei riitä valuu lattialle

                      koko arki jalkoja myöten takertuu siihen

 


Rakenteet

 

Soljukoon sanani lauseiden läpi

kuten hirsitalon hengitys

jossa seinät pitävät tuulta loitolla

            päästävät höyryä läpi

            tekemättä kastepistettä kylmälle sillalle

 

Ei ole hyvä sulkea höyryjä

            pää kostuu ja homehtuu

rakenteiden pitää hengittää

ilman molekyylien kulkea ja sanojen

 

Lattian ja lauseen maalämmössä

paljaat jalat viihtyvät

ja hengitys helppoa

 


Rapistus ja kukoistus

 

Peilikuvassa siistimätön parta

taustalla tapetti josta naulankannat

                              ovat työntyneet esiin

 

pientä pintaremontin tarvetta siellä täällä

 

Pitäisiköhän hankkia

Kukoistuksen Käsikirja


Turkoositanka

 

taivaan hymyä

etäisellä merellä

kun kuuluu viesti:

tunturivirta on taas

matkalla turkoosissaan

 

viite: http://runotorstai2.wordpress.com/2013/04/04/281-haaste/


Tavallinen ihme

 

Ihan tavallinen päivä ja tavallinen

            nukkumaan asettuminen

putoaminen tietoisen väliverhon tuolle puolelle

                      kuin syvänmeren sukellukseen

ja tavallinen havahtuminen aikaistuneen valon myötä

joka kerta ihan tavallinen ihme

                     joka kerta

                                 vuosien mittaan

kunnes alat pohtia

          kuinka kaukana takana aika

          kun ei ollut merkitystä sillä tiedolla

                     että nämä kerrat

                                 voisivat käydä vähiin

                    kuten bussin matkakortissa