osoitin kai liiallista innostusta
kuvataiteeseen
opettaja sanoi ei minulla siihen lahjoja
sitä uskoa sitten patosin ison altaallisen
kunnes värit ja muodot koversivat
puroja sen alta ja pensselit
kuin tukkilautat mursivat
aukon patovalliin
värit ja viivat käteni ja silmäni
löysivät minussa toisensa
kuin joki joka laskee järveen
joka jatkaa vapaana mereen
kohta vieraat tulevat
siihen ajatukseen on totuteltava
päästävä sen kanssa sinuksi
viite: http://www.seijaeriksson.com/an-artist/
sanapasanen 
26 marraskuun, 2013 at 16:03
Sanoilla on iso mahti latistaa, tai kannustaa ja kunpa sitä aina opettajana muistaisi nimenomaan kannustaa. Onneksi kuitenkin sanotun mahti on mahdollista myös murtaa ja jokainen voi löytää luovuutensa – ja parasta, missä iässä tahansa.
TykkääTykkää
26 marraskuun, 2013 at 21:04
Ei ole turhaan sanottu, että älköön kovin monet teistä pyrkikö opettajaksi :-). Taustalla on kuultu fakta.
TykkääTykkää