Kukaan, mikään puu tai ihminen
valitse paikkaa syntyä, juurtua takertua
kaikella juuriensa voimalla
pysyäkseen pystyssä, saadakseen ravintonsa
Kovan kallion liu’ottaminen vaatii
paljon hiusjuuria myöten
Kukaan valitse tuulia, hyväileviä, runtelevia
lumen suojaa, tykkylumen ankaraa lastia,
auringon lämpöä, helteen paahdetta
Otat ne vastaan
kuin uuden päivän Kunnes
aamu, jolloin kaikki on hiljaista:
Elämän Synnyttäjän syli
Oletko mustikkatyyppiä vai
puolukkatyyppiä, tuoretta
vai kuivaa kangasmetsää?
Tunsin kerran miehen joka väitti
olevansa mansikkapaikkatyyppiä
Onko elämä I ihminen I luonto I sarakkeita?
Lajia kesättalventöröttäjä, sukua riesajuurinen
Alatölöviön heimoa ekaluokalla
Musta vai valkoinen? Varsin harmaa!
Harvoin kai vain jokotai
On paitsi täällä niin myös tuolla
Sukeltaa viivojen ali, ryntää linjojen läpi
Hyppää sukupolvien yli
Elävänä vaikka piilevänä
Bussi on täynnä aasialaisia. On sen verran hämärää, että kasvonpiirteitä ei näe tarkasti, enemmistö näyttäisi kuitenkin japanilaisilta, osa ilmeisesti kiinalaisia. He ovat revontulien perässä. Haluavat lapsilykkyä lasi-iglussa. Osa nukkuu, osa plaraa kännykkäänsä.
Rovaniemen pohjoispuolella tien varrelle ripottautuu hirsitaloja, perinteistä tupakeittiömallia. Rakennettu sotien jälkeen, poltettujen tilalle. Päätyseinä tielle päin. Alakerrassa kolmirivinen ikkuna, ylhäällä kaksirivinen. Tuulikaappi yleensä etelään päin. Se ilmansuunta on vetänyt niin hyvin, että moni mökki on jäänyt tyhjäksi. Muutamat ovat halunneet sisäänkäynnin pohjoisen puolelta. Lienevätkö sellaiset mökit säilyneet asutumpina: jos vaikka ulko-ovella vastaantuleva tuuli on työntänyt asukkaan takaisin sisälle.
Nykyaika, digiaika, elämysaika jyrää ohi autioituneiden, autioituvien mökkien. Kukapa haluaisi viettää edes kesälomaansa jatkuvan moottorimelun välittömässä tuntumassa. Varsinkaan juuri loma-aikaan. Aikansa toivon ja turvan tyyssijoista on tullut rekvisiittaa sukupolvelle, joka ei tiedä eikä ole kiinnostunut tietämään näiden asumusten ja asukkaiden historiasta.
Bussi jyrää läpi tummuvan marraskuun kaamoksen. Lumen valon saapuminen on myöhässä. Valojen kiilassa vilahtelee umpeennaulattuja ikkunoita. Välillä pihavalot yllättävät. Joku sitkeä sissi siellä. En ehdi nähdä kummallako puolella tuulikaappi on.
Revontuliseuranta, kännyköiden kautta, on tuottanut jotain tulosta. Heränneestä innostuksesta päätellen. Bussi jyristää pimeän läpi ja lähestyy matkailukeskusta. Kaksi maailmaa vilistää yhä kauemmaksi toisistaan.
Tilhet tyhjensivät pihapihlajan eilen
Tänään putosivat sen viimeiset lehdet
Maan nahka ilman iho mielen kalvo verestää
ranta ruosteessa rännin roiske rikkoo hiljaisuuden
Sateen jälkeen sumu
kun hämärtyy ilta hyhmäisen lokakuun
piirrän kuvaa ikkunaan
Sinä siellä josta ei pääse pois Nyt
minulla ei pääsyä sinne
ja ihomme muuttuu nahkaksi
nahka kallion rosoiksi
repien verille arpia
Sateen jälkeen sumu Silmissäni
kun hämärtyy ilta Lokakuun
Piirrän kuvaa ikkunaan Piirrän kuvaa ikkunaan
Piirrän ikkunaan Kuvaa ikkunaan
1.
Sataa räntää
En ota siitä kuvaa
annan rännän sataa rauhassa
En pistä siitä kuvaa someen
Voin kuitenkin kertoa: räntä sataa maahan
en ota minäjaräntäkuvaa kun katson ikkunasta
kuinka täällä sataa räntää
Voin kuitenkin kertoa että katseeni on
2.
Olen löytänyt oman uhriutumisidentiteettini
minulle on myönnetty viattomuussertfikaatti
ryhmässä jolla on keskinäistä somesympatiaa
Kattilani porisee ihan mukavasti
Kuusen profiili
terävöityy vasten pakenevaa valoa
pyramidiksi
neulasenkaan liikahtamatta
Päivällä heiluhäntä
juoksi sen runkoa pitkin
sieni suussaan
jokaoravan oikeudella
rapsutteli kynsillään
kuusen kutiavaa kylkeä
edestakaisin
puulle makeat yöunet
Ei maailmaa voi ymmärtää ihmislapsi,
joka on typerä ja tyhmä kuin määkivä jäärä
maailma jäärien koontona
Mikä elo onnellinen
maan ja taivaan
rajaseudulla
missä turkinpippuri kasvaa
Rauhanlähde pulppuaa
verta ja tulta
Siell’ on hieno hietakehto
sinnepä lapseni saatan
Taakse jäänyttä mutkaista
polkua on helppo oikoa
jälkiviisaasti edessä olevaa
kuljetaan kuten se menee
Näkyjen näkijät oikovat mutkassa
kuka vasemmalta kuka oikealta
onko siten löytyvä polku sama
onko sillä väliä pitäisikö tietää
tuleeko muita polun syntymisen verran
menehtyykö oikoja löytämättä sitäkään jolta oikaisi?
Olet linkki jälkeen jääneen
edessä olevan välissä
Niiden tässäjanyt kätellä toisiaan
Pidän kaupungista
jonka läpi voi kävellä puolessa tunnissa
ja sen jälkeen maaseutu
Pidän kahvilasta
jossa voi valita mieluisan istumapaikan:
katsella maisemaa ulkona, ihmisiä sisällä
On kiehtovaa kävellä repussa runokirjoja
ja viiniä kun sataa ja tuulee tietäen
olevansa kohta sisällä
sanapasanen 