Kuukausittainen arkisto:tammikuu 2014

Satu helmien alkuperästä

 

hitaasti viivytellen aamu-usva hälveni

kuin olisi tahtonut mukaansa       olennot

joita ei ennen sitä ollut      sumussa syntyneet

 

koko aurinkoisen aamupäivän       hahmot

pysyttelivät paikoillaan pyöritellen suuria silmiään

kuin näkisivät kuolevaisia kauemmaksi tai syvemmälle

 

illan lähetessä niiden piirteet alkoivat liueta taustaan

katseeseen tuli raukeutta        ääriviivat aukenivat

tyhjenivät udusta        viimeisenä silmät

 

olentojen jäljiltä painanteet täynnä kyyneleitä

jokainen erillisenä        sateenkaaren kaikissa väreissä

jokainen niistä helmi jonka nimi        tunne & ymmärrys

 

lapset löysivät       tekivät kaulaketjuja       ne välkkyivät

auringossa       ja helisivät nauruisten lasten

juostessa aurinkoisilla niityillä

http://runotorstai.blogspot.fi/2014/01/312-haaste.html


Leikaten ja höyläten

 

 

leikataan kolme miljardia

            illallinen ei lankea manulle

            höylätty manu ei illalliseen

lätty sieltä toinen täältä ja hillot piiloon

leikataan kahdeksan tai kymmenen

             pisaraa & hiutaletta luxia & celsiusta

leikataan säästä      säästetään leikistä

                           leikisti säästetään

mennään noukkimaan käpyjä

             poltetaan säästöliekillä

pistetään pellit kiinni ettei piippu nokeennu


Ajanjakaja

 

 

elit tulevaisuutesi        synkistä muistoista

päivitit mennyttä sen mukaan

tylsytit hakkusi        ajan       rautaiseen kallioon

olisimmeko olleet onnellisia

                         ajanjakajalla

viite: http://runotorstai.blogspot.fi/2014/01/311-haaste.html


Lapsellista

 

 

kun oli aika olla lapsi

ei ollut aikaa ei paikkaa        olla lapsi

             virtahepoja olohuoneessa

                         outoja otuksia sängyn alla

ja nyt sinä      kuka oletkin       moitit

että olen lapsellinen        olet oikeassa

lapsellista tosiaan hyvinkin lapsellista       vihdoin!


Talven ääniä ja kuvia

kireällä metsän puinen vanne

             järven ympärillä paukkuu

ujeltaa ja ryskää jää

             *

kivellä alkaa nyökkiä

             virtaveden liperikaulus

päin kylmää kyökkiä

             *

äijä potkurillaan kurillaan

             pitkin jäistä pintaa

suuntaa kohti kirkollista lintua

             joka kellariinsa katoaa

ehtoollista yksin nauttimaan

viite: http://runotorstai.blogspot.fi/2014/01/310-haaste.html


Ajanterä

 

kerran raivasit pellon

keräsit kivet       muuriksi ympärille

ja seisot ajanterällä        miekanviillon

kapealla rajalinjalla        selkäsi takana

                                 huohottavat haamut

edessä myrskyn jyrinä       eikä kivimuuri

suojaa mitään       ei muuta turvaa

kuin miekanterän rajarauha


Leimaus

 

olit valmiiksi säröillä ja lohkeilit

            kun sinua potkittiin

                        pitkin kurjia kujia

kunniattomuudenarvoiset herrasmiehet

            kävelivät käsillään

rouvasväen silmät kuin linnun

            vilkkuluomineen

 

ympärillesi kaivettiin

            ylöspääsemätön kuoppa

miehet tulivat öisin köysitikkaineen

                        ettet voisi nousta

            paikasta johon kuja päättyy

jonka pääskyt jättävät suosiolla harakoille

 

särösi syvenivät selkärankaan saakka 


Sydäntalvea

asfaltti märkii mustissaan

hiekkatie potee psoriasta

silmut ja ummut paisuvat

             viekoittelevasti

                         sydäntalvena

tukit pitäisi kaataa

             etteivät halkeilesi

                         hirsiseininä

savukkeen ikihehku kuistilla

savu      on kovin       mietteliäs

http://runotorstai.blogspot.fi/2014/01/309-haaste.html


Ruostunutta valoa

 

mistä tämä valo joka vääristä

juhlalliset holvikaaret        synkänpesäksi

            tuo kauhtuneen heinän niitty

eikö sen pitänyt olla aurinkoinen kevätniitty

 

 

mistä nämä nöyryytetyt       varjo-olennot

joiden mielet on imetty isoon saaviin

            vangittu holvikannen alle

eikö heidän pitänyt olla lapsia leikkimässä

            piilosilla noiden pylväiden takana

 

 

tämä valo       onko se Marsista

            punaruosteen kyllästämää valoa

pölyä jonka pelonjumalan sotajoukot

             ovat marssittaneet esiin

 

 

kedolla on vielä elämää

            jonka kasvit ovat varastoineet juuriinsa

odottamaan että tuuli puhaltaa pois

                        nämä tukahduttavat pölyt

tuo sateen        josta silmut aukeavat

 

 

 

 

viite: http://www.seijaeriksson.com/memories/

 

 


Kaikki mikä tapahtuu on mahdollista

 

             haaksirikkoutuminen

omilla rannikkovesillään

omalla jollallaan

meno- tai paluumatkalla

liikkuvien salakarien välissä

joissa virtausten voima ja suunta

vaihtelevat suhteessa muiden

saarien liikkeisiin

            on mahdollista

 

            pursien särkyminen

            purjeiden repeäminen

            mastojen katkeaminen

 

            tapahtumattomuuden

            tapahtuminen

 


Muotit

 

äänekkäät itkut roudataan

            takaovesta kompostia kosteuttamaan

ja naurunremakat sivuovesta koirankoppiin

kun pölvästinjäykkä köpöttelee

            julkisivun puolelta punaista mattoa

                        salamavalojen räiskeessä

                                    esittelemään 

numeroitujen kokojen muotteja       yksinedustus

jos omaasi et sovi       ylimääräinen kaavitaan

                        ongelmajätteisiin

jos jää vajaaksi        almuiset mielennöttöset

            täydentävät sopivasti

 


Vuosi kuin vuosi

 

numeroilla on aina kiire vuosi

kuin vuosi talvi kuin talvi kuin kesä ja syksy

lukujen yksiköt sinkoutuvat lävitseni

ja yhden uusi alkaa aina

ennenkuin toisen vanha          ehtii päättyä

 

likaisessa eläkepommissa

            yhtenä numeroituna naulana

kestävyysvajeen arkussa

jolla kansantaloutta kannetaan

            kilpailukyvyn hautasmaalle

rustailen runoja punon juonia

            numeroita harhautan

kun sanojen ja ajatusten hiukkasia

            kallossa kimpoilutan