Kirjoittajan arkistot: runopasanen

Pentagonin paperit

 

 

– Siitä hyvästä että tyhjensitte tänään monta

toimistoa byrokraateista, voitte pitää huomenna vapaata

mutta ylihuomenna tuotte minulle Pentagonin paperit

 

– MITÄH!!!, eivät antaneet; onhan sieltä katkaistu sähkötkin…

…Whitemanin runoutta*) kynttilän valossa mustiin pukeutuneina!

huomenna menette sinne vapauttamieni kukkulan valtaajien kanssa!

 

– MITÄÄHH!!!, automaattiasein pihassa vastassa

pudottakaa sinne pari pommia!

 

– MITÄÄÄHHH!!!, eivät antaneet hävittäjää käyttöön, mitä röyhkeyttä

tämä ei jää tähän, yhdistäkää puhelu Vladille!

 

*) ”Tappelevat uskonnot ja riitelevät koulukunnat saavat

väistyä sivummalle, en unohda niitä mutta jätän ne omaan

arvoonsa, minusta on hyvään ja pahaan, aion kaiken uhallakin puhua suoraan

hillitsemättä luontoani, koko olemukseni voimalla.” (suom. Markus Jääskeläinen)

 

 

 

Viite: viikon 7 krapuhaasteen sanat ovat musta, runous, kynttilä. Haaste on tasan sadan sanan mittainen ja sitä pitää susupetal: https://susupetalsanat.wordpress.com/2025/02/09/runouden-kuolema/#comments

 

 

 


Sen nimi on EI HYVÄ!!!

 





Maa hautaisi nämä sanat

ellei olisi niin jäässä

ilma imisi ne itseensä

ellei olisi jo niin sakeana entisistä

joki veisi puhemiehen veneessä

puheineen kuten on vieynyt muutkin



mutta Tämä

on juuttunut kiertämään akanvirran pyörrettä

uppoamattoman roskalautan keskelle



ihmiset hurraavat, ovat kauhuissaan

tuijottavat hypnoosin vallassa venettä

jonka kyljessä sen nimi:

EI HYVÄ!!!

 

 

 






Kuka sitä faktoista hyveentyy

 

 

Älä usko kaikkea mitä sinulle kerrotaan

mitä muut sinulle kertovat

mutta usko kaikki, mitä minä sinulle kerron

sillä sinähän tiedät, että se on niin ehtaa…

 

että kannattaa uskoa juuri sen vuoksi

ja sinullakin on paljon hauskempaa

kun uskot tarinoihini, eihän uskoa

faktoihin tarvita, nehän nyt ovat

niin kuin ovat joka tapauksessa

 

Minäkin sitten vastavuoroisesti uskon

kaiken minkä sinä kerrot minulle

ihmisistä ja asioista, jotka tunnet niin tarkkaan

ja joista on ilo kuulla, vaikka tietysti harmitteletkin

miten huonosti asiat nyt siellä taas on

 

Mutta onneksi meillä on mahdollisuus tässä

pistää ihmiset, asiat ja koko maailma

parempaan järjestykseen

 

 

 

Viite: viikon 6 kirjoitushaaste krapu on tasan sadan sanan mittainen ja alkaa lauseella älä usko kaikkea, mitä sinulle kerrotaan. Haastekirjoitusta ylläpitää https://susupetalsanat.wordpress.com/2025/02/02/syyllinen/#comments

 

 

 


Paluumuuton toivossa

 



Helsingissä neliökilometri elättää kolme tuhatta ihmistä:

murentelevat niin syödessään, että myös viisisataa rottaa

ja joka kolmannella rotalla on jo oma auto



Venäläiset ovat vallanneet Helsingin kaksi kertaa

ja saksalaiset kerran, nyt rotat, niin viisaita:

eivät ammu eivätkä pyri hallintoelimiin



Täällä maalla voimme vain kadehtia helsinkiläisiä

ja vähentää jätehuollon tehokkutta

paluumuuton toivossa

 

 

 








Tasapuolisuuden sietämätön paino

 

 

Kun ilmiö (tai ihminen) on mielelleni kovin ristiriitainen

tai monitulkintainen ja tarvitsen selkeyttä, jopa yksioikoisuutta

oman mielenrauhani vuoksi

niiin alan mielessäni typistämään ominaisuuksia sen mukaan

kannatanko sitä/häntä vai en: jos kannatan, sivuutan ”huonot” piirteet

epäolennaisina, jos vastustan, korostan ”huonoja”

Näin saan mieleni järjestykseen ja voin vapautunein mielin osallistua

kaikkiin polarisoituneisiin sanasotiin kulttuurin ja politiikan taistelukentillä

joissa toteutuva totuus on ”katsojan silmässä” ja mahdollinen

varsinainen totuus luuraa jossakin käsityskykyni ulkopuolella.

Vaaleissa voittavan totuuden määrää ihmisten lukumäärä, joka

on saatu kannattajiksi. Kilpailijat jyrätään massalla ja taulussa

näkyvä tulos on totta ja totuus, yksi ja sama (?) seuraavat neljä vuotta.

 



Viite: viikon 5 krapusanat kilpailija, taulu, lukumäärä. Haasteena on tasan sadan sanan teksti otsikko mukaan lukien. Haastetta pitää susupetal:

https://susupetalsanat.wordpress.com/2025/01/26/tositeeveeformaatti/#comments

 

 

 


Kankkua kivistää

 



Kankkuun sattuu: putosin kärryiltä, hullu mies

hullun hevosen ohjaksissa kohti pirunpeltoa



toinen hullu vahasiivin kohti aurinkoa

luulee lentävänsä vaikka putoaa



kolmas kaikkein pyhimmässä pahimmassa

lasten verta uhraa alttarilla



ja neljäs …ehkä on vain yksi, sama

näkö, paikka, aika muuttuu



kärry vyöryy Pirun Peltoon

kolisten kolkkoon kotiinsa siis



Putosin kärryiltä, kankkuun sattuu

ehkä hyvä juuri niin

 

 

 

 




Molempi parempi

 

 

Hattuhyllyllä pipon vieressä lippis mumisi

turhautuneena: kyllä minäkin näillä säillä

hyvin riittäisin. Jätkä vain on niin urautunut,

ettei osaa vaihtaa päähinettä sään mukaan

Tuijottaa kalenteria, vaikka lumesta ei tietoa.

 

Pipo siihen, että odota rauhassa vuoroasi,

tuuleekin niin, että se kun lippasi alle pyörähtää

niin lennät kuin leppäkeihäs. Olisiko hauska

lentää järven selkää pitkin? Silmien suojaksikaan

sinusta ei ole, kun aurinko niin matalalla killittää.

 

Jätkä katseli ikkunasta ulos: tuuli tosiaan ravisteli

oksia vinhasti. Aurinkokin jo yllättävän korkealla.

Ulkomittari näytti nollaa. Mutta ulos teki mieli.

Hetken hän empi hattuhyllyn luona: mitähän sitä…?

Veti sitten pipon päähän. Ja sen päälle lippiksen.

 

 

 

Viite: Viikon 4 krapusanat ovat pipo, vieressä, mumista. Krapu on tasan sadan sanan mittainen

kirjoitushaaste: https://susupetalsanat.wordpress.com/2025/01/19/jlleennkeminen/#comments

 

 

 


Lasinen lumi

 

Valhetta valhetta valhetta ovat

kaikki laulut maan, Putinlandian

mutta ne lauletaan, muuta ei voi?

Kotka meressä ui, ankkuri pohjaa kyntää

Kalat pesivät kuusissa, myrkkyä kutevat

maan päälle ja lasten kuolemaa

 

Lasisen lumen alla Karhu

nukkuu luolassaan

kukaan ei uskalla liikahtaa

sillä luolan seinällä paistaa

julman Gulagin aurinko

Stalinin valvova silmä

 

Valhetta valhetta valhetta vain

ovat Putinlandian laulut

mutta ne lauletaan, siellä

Pääskyset vielä pitkää talvea

viettävät järven pohjassa

Karhu nukkuu vuodesta toiseen

 

Kotka meressä ui, sen pohjaa

ankkuri kyntää, mitä tekee

lasisen hangen ratsastaja?

murhia murhia murhia vain

ettei koskaan kukaan muu

prinsessaa sais, joka ei ruusua huoli

 

 

 

 

Viite: viikon 3 kirjoitushaaste krapu sanat ovat kuusi, lumi, lapsi. Kirjoituksen tulee olla tasan sadan sanan mittainen. Haastetta pitää susupetal:

https://susupetalsanat.wordpress.com/2025/01/12/uneton/#comments

(Runoni on jonkinlainen pastissi Aale Tynnin runosta lasinen vuori, erityisesti sanat ”valhetta valhetta valhetta on kaikki laulut…” toimivat virikkeenä. Tynnin runo on myös sävelletty: https://www.youtube.com/watch?v=_qQGQBwhfEQ)

 


Palava maa

 



Kakkalapiolla maanpiiriä jaettiin:

miljardi sinne toinen tänne

neliökilometrit vaihtoivat ryöstäjää



kuin eläimiä torikaupassa maata

teurastettiin juhla-ateriaksi

koristeeksi silmät maan sisältä

kädet vielä puun veressä



Maa vastaa poltetun maan taktiikalla:

                                           Los Angeles

se ei näyttele                  ja filmitähdet

pakenevat                          nyt oikeasti

 

 

 








Mitä vielä, 2025?

 



Lukeman viimeinen numero kierähtää nelosesta vitoseksi:

koululaisena se oli joskus minulle huojentava huomio

nyt pelkkää uteliaisutta: mitä vielä?



             Valetaanko tinoja vai

              tinataanko valoja ja kuka kenenkin?



             Kierretäänkö kivi kuten kyntäjä ja

             kasvava mänty kielekkeen alla



             vai mennäänkö läpi harmaan kiven

             entä mustan tai punaisen?



             Aikansa kutakin, kutale:

             leikataanko pässiltä pää vai pallit?

 

Mennäänkö takki auki torille

suu auki suurista sanoista ja korvat tukossa?



Onko enemmän ymmärrystä kuin

väärinymmärrystä määreellä tahallinen?



             Muminaa     Ärtymys kasvaa?

             Ehkä hiukan liioittelen?

 

 

 










Ecce Homo

 



Kun katsoo avaruusteleskoopilla linnunrataa

tai paljain silmin vastasyntyneen vasan

ihmislapsen jumalanpojan silmiin



             voi syvällä nähdä saman

             omien silmiensä heijastuksesta kunnes

             ydin luhistuu ja valo sammuu aineen tiiviyteen



                         Tähtien tuntijat toivat kultaa

                         ei siitä tullut lusikkaa suuhun

                         piti tyytyä puuhun, nauloille helpompaan



iskeä kiinni elävää lihaa ajasta aikaan

lopullisuuden päättymättömällä jatkuvuudella

jatkuvuuden päättymättömällä lopullisuudella?



             Arvoituksen tavoin tähtikuvioiden sumuissa

             syntymässä avautuvissa silmissä

             heijastus olennosta, jonka olemus



sanoja tavoittamattomalla tavalla

aineen ja hengen tuolta puolen

tosiolevaisen inkarnaatio: Ecce Homo!

 

 

 

 












Kansa joka pimeydessä

 

 

Kansa tarinoi historiansa

kestääkseen menneisyytensä

kuin yössä vailla pimeyttä, jossa kumarretaan

 

             sellaisia jumalia ettei tarvitse tunnustaa

             julmuutta, kuulla rääkättyjen olentojen

             huutoja kalterien takaa, maan alta, raunioiden seasta

 

Suunnittellaan tulevaisuus

että tarina on ehjä, tapahtuneet hiotaan

tikuttomiksi sormien sivellä

 

Sileän alla karheat kerrokset

nimeä vailla     Tunnistuksen sijaan

kasvatetaan tarinoihin kuorrutusta

 

             jälkipolville

             jäätynyt suru, kun ei tiedä

             mitä on menettänyt

 

 

 


Onnelan kaukomaat

 



Härkien heinillä ei pitkälle pötkitä

pitää olla puuroa ja varsinkin lientä

pitää olla sika! ja sinappihuntu

niin että tuoksahtaa talven säässä

yöhön maailman raskaaseen



Jos sammuu sun tuikkeesi tuo

jos laakson kukkaset hankeen

lumen alle on nukkunut myös

pieni veljesi enkelien maasta

Surun sävelet soi, vuolaina virtaa



Kiitävi aika vierivi vuodet

sekin niin synkkää ja ikävää

vaikka on joulu ja kattilat täynnä

itkua kuuluu ikkunan taa

ei siinnä onnelan kaukomaat



Jos mielilämminhellä

on hauskaa olla iloinen

aamusta iltaan tähtinä loistavat

silmät särkevät surun entisen

mi kasvoi elämän teillä

 

 

 








Toistoleuanvetoennätys

 

 

Kotimaani ompi Pohjantähden alla

sydän huokaileepi niin kuin enkeleillä

kuin villisorsan valitus on mun nuoruutein

kivinen ja kaita surusta raskas aamulla varhain

oi jos ilta joutuisi enkä minä laula kallioille

kaukana on mulla maja pien

kaiken sulle käsilläni kannan Pohjolan yössä

rantakoivun alla sinun lohtuas kaipaan

sinä kuulut päivään jokaiseen

hymyilet vaieten

 

Oi miksi minä tummana synnyin niin kuin

syksyinen yö aina sielussain

aavan meren tuolla puolen

on vain yksin hän vois liekin sammuttaa

ei saavu koskaan riemujen rikkaus

siks oon mä suruinen niin hiljainen

on kylätie niin kauan minä tramppaan

 

Uudelleen jos tulla voisin

ennen kuin kukkii se orjanruusu

mun hautani reunalla

muista minua silloin

 

 

 

Viite: Sata ja seitsemän sanaa Suomesta

(Lähde Kultainen laulukirja Karisto 2011)

 

 


Elää silleen kevyesti

 



Marraskuun matala aurinko killittää

suoraan silmiin kuin kysyäkseen miten aiot

selvitä pitkän hämärän läpi

matalamielten korkealentoisessa maailmassa



                         jossa rististä tuli miekka



sen vaakapuusta suoja miekkaa pitelevälle kädelle

ja pystypuusta miekanterä veren vuodatusta varten

Ei ymmärretty sen veren merkitystä

joka vuoti pystypuuta alas maan ja taivaan välissä



                         Joskus toivoin olevani se



joka kirjoittaa rakkaudella

kunnes realismi yllätti housut kintuissa

Yritän unohtaa ja elää silleen keveästi

sanoo nainen Moskovan kadulla



Linnunradalta jokaiselle riittäisi oma aurinkokunta

imperialismiin taipuvaisille useampikin

voisimme kuvittaa sen mieleiseksemme

vetää päähän kuin pensaan



             piiloon heimojumalalta, joka on palannut

             kun emme ymmärtäneet pystypuuta

             alas vuotaneen veren viestiä

 



Viite: viikon 49 krapu on tasan sadan sanan mittainen kirjoitushaaste, jota ylläpitää susupetal. Tällä kertaa aihe on muuten vapaa.

https://susupetalsanat.wordpress.com/2024/12/01/sata-sanaa/#comments

 

 

 

 


Olemisen keveys

 

 

Ajattelen ihmistä: kuinka istumme

juttelemassa ruokailun lomassa Äkkiä

tajuan että hänhän on jo kuollut

                           (moni muukin saanut osumia ja

                            uponnut, parhaillaan tapahtuvista

                            vajoamisista puhumattakaan)

 

Kysyin kai mitä hän nykyisin tekee

Hetken hän oli kuin ei olisi kuullut koko kysymystä

huudahti sitten: kuka kirjoittaisi historian

eletyistä olemisista!

 

Se oli kuin korkki olisi kiskaistu pullon suusta

kaikenlainen tekeminen sai kyytiä

toimenmiehet luonnon kimpussa

päällepäsmärit vääntämässä ihmisiä vinoon

laatimassa sotasuunnitemia hyvää olemista vastaan

 

                           ja kaikki tämä muka oikean tiedon nimissä

                           oikeata tietoa ei ole, on vain tietoa ja sekin katoaa

                           hän lopetti johonkin Paavalin kirjeeseen viitaten

 

Päätin tehdä mutkan hautausmaan kautta

 

 

 

Viite: viikon 48 krapu on sadan sanan kirjoitushaaste, nyt kuvan pohjalta:

https://susupetalsanat.wordpress.com/2024/11/24/taulut/#comments

 

 

 


Tuhannen tuhatta

 

 

Tänään täynnä tuhat päivää

tuhat kertaa tuhat uhria

vieno hymy muurien suojassa:

jotain olemme saaneet aikaan sentään!



Totta, kuuluu kuiskaus pimeästä nurkasta

Mutta et näillä luvuilla vielä

pääse kabinettiini Tieteen johtavan valon

Lasten suuren ystävän, Isä aurinkoisen

oikealle puolelle, vaikka sinulla



on keinot varastossa, mitä arastelet

ajattele mainettasi ja anna mennä!

 

 

 




Juuri tulleen tiedon mukaan

 

Jos uutiset alkavat että juuri tulleen tiedon mukaan

kun ei ole kuunnellut vähään aikaan

niin keho ja mieli että mitähän nyt

 

Azerbaidzenissa on hyvä järjestää ilmastokokous

ympäristöaktivistit siellä, ne vähät

on hyvissä ajoin pistetty kalterien taakse

 

kansainvälisissä kokouksissa on paljon monisanaisia

ja taitavia puhujia, joille on sillä tavalla suotu

vaikenemisen lahja       Vastaava ilmiö on

 

pitkä marssi kahden todellisuuden puolesta ja vastaan:

sodan ja rauhan niin ettet voi erottaa

mistä alkaa sota ja mistä rauha

 

mistä kehon ja mielen hyvinvointialue

tai talousarvion tasapaino

valtiontalouden kaikkivoipainen vaje

 

yksinvaltiaat hoitavat urheilun ilmaston

kauniin turhuuden energian

Rahan joka muilta puuttuu

 

 

 

Viite: viikon 47 krapuhaaste on aihe: uutinen. Haastetta pitää susupetal:

https://susupetalsanat.wordpress.com/2024/11/17/uutinen/#comments

ja kirjoituksen tulee olla tasan sadan sanan mittainen otsikko mukaanlukien.

 

 

 


Laiha lohdutus

 

 

1.

Arpapohjainen realismi on sitä

että toiset nyt vaan saa

ja toiset ei



eikä saajia kannata kadehtia

sillä ei voi tietää mitä

ne saavat jotka saavat



ei lopulta sitäkään

miltä säästyvät ne

jotka eivät saa



2.

pullonpyörityselämä on sitä

että istutaan ringissä

ja pullo pyörii pyörii eikä koskaan



                 pysähdy omalle kohdallesi

                 vaikka kuinka silmä kovana



siitä on lähdettävä, että pettymyksesi

on hyvä tunne verrattuna

voittajan krapulaksi muuttuvaan huumaan

 

 

 


It’s KAAMOS

 



Tervemenoa kahdeksi jaettu JUU-es-EI!

tämä on vasta alkua, lopputuloksenakin jo liikaa

tervemenoa unelmat kansojen sulatusuuniin!

sen lämpötilaa ei kestä kalpeanaama, ei intiaani

 

Hyvästi himmenevä valo tunnelin päässä

sen katkaisijan hallinnasta taistellaan

vaikka maa jalkojen alla pettää

taistellaan vielä jalat maan alla



Pimeässä luolassa

jokaisella askeella on riski kompastua

jokainen pysähdys että ehtisi ajatella

on riski jäädä tähtäimeen

joutua maalitauluksi

veri taulumaaliksi

jolla on kirjoitettu temppelipedon nimi



Tervetuloa kaamos

tervetuloa narsistien ruhtinas

It’s CHAOS!