Siltä varalta että tuonilmaisten säännöt

eivät sallisi minun päästä lukemaan

mahdollista muistokirjoitustani

(sellaisia jälkipolvi joskus tekee omantuntonsa

rauhoittamiseksi syystä tai syyttä)

toivon sen valmistuvan hyvissä ajoin

voidakseni kommentoida sitä:

poistaa kliseitä, lisätä kysymys- ja huutomerkkejä

sillä on tunnettua, että väitelauseisiin sisältyy

vastaväite, huudahduksiin vaikeneminen ja

kysymyksiin jo valmis vastaus

kaikki todennetut tapahtumat ovat

poikkeuksia tapahtumattomuuksista

joiden merkitys on suurempi kuin tapahtuneiden

Mutta jos tämä on liian radikaali ehdotus

varautukaa siihen, että kommentoin

Edellyttäen että säännöt sen sallivat

Riippuu suuttimestasi millaisessa muodossa

sisinpäsi ilmenee, kun pursotat sitä ulos

päästäsi suustasi kynästäsi käsistäsi

Onko suutinta ollenkaan ja ulos vierähtää

raskas klöntti, joka tukkii kohteensa alleen

vai onko suutin täynnä

pieniä reikiä, josta aine ampautuu ilmoille

sumuna, joka leijuu ilmassa, aerosolina

kaikkien muiden hengitettävänä

Olennaisempaa ehkä kuin suuttimen muoto

(en ole tästä siis ihan varma)

on sisällön koostumus:

kuinka paljon se sisältää jäämiä

katkeruudesta, mikä on

hurskastelun ja tekopyhyyden prosenttiosuus

entä kiitollisuuden ja myötätunnon

ovatko kätesi vain sitä varten

että haalit ympärillesi

kaikkea mikä on mahdollista:

tarpeellisen lisäksi tarpeetonta ja

itse hukut ja hautaudut sen sekaan

Viite: Viikon 44 krapusanat ovat pursottaa, leijua, tukkia.
Krapu on otsikko mukaan luettuna tasan sadan sanan tarina. Kirjoitushaastetta pitää susupetal:https://susupetalsanat.wordpress.com/2025/10/26/vitsi-vitsi/#comments

Mihin me vitkaan ajaudumme

sinne he oikopäätä loikkivat: mitä me

teemme rakenteilla ja asenteilla

sen he tekevät raketeilla ja aseilla

Kun sotarummut ovat tauolla

voit kuulla puupuhaltimen

surumielisen soinnin vuorelta

vuorelle yli laakson sakean ilman

Kirjoitamme tuomarien kirjaa

kaikkien värien verellä

(Edellisestä blogista 11. ja 13. 11. 2009. Muokattu)

Sinisellä sohvalla huuhtelimme maailman

murheita, se sohva ei sopinut kalustuksen

värimaailmaan, sen hillittyyn maailmaan

juuri siksi se oli niin oivallinen paikka silloin

kun itsekään ei oikein sopinut tähän maailmaan

Sinisellä sohvalla nautimme mustikan väristä

juomaa, eikä haitannut jos vähän läikähti

melkein saman väriselle kankaalle

aluksi vähän kirkkaamman siniselle vain

Eihän ne elämän moninaiset murheet

mitä nyt kelläkin, sillä parane

että niitä yrittää juoda

mutta se sohva, sininen sohva

joka ei sopinut sisustuksen värimaailmaan

sisustussuunnittelijan väriskaalaan

se sohva oli kuin saari, jossa vallitsi

eri säännöt kuin siinä oikeaoppisessa

maailmassa, jossa värit ovat kohdallaan

mutta asiat päin persettä

Viite: viikon 43 kirjoitushaasteen krapusanat ovat huuhdella, sohva, sininen. Haaste on tasan sadan sanan pituinen ja sitä ylläpitää susupetal: https://susupetalsanat.wordpress.com/2025/10/19/is/#comments

Viriävä tuuli käärii auki kaislikon

ruokokirjoitusta sumun pergamentista   

työntää vettä rantakiville, kaliseva leuka

mustalinnulle merkki lähteä lentoon

            Lähde vain

            ennen kuin jäädyt kiinni

(Edellisestä blogista 23.10. 2009. Muokattu)

Rinkka valmiina kohti pohjoista 3.20 Onnibussiin

To 28.8.

Bussin ikkunaan pisaroivat sadepäivien viimeiset rippeet, mutta tuulettomuuden vuoksi maasto pysyi pari päivää märkänä.

Muotkanruoktusta metsään

Jalkauduin metsään kuuden maissa Muotkanruoktussa ja yritin vältellä kenkien kastumisen valitsemalla pienistä poluista vähiten kosteat. Sen seurauksena ajauduin liian oikealle. Korjaus mäen yli umpimetsää pitkin kasteli kengät litimäräksi, joten niitä ei enää tarvinnut varjella. Ilta oli jo pitkällä, kun pääsin tavoitteeseen, pienelle järvelle, josta juoksee ruokavedeksi sopiva puro. Edellisestä nukkumisesta teltassa on aikaa. Että saa patjan, tyynyn ja makuupussin hyvään synkroniin pään kannalta, vaati ensimmäisenä yönä korjausliikkeitä, joten yöunista ei tullut kovin kummoisia.

Pe 29.8.

Lue lisää

…kuluvan vuoden elokuu veteli viimeistä vuorokauttaan ja

jatkoin aamulla matkaani Kielajoen vartta etelään päin.

Päivän tavoite oli tavata tyttärenpoikani Sammeli, joka oli

päässyt matkaan vasta, kun minä olin ehtinyt yöpyä kolmesti

rinkassa kantamassani majoitteessa. Olimme sopineet paikaksi

Cappoaivin, jonka laki oli laajalti paljas, toisin kuin sitä ympäroivät

tunturit, joita reunustivat syvät, kosteat solat ja peitteiset rinteet.

Se oli sinä päivänä, kun tekniikka petti ihmisen epätoivon

partaalle: oli toimiva kännykkä, oli varavirtaa riittävästi,

mutta niitä yhdistävä johto ei suostunut yhteistyöhön.

Se oli sinä päivänä, kun tapasimme illan hämärässä

kahdeksan tunnin ylimääräisen seikkailun jälkeen:

ilmassa oli huojennusta.

Viite: viikon 42 krapu alkaa sanoilla: se oli sinä päivänä, jolloin. Kirjoitushaastetta (tasan sata sanaa) pitää susupetal:https://susupetalsanat.wordpress.com/2025/10/12/matkaaja/#comments

Isotkin muutokset idullaan

pienissä askelissasi

            etkä sitä huomaa

            ennen kuin olet kaukana

eikä takaisin samaan

ole paluuta:

            siinä mistä lähdit

            on jo jotakin muuta

(Edellisessä blogissa 6.11 2009. Muokattu)

Korkea aika kirjoittaa muistelmansa

ennen kuin lahoan kokonaan

yhteydet juuriin ja oksiin poikki

enää pelkkä pätkä, kirvestä vaille

uunia, sen tuhkauurnaa

En halunnut sellaista loppua

livistin, pyörin mäkeä alas piiloon

siellä haprastuin vuosia, toukkien ruokana ja pesänä

elättelin toivoa, että joku löytäisi, kovertaisi

hömiäisen pöntöksi, nostaisi puuhun

Tikka kävikin, mutta kaivoi vain toukat

ei pesäkoloa, ei tullut minusta pesää

tuli ruokavarasto pesässä kasvajille

siihen on tyytyminen, vaikka joskus vielä

näen unta kuinka olen osa

hopeakylkistä keloa, jonka kupeella

kulkee spiraalin muotoinen kierre

kuinka tikan perustamasta pajasta

lastut lentelevät ympäriinsä ja kumea

ääni kaikuu kyljestäni kauas honkaiselta mäeltä

Viite: viikon 41 kirjoitushaaste on kuva. Haaste on tasan sadan sanan kirjoitus. Ylläpitäjä on susupetal: https://susupetalsanat.wordpress.com/2025/10/05/plkkyp/#comments

Miten tyhjäksi tämä

polku on muuttunut

ennen metsän

nyt aukon reunassa

kuin olisi viety

taulut seiniltä

Seinät huoneesta

(Edellisestä blogista 2.11. 2009 muokattu)