kerran kävin kuussa jo ennen kuulentoa

ei ollut häävi reissu pölyistä oli joka paikassa

                    noita-akkoja luutineen

                    ei näkynyt siivouspuuhissa

juustopuheita nyt en uskonut koskaan

sirpistä ei rukiinleikkuuseen

arpinen kovasti oli äijän naama

partaveistäkö lie varomattomasti käsitellyt

turha reissu mutta tulipa tehtyä

suossa sen sijaa on mukavaa sen väkevä haju

tunkee nenästä otsaonteloon suopursut rahkasammaleet

äimäsarat tupasvillat villapääluikat lainehtivat

kuin viljapelto likoan turverutakossa

                    jaloilla sotken mutavelliä

                    hauska on kelliä päivätorkuilla

kuuntalen kun allani ruuhella soudetaan

lähtivät matkaan seitsemäntuhatta vuotta sitten

orpo linnunpoikanen maassa

kyselee kaikilta vastaantulijoilta

anteeksi voisitteko kertoa missä on

                       ilmojen tie

äiti siitä aina puhui ennen kuin katosi

hiiri kysyy osaatko lentää

en tiedä mutta olisi hauska tietää

           mene tyhmä kissan luo

           poikanen menee

hädintuskin pelastuu siivilleen

puolisokean kissan kynsiltä

lentäessään näkee kissan jahtaavan

hiirtä huutaa tälle: kiitos neuvosta

             tule sinäkin ilmojen teille!

aallot

ovat lakaisseet

              rantahiekkaa

              puhtaaksi koko päivän

holvikaarisia jalanjälkiäni varten

verkkaisia

              sanoja

                          sannalla

                         *

mäntykangas rönöttää auringossa

             paidan napit auki

sen hiki haisee

             muurahaisilta

ilta kämpällä venyi yöhön

kovaan vastatuuleen oikaisin metsän läpi

yllätin karhun paskaa vääntämästä

                 pyyteli anteeksi:

kun on tuota mustikkaa nyt syötäväksi asti

minä että mitäs tuosta jatka rauhassa

tule huomenna uudestaan pyyteli siinä yhden maissa

otanko taskuradion mukaan?

Jos et sitä radionovaa…

no en en yleykkösen yhden konserttia ajattelin

siinä me sitten seuraavana päivänä

                 eri puolella isoa kiveä

ettei käy pahasti jos tulee vahingossa

huitaistua käpälällä

                 kuunneltiin

Bachin H-molli messua

Sola Dei Gloria

mato maassa lintu ilmassa

lintu maassa mato linnussa

mato ilmassa linnussa

lintu maata mato lintua

Sähköjohto riippuu katosta tai sitten ei

(tämä on yleinen käytäntö riippumatta katosta)

valaisin riippuu johdosta tai sitten ei

(nämä ovat kaksi yleisintä käytäntöä)

lamppu riippuu valaisimesta ja valo

riippuu lampusta samoin

voi olla myös valottomuuden laita

sähkö riippuu firmasta

sähköfirma voi riippua ilmasta vedestä maasta puusta

osakkeista tai melkein mistä tahansa muusta

En tiedä mitä sähkö on jotenkin se

liikkuu johdossa ja toimii

niin että on on tai off tuossa lukulampussa

kun istun tuolissa lukemassa hyvä että en

                                        sähkötuolissa

ei olisi mukava lukea edes tiilenpäitä

miksi kolmipuolueloikkaajia on niin vähän eduskunnassa?

mistä voi hakea apurahaa sammakon ja hepokatin

hyppygeenien siirtämiseksi loikkaajille?

ovatko aussit ottaneet jo pitkänkin loikan kengurututkimuksissaan?

kuka keksi mitoittaa haravan piivälin

hepokatin hampaisiin sopivaksi?

veikö joku tutkija hepokatin jalan?

                       *

montako reikää lävitseni kulkevat

avaruushiukkaset minuun päivittäin tekevät?

nekö ne tekevät reikiä päähäni?

(viite: Pablo Nerudan kysymysten kirja)

haistan kukkasen kun käsketään

          ja palaneen käryä

kuulen sen mikä kuuluu kuulla

          paremmin hiljaisuuden

näen kaiken mihin älyni riittää valoksi

          mitä tunteiden verhot eivät pimitä

tunnen vaikka järki kolmesti kieltäisi

          verhojen heiluttelun

maistan sitäkin mikä ei maistu

          kaikkea pitää        koulussa opittiin

ennenkaikkea luulen paljon

          luulen tekeväni valintoja

puhtaalta pöydältä jonne lattian

         suuresta hämärästä

joku on nostanut jotakin esille

illalla hankasin kiilamaista liuskekiveä

           kiviuunin kylkeen

                       keihään kärjeksi

yöllä huusin perässä kulkevalle ihmisjoukolle

          mitä te saatanan apinat

          siinä kuljette menkää kotiinne miettimään

muutakin huusin

          huusin turhuuksien markkinoista

          kunnes ääneni sortui

kävelin läpi väistyvän väkijoukon

          en ollut Hyvä Paimen

          raateleva susi olin joka lauman hajotti

kävelin lapsuuteni metsiin

          läpi kivikauden

                       valurautapatojen aikaan

joku kysyi oliko minulla nälkä

                       minulla oli iso nälkä

juutuin rinteeseen

           ihmettelemään

pakkomielteisiä

          vastakkainasettelujani

                       niin kuin    muka    voisi

valita tuon

                       ja jättää toisen

kaikki ne on koluttava

          laakson ryteiköt

          ylänteiden jäätiköt

puuvyöhykkeen rajalla

          rinteessä luolan suulla

                       tätä kirjoitan

vastarinteellä laakson takana

          putoava virta niin kaukana

          että veden liike ei erotu

vain kohina jota tuuli kantaa

helppo on kasvaa alavassa laaksossa

keekoilla reheväksi ja korkeaksi

          päästä valtaan saada alamaisia

                      kuningastietä

korkealla viileässä niukkuudessa

kovat ja kylmät tuulet pitävät kaikki

           pieninä         näkyvät kauas

                       värit

           näkyvät kauas

                      tiheät ryppäät

           sulavan lumen reunamilla

virkkuukoukulla kaivetut väärien

          ruohojen juuret

kynsisaksilla tasatut nurmikon reunat

           omakotikorttelin pihakilpailut

nyysitty tontti on pihakaunis

          haava luonnon moninaisuudessa

                   sikäli kuin

                                sitä on

rajan takana siili

          torikauhuiset piikit pystyssä

pensaan juurella:

uskaltaisiko nurmikon yli

kuviteltavissa oleva täydellisyys

           jättää inhimillisen vajauden

                      ilmakehän

                             sekavine detaljoineen

                                      huojuvine taloineen

                      täydellisesti inhimillisen

muuttaa ikuisten ideoiden maailmaan

*

kalsean ja kodikkaan

          rajalinja kauneudessa

yhden kirjaimen ero kauheuteen

jäniksen tieto-opillinen käsitys

pää pensaassa          oksat raapivat korvia:

              olen olemassa

jos korvani heiluvat metsästäjä luulee

että valehtelen eikä ammu

niin monta viivaa

          on hornaistu nokkaan

sosiaalista mielihyvää        saavutuksista

          on syntynyt jähmettyneitä luutia

kierrän kaukaa

          pelkään tartuntaa

tunnen itseni välillä      niin huonosti käy

puhun niin vuolaasti      sydämeni ääni

          hukkuu sen tulvaan

hengenpelastaja ei toimi      luulee

että henki on noissa sanoissa

tiukka vietäri vetää joukkoon

           siihen loukkoon

kuin savu haihtuu tuuleen

niin näyt unessa varmoina nähdyt

akileijat kypsyttelevät

          kodissaan uutta

                     sukupolvea

muutama sinipunainen terälehti

                     maahan pudonneena

narsistisen kukoistuksen päivistä

*

näen sinut

          kirkkaan veden läpi

uit hitaasti pohjassa

          puhdas hiekka

          pölähtelee kevyesti

signaalit heikkenevät

syvyys ja tummuus vahvistuvat