Kansa joka pimeydessä

Kansa tarinoi historiansa

kestääkseen menneisyytensä

kuin yössä vailla pimeyttä, jossa kumarretaan

             sellaisia jumalia ettei tarvitse tunnustaa

             julmuutta, kuulla rääkättyjen olentojen

             huutoja kalterien takaa, maan alta, raunioiden seasta

Suunnittellaan tulevaisuus

että tarina on ehjä, tapahtuneet hiotaan

tikuttomiksi sormien sivellä

Sileän alla karheat kerrokset

nimeä vailla     Tunnistuksen sijaan

kasvatetaan tarinoihin kuorrutusta

             jälkipolville

             jäätynyt suru, kun ei tiedä

             mitä on menettänyt