Alkuillasta taivas oli kuin kattilankansi
joka valskasi valoa läntiseltä laidalta
nyt tumma huppu varistelee valkoista
korotusta lumen paksulle patjalle
Vähän aikaa vielä katuvalot valaisevat
että näkevät laskeutua
Kun vetäydyn peiton alle
sikiöasentoon koteloidun toukkana
unen kuoreen
Aamulla oion siipiäni
valo tulee kuin siivilästä läpi
27 tammikuun, 2011 at 00:34
Tämä talvihan on upeaa aikaa, sinäpä sen sanoit!
TykkääTykkää
27 tammikuun, 2011 at 12:50
Kun vain osaamme laata itsestämme sen verran, että otamme vastaan.
TykkääTykkää