Kuukausittainen arkisto:maaliskuu 2012

Punainen Paroni

Nuorena uskoin väriin

asiaan ja aatteeseen sen takana

Punaiseen

Vallan kumoukseen

Liput muuttuivat

imivät itseensä keltaista

oranssiksi asti

aatteen väristä jäljellä

värin aate

Kadehdin Punaista Paronia

kansakoulussa vihasin

Ateenalasten laulua

nyt melkein ymmärrän

Kun toisen silmäni

tilalla on näöstä kuoppa

siinä kehittämättä jäänyt filmirulla

Ajalta jolloin väri oli punaista

ja vain punainen oli väriä

(viite: http://runoruno.vuodatus.net/blog/3186781/240-haaste/ )

Mainokset

Työmaa

Mitan kurottava venytys

laudan lankun riman päähän

merkki ja poikki merkki ja poikki

Käsisahan ja sirkkelin

vasaran ja naulapyssyn

kuulosuojattu sinfonia

rumputulitusta ja kokotaukoja

 

Kuin tekisi luista ihmistä

lasisilmäistä

järven yli tuntureita tiirustavaa

aineenvaihdunnan putkistoja

huokoisen materian hengitystä

kohta sille pitäisi pukea turkkia

että lämpenee että sielu herää

että sanat alkavat ja aurinko

kun talven valkoiset madot

valuvat tummuvalta päälaelta

 


Maisemassa

Tämä järven kokoinen ikkuna

supistuu jokilaaksoon

kaikki vielä jäässä

Tuuleton hiljainen

lumisateen laveeraus

tummat vaarat tuskin erottuvat

lumen ja taivaan välistä

Ajan päästä kaikki meltona

valuu valoon päin

(viite: http://runoruno.vuodatus.net/blog/3181262/23-haaste/ )


Sorvilla sarvista sanoja

Sanoille on eduksi joutua

piinallisiin olosuhteisiin

viettää yö housuissa

jonka omistaja on säikähtänyt niihin paskat

kesä ulkona

paahteen sateen ja tuulen armoilla ahavoitumassa

saamassa astmaattisia kohtauksia

katupölyssä

Sanojen käyttökelpoisuutta edistää

tavarajunan alle litistyminen

naisen tissivaossa ja miehen

kainalohiessä kylpeminen

On hyvä käyttää sanoja

jotka on heitetty korkeuksiin

aaltoihin molskahtaneita sanoja

satojen vuosien päästä sukeltajan löytämiä

levien niljaannuttamia

vääntyneitä sanoja

kuin mutkille menneet naulat

kovaan oksaan osuttuaan

Sillä sellaiset sanat

eivät enää pelkää

eivätkä pelottele


Kevään ilmi(t)öitä

Himo halu pyrkimys

levottomuuden lutkaäiti

polttaa luupilla reikää housuihin

kenen etu mustaa

kenen takaa musta

käryää

tuohen mirhamia

savuavaa mielen poltetta

Eivät talven lumet

enää riitä

niitä sammuttamaan


Ajan kulun tanka

Ei tämän nauhan

pitänyt olla lyhyt

nyt jo purkissa!

Nopeutettu kelaus?

Manutko mellastivat?

(viite: http://runoruno.vuodatus.net/blog/3170154/237-haaste/ )


”Tuuli oli viileä ja minä olin yksinäinen mies”

Sen verran pitää rikastua

ettei paskassa tarvitse pyöriä

lämpimikseen Sen verran

että välillä voi ottaa vähän ottaa

ja lähteä ja kulkea teitä

ja maita ostaa kahvit ja syödä lounas

Nukkua heinäladon lisäksi

matkustajakodissa joskus hotellissa

polkea pyörällä ja

ajaa linjamobiililla maalikyliin

kävellä näyteikkunan ohi ja ihmetellä

kaikenlaisia rahanpyydyksiä

Sitä vaan pitää varoa ettei rikastu

niin paljon että on pakko

rikastua koko ajan

kun pelkää että muuten alkaa köyhtyä

(viite: Pentti Haanpään päiväkirjamerkinnät)


Kehto ja hauta

Athenen pyhät öljypuut

muhkuraiset vääntyneet

  keskellä savua

lähtöisin syntyvistä raunioista

Hiussuonisto kuivettuu

virtaus hidastuu solu solulta

huoltotie hidastuu läpi kuolleiden kerrosten

Oi ihminen

mitä olet

menettänyt

Oliivipuiden rauhan

  Kun ne imevät atomisi

  ja rauniot murenevat

silmillesi pääset osalliseksi

puiden rauhasta


Siirtotyöläinen lähtee käymään kotona

Karvahattu ja talvikengät

päällekkäin jääkaapin edessä

    muistuttavat

ota matkaeväät mukaan

Kenkien ja hatun väliin

pitäisi mahtua aamuhämärissä

touhuta itseänsä liikkeelle lattiapatjalta

toisten unia varjellen

Ulkona kirpeä

ja kirkastuva kevättalven aamu

kohta täysillä valoilla


Myyrä

Onnekas myyrä työstään

hangen alta

kurkistaa yöllä metsään

Männynoksalla lumikide

prisman lailla taittaa puolikuun valoa

siinä valossa näkee

hangella siipien kirjoituksen:

malta vielä mielesi kaikki

pöllöt eivät ole kuolleet

(viite: http://runoruno.vuodatus.net/blog/3163955/236-haaste/