Kysyt miksi olen mykkä

Jos haluat vastauksen, tule kanssani vaikenemaan

En osaa sitä mille ei ole sanoja, kirjaimistoa,

minkä kielioppi on kirjoitettu tuuleen

Sanat joilla siihen viitataan

ovat menehtyneet ajan valtateillä,

kuivuneet rattaiden voiteluun,

epämukavuus on niiden lausumisen mauste

                            Kun puhun, puhun typeryyksiä

Jos haluat vastauksen tule kanssani sinne

missä kurjet lensivät kerran

Kuuntelemaan ilman sanoja,

kurkien jälkeensä jättämiä

Puut ja pensaat

tulkitsevat tuulen

kukin tavallaan

Tunnistan sitä kuin

lintujen laulua

Marja-astia täyttyy

verkalleen

Millekään missään milloinkaan

antautumatta, innostumatta,

sisärakenteet tasarakeisia,

hillityt värisävyt, lattia notkumaton,

katto ei vuoda, ikkunoista vedä

ihan sama mitä ulkona, mitään väliä

niin kauan kuin pysyy ulkona,

on päättänyt olla siitä ulkona

niin pitkään että jotakin joskus

Syytän hernefarmaria herneestä nenässäni, patjan alla

ja ohranviljelijää vihneestä kurkussasi, maltaasta silmässäsi,

en näe ottaa niitä pois, kun tukki tukkii

                  Sanon itselleni itsestäni ota tai jäätä,

                                   esitän arvoituksen: hyväntoivonniemi

ja pahantahdonlahti kilpailvat suosiosta, kumpi voitti?

Vihjeeksi voin kertoa, että jääkarhun alla murenee,

joko olet pohtinut sopivat mausteet muhennokseen,

                   jonka voi valmistaa aivoistasi, kun robotit

                                    (vai puuttuuko vielä jokin jeesklikkaus?)

Jos hirttää halutaan, niin aina löytyy sen verran

asian- ja oksantynkää, että siihen köyden pystyy kietomaan

                   kuten että palkat nousevat, mutta hyvinvointi ei,

                                    onko tätä tarpeen tietää vai parempi reagoida

tietämättä mihin, siinäpähän saavat

                                    valtiovalta ja muut asianosaiset

tyytyväisyys kansallishyveenä, pettämätön

                   on     haudan     nostalgia

Jätin tyypin nilkkarenkaisen

pihaan vahtimaan

kesäkurpitsani kasvamista

Itse suolle suunnistin

tsiikaan miltä näyttää hillalupaus

Oho!, aapa täynnä suppaa,

ajantajuni lie hämärtynyt

myötä öiden kovin valoisten

Kukintoja vasta luulin löytäväni

Riemumielin pihaan palailin

Nilkkarenkaista ei missään,

rengas palasina ketjun päässä,

etuhampaan jäljet kurpitsani jämässä