Kuukausittainen arkisto:huhtikuu 2012

Aamuolentoja


Nokkosperhonen

viileästä yöstä noussut

asettuu paimenkoiran

aurinkoisellle turkille

Koirankin mielestä

se on ihan jees

 *

Perhonen väistää ihmistä

seuraa nelijalkaista yhteistä ystäväämme

kunnes maisema avartuu

pelottavaksi ilma täynnä

kevätnälkäisiä suita

  *

Tulvavesien kiitävät massat

pistävät reimarin liikkeeseen

päättömän vesihirviön keinuvaksi kaulaksi

Sinitiainen korren selässä:

sama liike tuulivoimalla

Mainokset

Pesät

Pulmusparvet kiertelevät

ruokailupaikkoja lintulautoja

hankien tarjottimelta koivujen siemeniä

Karut ylängöt

vielä lumen alla

Pesimispaikat

*

Keskeneräisen kodin sisällä

työkoneiden äänet

ovat hetkeksi vaienneet

katson nyt koivun kylkeä

Sen tuohen pintasilkkiä

iltatuulessa irrallaan heiluvaa

Kesällä se löytyy

peiponpesästä


Hakusanoja+yksi a (sekä sulut)


 

vaikka aamuun on vielä aikaa

ojan ylitin aivan liian myöhään

tajusin sanat

kaivaa itselleen kuoppa tarkoittaa

unien taloa

pohjoissuunnan katsominen kellonviisareista

onko poroja varten oranssin väristä poroaitaa

(vallankumouksen väri paliskunnat varokaa porot nousevat!)

kuka keksi kengännauhat

Mies puu ja runo

(viite:  http://runoruno.vuodatus.net/blog/3208849/244-haaste/ )


Uutissopasta

Mätämme lautaselle soppaa läviköllä

kuka lävikön teki miten mitoitti seulan

mitä muuta kuin lautasella näkyvää

soppa sisältää

 sattumuksia (?)

Museoissa naureskelemme

vanhojen reikäkauhojen tendenssiä


Loppu(i)tulos(i)

Kiipesit uutterasti

pääsit huipulle

teit tulosta

olit verkossa

sormi sormelta varvas varpaalta

ajatus ajatukselta

Eräänä päivänä huomasit

huipputuloksen lopputuloksen:

tulos(i) loppui(vat)

*

Harrastit ihmiskauppaa:

salakuljetit itsesi rajan yli

vapaa-ajan valtakuntaan

jouduit verolle kun

jäit kiinni panttasit sisäelimesi

Pää ei enää kelvannut


Rajankäyntiä

On syvyys jossa maan kuumuus

ja avaruuden kylmyys

käyvät sotaa raja liikkuu

suunta vaihtuu kahdesti vuodessa milli milliltä

Hetken kestää status quo

vällyjen alla

Ilma on tuulihattu

juuri kun sai routansa

haluaa sen sulattaa

vakaa maa kysyy

mistä nyt tuulee

vetisestä pelto-ojasta sorsa

empivä lempivä vastaa:

vetelästä etelästä


Suomen kevättä


Räntäsateen alla

kestää joutsenen selkäkumpu

päätä ja kaulaa torkkuu

siiven alla tyynesti

olkoon aurinko missä on

ruoka on kaulan kantamalla

*

Neiti iloinen

persoonallinen perunanenä

luotsaa bussia läpi märän

läpi tuiverruksen yli sohjoisten tienpätkien

ohi pullapuodin räntäisen

läpättävän markiisikankaan

Koko pitkä maa kesänrakentajan

pilven alla joka räntää maata

Vuotsosta Kemiin etelämpänä

tien varren ojat ja purot tummuvat sulavesistä

yksi skootteri Rovaniemellä

ei kesää tee

*

Jossakin isot miehet

hakkaavat poloisen pientä

mustaa kiekkoa 

kepeillä

telovat toisiaan

selostaja karjuu lumoissaan

Oi Suomen Kevät!


Ei hullumpaa

Jäätä pitkin ajoi

hevosellaan reessä seisoi

kuljin mihin suuntaan vain

se aina tuli vastaan

pärskyi hevon kuolainsuu

ja kuutamossa höyrysi

Aina oli yhtä pitkä matka

kotiin se liukui karkuun

valot kätköön rantametsikön

kulkujäljet mennessään

vei viima pitkin lumen pintaa

kai oman polun niistä rakenteli

Ei hullumpaa ei hullumpaa

se lauloi ajaissaan

ja läiski ohjaksin

nahkaa nasahtelevaa

Takamailla ulvoi sudet koirasudet

tanhuvilla vastasi

reki naukui jäällä

 

 

(viite: http://runoruno.vuodatus.net/blog/3203370/243-haaste/ )


No comments

Kuvani meni rikki

sen kiiltävä lasitus

sumeni säröille

ripustus petti

siihen oli kertynyt

niin paljon painoarvoa

arvovaltaa sananvaltaa valtaa

kuva jota niin huolella

rakensin vuosikaudet

ja nyt tämä moka

Sen kanssa on mentävä

läpi paprazziparven

kädet ojossa odottamassa

etuoven edessä takaoven takana

vaikka hyvin tietävät:

no comments

(viite: http://runoruno.vuodatus.net/blog/3198027/242-haaste/ )


Pääsiäinen

Monia pitkiä öitä sitten

varjoni

ulottui lumilakeuden yli nyt

aurinko ylenee varjot lyhenevät

Varjoistaan kulkija tunnetaan

niistä voi ennustaa kantajansa

 

Latu poikki?

puun varjo vain

omansa on vaikempi ylittää

pitempiä arpien varjot kasvoilla

 

Kiven silmästä

sinkoutuu valo heittää

itsepintaisen seuraajan pilveä vasten

se murtuu kyynelpisaroiksi

sataa alas valon muruina

( viite: http://runoruno.vuodatus.net/blog/3192946/241-haaste/ )