10.8.2017

Kirjoittanut runopasanen

 

 

 

Nyt kun on aikaa,

kun kiteeni ovat asettumassa paikoilleen,

osaksi jotakin, josta en paljoa tiedä

Ajattelen mitä ajattelen    Että kuljet metsässä ja ajattelet,

että istut kohta saunan portailla ja ajattelet mitä ajattelet,

metsän hämärää ja mustikoita, kaikkia jotka niitä syövät

 

Siellä missä auringon säteet

pyyhkäisevät korkeiden puiden latvoja, ennen pilviä,

ajatukset toisiaan

 

 

 

Tämä artikkeli on lähetetty torstaina 10. elokuuta 2017 kello 09:08 and posted in runot. You can follow any responses to this entry through the RSS 2.0 feed.

Jätä kommentti