Kuukausittainen arkisto:maaliskuu 2026

Ketju, joka on katkaistava ennen kuin viestikapula vaihtuu

 

 

 

Kunnian ja omantunnon kautta:

kunnialla ei pitkälle pötkitä ja on maineen esteenä

 

Miten on omantunnon, jos oma tunto niin puuduksissa

että samveten on ulvomista susien mukana

 

Hän on niin vieras itselleen, ei osaa tehdä eroa

tutun ja vieraan välillä kuten musta

 

joka ei näe muuta väriä kuin mustan

puu joka ei metsästä mitään tiedä

 

ei tiedä että pimeässä kasvaa myös ruohoa

että ilman ilmaa ympärillään ei lennä lintukaan

 

Hän on niin vieras itselleen että luulee

voivansa piirtää harpilla rajat, ei tiedä

 

että ruoho kasvaa koko ajan korkeammaksi

kunnes yltää yli hänen päänsä

 

 

 

 

Viite: viikon 14 krapusanat ovat ilma, vieras, ruoho. Krapu on tasan sadan sanan mittainen kirjoitushaaste ja sitä pitää susupetal: https://susupetalsanat.wordpress.com/2026/03/29/matka-itseen/#comments

 

 

 


Kaupallisia hämmennyksiä

 

 

 

Pahus, vetoketju jäi auki, ei sitä nyt enää voi kiinni

alkaa räpläämään, siis olkalaukkua: syntyy vaikutelma

että pistin jotain sinne kassalta piiloon

 

On tämä leipähylly jo yks tavaratalo sinänsä, ottaisko

ohutta ruispalaa, paksua limppua vai kaurasämpylöitä

saaristolaista vai lappilaista, elosta vai fazeria

 

vaasalaista vai oululaista, tarkistan viimeisiä myyntipäiviä

pitäisikö ottaa sitä mikä ensin vanhenee

ettei tule elintarvikehävikkiä, vaan jos se päätyisikin leipäjonottajalle?

 

mitä helevettiä, hevosiakinko täällä on

ohhoh lukihäiriö, heviosasto, no kumminkin…

ja tuolla lukee että fish?, kyllä mitä hemmetiä

 

miksei kala kelepaa, ovatko peräisin

anglosaksisista meristä, eikö järvestä huolita?

Tuskin ovat kovin tuoreita enää, ennen menen pilikille

 

 

 

 

Viite: viikon 13 sadan sanan kirjoitushaasteen (krapu) aiheena on kuva: https://susupetalsanat.wordpress.com/wp-content/uploads/2026/03/vko13.jpg

Haastetta pitää susupetal: https://susupetalsanat.wordpress.com/2026/03/22/petturi/#comments

 

 

 

 

 

 


Maanpakolaisen ikimuistoinen paikka

 

 

 

Hyvä on asettua paikkaan

jonka ympärillä pysyvät metsän puut

paikkaan jossa näkymää eivät sulje rakennukset

 

paikkaan, jossa maan rikkaudet saavat säilyttää

salaisuutensa eivätkä meteoriitit

tai avaruusromu putoa niskaan

 

Terveydelle hyväksi on asua paikassa

jonka valloittamisella tai hävittämisellä

jumalat, nuo Saatanan apurit maan päällä

 

eivät uhkaile, maanpakoon joutumalla mieli

koko ajan menossa juuttuneena pisteeseen

johon ei koskaan saisi laskeutumislupaa

 

ja kaikki yritykset jäisivät ylilennoiksi

eikä sitä paikkaa olisi enää olemassa muualla

kuin hapertuvan muistajan ikimuistissa

 

 

 

 

 

 


Keino elää on elinkeino

 

 

Hävikkiruoka vähenee

leipäjonot pitenevät

ruokavarkaudet lisääntyvät

 

– miksi varastitte laputettuja tuotteita?

– halusin ettei kaupalle tule niin paljon tappiota

tai ettei voitto pienene kovin minun vuokseni

– entäs se etikkapullo, erehdyittekö etiketistä?

– asuntolan viemäri haisee, ajattelin siivota sen sillä

– sitten vielä nämä kondomit…

– no olen rakastunut…, jos ymmärrätte

 

Valmista tuli: tuomarilla ei ollut punalaputettuja

tuomioita, kyseessä oli elintaparikollinen, häkki heilahti

 

Valtion leipä on kapea, mutta pitkä

Alma huokaisee pitkään…helpotuksesta:

tulevaisuus turvattu. Toistaiseksi

Toivottavasti on jo kevät pitkällä

ennen kuin pääsen vapauteen

puistossa penkit paikallaan

ja näkymää merelle ei ole peitetty

jollakin uudella rakennuksella

 

 

 

Viite: viikon 12 kirjoitushaasteen krapusanat ovat valmis, viemäri, rakastunut. Krapu on tasan sadan sanan kirjoitus ja haastetta ylläpitää susupetal: https://susupetalsanat.wordpress.com/2026/03/15/kk/#comments

 

 

 


Tämä talvi

 

 

Tässäkö tämä talvi?: tuli myöhään

kädenlämpöisenä, lunta nappaskengällinen

yltyi huopatossupakkasille

 

raapi suksenpohjat naarmuille

jätti lumikengät naulaan

ja aurauskaluston varikolle

 

putosi kuin ammuttu vesilintu kesken lentoa

 

 

 


Täti juo kaakaota jäällä

 

 

Täti luisteli järven jäällä kädessään muki höyryävää kaakaota

entinen vähän tätinainen nautti radasta, säästä

oli keksinyt ihan omasta päästä lähteä kesken siivouksen

jättää äijä jatkamaan hommaa: ”on se niin sommaa

ku aurinko paistaa ja luistelu maistaa”

 

Jokin hieman nipisteli muuten auvoista oloa:

miten mahtaa miehellä sujua, onko tunnelma

takaisin tullessa kovinkin tujua?

 

Mies, entinen vähän setämies ravisteli mattoja olan takaa

kohti korttelin peltikattoja kohosi muutama ruma sana

kun keskisormesta repesi kynsi, ei sillä että sitä olisi tarve

näyttää, mutta vielä käyttää jos haluaa että huusholli

hyvin, kun armas palaa, halaa

 

Kerros teippiä sormeen ja homma jatkuu

 

 

 

Viite: viikon 11 kirjoitushaasteen krapusanat ovat täti, luistelu, kaakao. Haaste on tasan sadan sanan mittainen ja sitä pitää yllä susupetal:https://susupetalsanat.wordpress.com/2026/03/08/tulipalo/#comments

 

 

 


Marginaalissa

 

 

Kuu oli lähes täysi, valaisi

kapeata polkua, jota tienviitta ei nimennyt

sellaista oli elämä, siinä oli

 

toivoa kuin pesivässä naalissa tundralla:

sukupuu jatkui, vaikka sukupuutto uhkasi

kettu uhkasi ja kultainen kupoli

 

joka oli hetken samalla tavalla vajaa

kuin kuu, lähes täysi

sen jälkeen suunta kääntyi

 

ja oli onni olla marginaalissa, valtatieltä sivussa

kuin osa siemenvarastoa jossakin

Huippuvuorten louhikossa lumen ja jään keskellä

 

jääkarhujen vartioimana kaikessa rauhassa

odottamatta tulevansa tarpeeseen:

tulee mikä tulee, jos on tullakseen

 

Mitä korkeammiksi patsaat kävivät

sen lähempänä ne olivat kaatumistaan

sen enempi kaatuminen teki tuhoa

 

Kaukana keskuksista marginaalissa

polkua valaisee kultainen kuu

kupolien kadottua kasvillisuuuteen

 

Viite: viikon kirjoitushaaste krapu alkusanat: kuu oli lähes täysi. Haaste on tasan sadan sanan mittainen otsikko mukaanlukien. Sitä ylläpitää susupetal: https://susupetalsanat.wordpress.com/2026/03/01/kuoppa/#comments