Lokakuun katu

tuuli riepottaa vaahteran

litteitä kouria pitkin katuja

kertyy

kuolleisiin kulmiin kähisemään

kunnes puhuri keksii keinon

lonkkavaivainen mies tukeutuu seinään

ja ledien okaiset valokehikot kadun yllä

kuin Kristuksen kruunut

heiluvat johdoissaan kun ambulanssin ujellus

syöksyy korttelin takaa korviin


Jätä kommentti