Kuukausittainen arkisto:maaliskuu 2019

Suomalainen tragedia

 

 

 

Kyynel ei erottunut veripisarasta lumessa,

suli metallinkirskuvaksi virkamerkkien

ja hylsyjen aallokoksi, jossa pursi pieni

 

                              mustassa kydössä törmäyspintojen merellä

 

Iskeymistä irronneet molekyylit

harsona, nokihehkuinen naamio,

häpeäpellon kyntäjän hengityssuoja

 

Siperiaa ulkona ja siperiaa sisällä

oli kerättävä sirpaleita, jatkettava eteen päin

Paluulippuja ei ollut myynnissä

 

 

 


Vajain aistein

 

 

 

Lapsenlapsi ihmettelee

tuuheita kulmakarvojani

Ehdottaa että leikkaisi

Vedän niitä alaspäin, sanon sälekaihtimiksi:

siinä määrin kuin maailma näkyy

epäselvästi, siinä on

toivon mahdollisuutta

 

 

                            *

 

Vanha valittaa että heinäsirkat

ovat kuolleet sukupuuttoon

Että kaikki pyyt on ammuttu,

kaikki kymmenen eikä sitä yhtäkään ole

 

Niin kaikenlaista ovat korvat jo kuulleet,

että tipahtaneet

 

 

 


Tila ja energia

 

 

 

Terävät päät

etsivät yhteistä alustaa,

jolle laskea kärkensä tuijottamaan toisiaan

tarkoituksena osoittaa olevansa terävin

 

Terävintä on tyhjä tila, lähes näkymätön sauma

niiden välissä, ylittää merkityksellään

kaiken sen mikä näkyy

kuten tila erottaa puun metsästä

ja puut jakavat tilan moneksi

 

Kärkien keskellä pyöreän torin kaltainen tila,

nousee täynnä näkymätöntä energiaa

 

Kuten sadan vuoden ikäinen puu,

vielä siemen karikkeen alla