Miten Jeesus koristelisi kuusen, ripustaisiko lippuja?

Kaikkien maiden vaiko vain joidenkin suosikkien?

Olkikoristeita ainakin, nostalgisista syistä luulen

Jos hän kiertelisi kauppakeskuksessa näkisi näyteikkunan

joka osallistuu kilpailuun kauneimman tittelistä

numerolla seitsemän kuin lepopäivää tarkoittaen

ja kuusen varjossa tutunnäköisen vuoteen olkineen

mutta lepääjää vailla, sanoisiko päättäisikö ”niinpä tietysti

minähän olen tässä, toimitanpa itseni siihen”

lukisiko paikallislehden mielipidepalstalla

kilpailun jälkeen (jota nro 7 ei voittanut)

äänestykseen osallistuneen närkästynyt moite:

muuten olisin voinut äänestää seiskaa

mutta ikkunan tunnelman pilasi parrakas

rähjäinen äijä, joka rötkötti kehdossa

Niillä on jo kaikkea mitä ne tarvitsevat

ja varsinkin mitä eivät ehdi tarvita

Niillä on kaikki rahat, joilla voi ostaa lisää rahaa

ostaa aivoja ja käsiä tekemään niiden likaiset työt

            pistää rahojaan kuin täkyjä ansoihin

            uhata vetää ne pois, jos jotakin ei

Ne käyvät hyökkäykseen lakeja vastaan

saadakseen rahoilleen isomman pelikentän

Ne haluavat linnut kalat vedet kalliot

biologisen historian vauhtinsa takeeksi

eikä niille riitä päänahkasi, huvisi tai tavarasi

ne syynäävät peukalosi ja sydämesi

            päättääkseen mihin saat mennä ja mihin et

            muuta sääntelyä he eivät haluakaan

Olet byrokratian tarpeen viimeinen syy

ole imarreltu tästä huomiosta, pieni ihminen!

Minkä hyvä Tuomas kerran toi, sen paha Nuutti pois vei

Eikä ole vielä palauttanut

Onko Tuomas etsinyt ympäri maita ja mantuja

olen alkanut epäillä, että Tuomas on

alkanut Epäileväksi mitä sen touhun tarpeellisuuteen tulee

Vai onko vain etsivinään, mukana salajuonessa

markkinoimassa Alibaban paketteja, tuon itämaan tietäjän

jonka lahjat tullin ja postin tukkeena

jakeluvirtaa ruuhkauttamassa kuten alavan maan jokeen kuroutuu

pieniä järviä, kun virta oikoo mutkiaan

Mikä itku ja hammasten kiristys: lapsi ei ehdi hukkua, unohtua

pahvien sekaan, jos paketit juuttuneet juoluaan

Hyvää joulua, hyvää juoluaa!, hyvän Tuomaan ja pahan Nuutin

välillä Jos ilmestyvät vielä paikoilleen

Viite: viikon 50 ja samalla vuoden viimeisen kirjoitushaasteen (krapu) aiheena on joulu.

Haaste on tasan sadan sanan mittainen ja sitä pitää susupetal: https://susupetalsanat.wordpress.com/2025/12/07/uhkavaatimus/#comments

Olishan se mukava, jos laittaisitte mulle pienen

paketin jouluksi (tänne jonnekin)

Pistäkää siihen voita ja sokeria

jos on, jos ei, niin sillä hyvä

Poikien kanssa olemme tuumanneet

että lahjoitamme tilimme puolustustarkoitukseen:

täällä ei saa rahalla mitään

kirjoituspaperi ja kuoretkin ovat loppuneet

niitä jos lähettäisitte ja myös ja valokuvia

että saan katsella kotiväkeä

Kaikille oikein paljon terveisiä,

naapureille myös

Eihän se teidän vikanne ollut

että näillä juhlavilla rituaaleilla 

pidämme yllä omia valheitamme:

samat pönäkät tanakat punakat hanakat

miehet ja miehen puolet puolimielet

yhtä pompöösiä paatosta kirkosta kapakkaan

teistä menneistä myyttisistä rakkaista

ja samalla lyömme laimin nyt

taistelevia, vaikka vain omasta elämästään:

            muistan hautakummun

            lumen keskellä männyn juurella

vailla mitään merkkiä

vailla muuta kunniaa kuin mänty

jota kuunnella, joka kuuntelee paremmin

Jossakin sen juurien seassa

jäänteet pienestä miehestä

haulikolla itsestään mittaa ottaneesta

(Edellisestä blogista 3.12. 2009. Muokattu)