Olipa mies näkyjen näkijä
salaman valossa näki iki-ihanan paikan
kenties toisen maan tätä paremman
muillekkin siitä saarnasi ja naurut sai osakseen
Päätti rakentaa sinne tien väänsi kiviä käänsi kantoja
vuosia kului sai vihdoin valmiiksi muitakin halusi mukaansa
ei kukaan tietenkään joutanut Kun pääsi perille
tuli ukkosmyrsky ja pimeys ja salamoi
ja hän näki taas sen kaukaisen kiehtovan paikan
Hän ymmärsi että sama paikka se oli minkä kerran
oli jo nähnyt Sama paikka josta tänne oli tullut
Kun hän palasi ihmiset kysyivät löytyikö
hän hymyili ja nyökkäsi
Miksi sitten palasit kysyttiin tietenkin
Hän nauroi ja vastasi juuri siksi
Talonsa seinään hän poltti sanat:
sinne missä jo olet ei tarvita tietä
sanapasanen 
Jätä kommentti