21.4.2025

Aika meitä kutakin aikaa

Kirjoittanut runopasanen

 

 

Urahdat kun silitän korvalliselta, kuvittelenko äänessäsi surumielisyyttä?

Tiedän, että osaat ilmaista tunteitasi: kun tulimme viikon matkalta kotiin

pysähdyit keskelle portaita naukumaan närkästyneesti

Korvien asento täydensi protestin.



Ovi-ikkunan kautta tulevassa valossa musta turkkisi näyttää paikoin

suorastaan punaiselta. Yhdessä jalassasi on mutaa viimeisen ulkoilun

jäljiltä: kieltä ei enää kannata käyttää muuhun kuin veden latkimiseen



Täytit joitakin päiviä sitten 20 vuotta, mutta näinä päivinä on

on jäähyväisten aika. Tulen muistamaan hassuttelusi: iltalenkillä hyppäsit koiran

selkän, sisällä pistit matot kurttuun. Joskus istuit paikallasi ojan penkalla

kuin sfinksi odottaessasi myyrän pistävän nokkansa ulos kolostaan.



Nyt jaamme yhteistä surua elämän katoavuuden edessä.







Viite: viikon 17 krapusanat ovat jalka, valo, tumma. Krapu on tasan sadan sanan kirjoitushaaste, jota pitää susupetal: https://susupetalsanat.wordpress.com/2025/04/20/temppelin-valot/#comments



Tämä artikkeli on lähetetty maanantaina 21. huhtikuuta 2025 kello 09:53 and posted in runot. You can follow any responses to this entry through the RSS 2.0 feed.

9 responses to “Aika meitä kutakin aikaa”

Jätä kommentti