Kuukausittainen arkisto:helmikuu 2021

43 sanaa tämän talven lumista

 

Kissan emäntä talloo

polun, niin syvän ettei häntääkään näy

kissan emännälle   poljen lumikengin leveämmän

Hän katoaa lumitäyteisten puiden lomaan   kuin metsän peittoon

Hiihdän rataa ympäri, kierrosluku hukassa, päässäni kiertää

koko maailma, kierrän maailmaani kokoon   Koululaisten lumienkeleitä

radan ympärillä: suojelevatko ne tämän  lumen valtakunnan?


Olomuotoja

 

Lumi on maata ja taivasta, ihminen myös

varjoineen, risut pistävät hangesta

kumarrellaan maan mahtavat, matoset nyrkkejään puristaen

 

Sydämelliset, avoimet lahdet

Jääkannen päällä lunta, lumen alla vesikerros

Pakkanen kiristyy, järvi vonkuu, vonkaa: ala hiihtäjäpatsaaksi

tähän kaislikon keskelle   Tunnistan ansan:

jää pettää lupauksensa, jättää minut pulaan sulaessaan

 

Veden olomuodot ovat veijareita vailla syyllisyyttä muutoksistaan

Talvi taittuu kinos kinokselta   Toisenlainen elämä minulle ei

olisi mahdollinen   Onko kysymys sukupolvesta?

 

Ajattelen ajatuksiani

Sukset jatkavat liikettään läpi kaislikon

 

 

 


Konsulttina

                 



Jos minulla olisi ylpeyttä

joka ei olisi nöyryyden puutetta

nöyryyttä, joka ei olisi rohkeuden puutetta

                     kelpaisin konsultiksi koko ihmiskunnalle



                                          Säkityttäisin kaikki ihmisten ominaisuudet

pelon vihan epätoivon julmuuden myötätunnon viisauden auttamisen, mitä vain

                                                                                  tasapuolisesti

lapioisin säkit kuumaan uuniin, sen poistoputkesta

                      valuisi tulenkestävää laatua

                                            jonka jauhaisin

                      pilviin satamaan hiljaa

maanpiirin yli

 

 

 




Moraali on ruma sana

 



Moraali on ruma sana, syyllistää pelkkänä sanana

kuin lehmää lautasella, harjanvarsi uiguurinaisessa



Runon pitää olla käsittämätön tai nokkela

viitata antiikin mytologiaan, osoittaa kuuklaussivistystä



Moraalin katovuosina jauhetaan pettua moralismin petäjästä

Moraali on runossa ruma sana niin kuin se sanotaan



Katsotaan ohi tai taakse, vaietaan yhdessä siitä mikä on

niin ehdottomasti on, vailla runon monitulkintaisuutta



                                  väistämätön syyllisyys:

syyllistyä syyllistämiseen,  potea syyllisyyttä että on