Kuukausittainen arkisto:elokuu 2014

mikä kasvaa

kaikki mikä ei pysy       eikä mikään pysy

            entisellään

                        pienenee tai kasvaa

kansantalous lehmänhäntä valtionvelka

venäjänpelko vehnäpelto ja kaura

kynnet ja multa

            niiden alla pienet eliöt

osta pois       sika säkissä

                       kasvaa       säkki ei

äly kasvaa koneissa korteissa vaatteissa

            ei päässä       säkki

 

viite: http://runotorstai.blogspot.fi/2014/08/333-haaste.html

 

 

Mainokset

…mennäänkö?

 

aamulla kannoin kompostoriin

            hännän       kaikki mitä

                        oravasta jäi

kissan jäljiltä       Putin

            ja Porosenko Minskissä

                        tänään

mennään näillä       vai…


Miksi

joka kerta kun kysymys miksi

            nostaa päätään

                        työnnät kätesi

suurennuslasin polttopisteeseen

            joka kerta yhtä varmasti

kuin aurinko on       ja kipu

            merkkinä tuntoaistisi toiminnasta

 

palohaavojesi arvissa

            oikeudentunnon kertomus

kätket ne kuin itsensäviiltelijä ranteensa

            pitkillä hihoilla       kadonnut

säkki ja tuhka       yhteisö


Irtolehtiä

naavaisten kuusien keskellä hiljaisuus

            hämärä joka kutsuu itsestä pois

                        keskelle itseäsi       päivät

                                       varisevat

numeroimattomina irtolehtinä

            yksi       toisensa       jälkeen

                        kun maa kääntää

viilletyt kasvonsa sisäänpäin


Eksyksissä

nämä valkotiiliset ylpeät palatsit

koristeltu luodinrei`illä

            kuin autiuden hengitystiehyet

kiislojen pesäkolot jyrkänteillä

            säilyvät asuttuina

ja rytmikkäät tyrskyt kallioita vasten

            jatkavat vielä       kun tiilet ovat tummuneet

sortuneet raunioiksi       ketun ja kärpän asua

 

vuorten himmertyvä siluetti

            myrskylinnut nousuvirtauksissa

ihmisen sielu       eksynyt miekkavalas

            signaalien ryteikössä


Maailma ja minä nyt

annanko itselleni oikeuden       olla kestämättä

maailmaa semmoisenaan

että aina jossakin losahtaa

sulkeutua mukavuuteeni

 

rajalla sokeat silmät ja kuurot korvat      vartioivat

rauhaani       mukaanlukien ihmiset

joista pidän

heidän ne puolensa joista pidän

 

 

heittäisinkö osan itsestänikin rajan taakse

vai hyväksyisinkö semmoisenaan

ihmiset ja asiat kuten ovat

ja ajan

 

kenelle kuuluu käännellä kalenterinsivuja

sinä päivänä kun ihmiset pakenenvat vuorille

yksi päivä on kaksi päivää

sukupolvien pituinen leiri                                    vuorilla

 

läpi pölyn ja sateen      hien ja kylmän

kaikuu elämän ja kuoleman kummallinen laulu