Kolme, jo iso

Hän on eikä ole

pieni tytön tylleröinen

istuu isompien pöytään tekemään sopimuksia

siitä mitä milloinkin tehdään, syödään

Hän nappaa lennosta hanhen, jolla pääsee

kuin peukaloinen kauas, kauemmas kuin muut

lassoaa hevosen juoksusta ratsukseen, soutaa aalloille

riippumatossa nukahtaa sen keinuntaan kuin kivi putoaa uneen

kertoo tarinoita kieli poskessa, pilkettä silmässä

             Onko hän niitä jotka tekevät siltoja tuhottujen tilalle

             kun jokotait heittelevät toisiaan kivillä?

Nyt hän on pieni-iso ihminen, jonka aistit ja ajatukset

tunteet ja tekemiset ovat ratsu, jonka kavioiden jäljiltä

maa vihertää, niissä itää siemeniä

joista kasvaa värikkäitä kukkia