Sinisellä sohvalla huuhtelimme maailman

murheita, se sohva ei sopinut kalustuksen

värimaailmaan, sen hillittyyn maailmaan

juuri siksi se oli niin oivallinen paikka silloin

kun itsekään ei oikein sopinut tähän maailmaan

Sinisellä sohvalla nautimme mustikan väristä

juomaa, eikä haitannut jos vähän läikähti

melkein saman väriselle kankaalle

aluksi vähän kirkkaamman siniselle vain

Eihän ne elämän moninaiset murheet

mitä nyt kelläkin, sillä parane

että niitä yrittää juoda

mutta se sohva, sininen sohva

joka ei sopinut sisustuksen värimaailmaan

sisustussuunnittelijan väriskaalaan

se sohva oli kuin saari, jossa vallitsi

eri säännöt kuin siinä oikeaoppisessa

maailmassa, jossa värit ovat kohdallaan

mutta asiat päin persettä

Viite: viikon 43 kirjoitushaasteen krapusanat ovat huuhdella, sohva, sininen. Haaste on tasan sadan sanan pituinen ja sitä ylläpitää susupetal: https://susupetalsanat.wordpress.com/2025/10/19/is/#comments

Viriävä tuuli käärii auki kaislikon

ruokokirjoitusta sumun pergamentista   

työntää vettä rantakiville, kaliseva leuka

mustalinnulle merkki lähteä lentoon

            Lähde vain

            ennen kuin jäädyt kiinni

(Edellisestä blogista 23.10. 2009. Muokattu)

…kuluvan vuoden elokuu veteli viimeistä vuorokauttaan ja

jatkoin aamulla matkaani Kielajoen vartta etelään päin.

Päivän tavoite oli tavata tyttärenpoikani Sammeli, joka oli

päässyt matkaan vasta, kun minä olin ehtinyt yöpyä kolmesti

rinkassa kantamassani majoitteessa. Olimme sopineet paikaksi

Cappoaivin, jonka laki oli laajalti paljas, toisin kuin sitä ympäroivät

tunturit, joita reunustivat syvät, kosteat solat ja peitteiset rinteet.

Se oli sinä päivänä, kun tekniikka petti ihmisen epätoivon

partaalle: oli toimiva kännykkä, oli varavirtaa riittävästi,

mutta niitä yhdistävä johto ei suostunut yhteistyöhön.

Se oli sinä päivänä, kun tapasimme illan hämärässä

kahdeksan tunnin ylimääräisen seikkailun jälkeen:

ilmassa oli huojennusta.

Viite: viikon 42 krapu alkaa sanoilla: se oli sinä päivänä, jolloin. Kirjoitushaastetta (tasan sata sanaa) pitää susupetal:https://susupetalsanat.wordpress.com/2025/10/12/matkaaja/#comments

Isotkin muutokset idullaan

pienissä askelissasi

            etkä sitä huomaa

            ennen kuin olet kaukana

eikä takaisin samaan

ole paluuta:

            siinä mistä lähdit

            on jo jotakin muuta

(Edellisessä blogissa 6.11 2009. Muokattu)

Korkea aika kirjoittaa muistelmansa

ennen kuin lahoan kokonaan

yhteydet juuriin ja oksiin poikki

enää pelkkä pätkä, kirvestä vaille

uunia, sen tuhkauurnaa

En halunnut sellaista loppua

livistin, pyörin mäkeä alas piiloon

siellä haprastuin vuosia, toukkien ruokana ja pesänä

elättelin toivoa, että joku löytäisi, kovertaisi

hömiäisen pöntöksi, nostaisi puuhun

Tikka kävikin, mutta kaivoi vain toukat

ei pesäkoloa, ei tullut minusta pesää

tuli ruokavarasto pesässä kasvajille

siihen on tyytyminen, vaikka joskus vielä

näen unta kuinka olen osa

hopeakylkistä keloa, jonka kupeella

kulkee spiraalin muotoinen kierre

kuinka tikan perustamasta pajasta

lastut lentelevät ympäriinsä ja kumea

ääni kaikuu kyljestäni kauas honkaiselta mäeltä

Viite: viikon 41 kirjoitushaaste on kuva. Haaste on tasan sadan sanan kirjoitus. Ylläpitäjä on susupetal: https://susupetalsanat.wordpress.com/2025/10/05/plkkyp/#comments

Miten tyhjäksi tämä

polku on muuttunut

ennen metsän

nyt aukon reunassa

kuin olisi viety

taulut seiniltä

Seinät huoneesta

(Edellisestä blogista 2.11. 2009 muokattu)

Niska punaisena jellona ärjyy

rapsakassa laitamyötäisessä lokakuun yössä

syytää lokaa jonkun niskaan

Tapahtumapaikka ei ole kapakka eikä

pakastava ulkoilma valomerkin jälkeen

vaan kotistudio jossa

sormet hyppivät näppäimistöllä

automaattikorjaus pitää

tekstin suunnilleen lukukelpoisena

Ei hän tunne henkilöä, jolle kirjoittaa

josta kirjoittaa, mutta se ei ole este

pikemminkin estottomuuden yllyke:

ei tarvitse piitata, ei tarvitse luultavasti

koskaan tavata tai edes

nähdä paitsi mediassa

Tämä on hänelle luomisen hetki

johon voi ladata kaikki elämänsä

varrella oppimansa herjaukset

Tämä on hänelle raivohuone

jossa voi moukaroida

sen ”saatanan idiootin” tohjoksi

aitio jossa hän kääntää peukalon alas

areenalla tuomiota odottavalle

Aitio jossa hän muuttuu jellonaksi

Viikon 40 krapusanat ovat punainen, ärjyä, rapsakka.
Krapu on otsikko mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti. Kirjoitushaastetta ylläpitää susupetal: https://susupetalsanat.wordpress.com/2025/09/28/pipo/#comments

Kaadan viiniä maljaan

vain sen verran kuin juon

            Viini on kontrollissa

Päästän valoa sisään

vain sen verran kuin silmäni sietävät

            Valo on kontrollissa

Ymmärrän asioita sen verran

kuin polla kestää

            Polla on kontrollissa

Vain kontrolli

ei ole kontrollissa

            Kontrolli on pollassa

Tuokaa lisää viiniä!

(Edellisessä blogissa 6.10. 2009)

Pelkkää nostalgiaa vai pelkistyneisyyden

aiheuttamaa selkeyttä, että tiedettiin missä ollaan

että tiedettiin mihin halutaan päästä

eikä keinoja siihen ollut vara valita:

vain ankara fyysinen ponnistelu

ja kurinalaisuus, kuuluihan sanonta:

heikot sortuu elon tiellä

jätkät sen kuin porskuttaa

Tiedettiin ankaruuden hintakin:

kun talo on valmis, tulee kuolema

             (vai oliko se puolustelu

              jättää jotakin kesken?)

Sukupolvi polvelta vauraus karttui

tavoite aikaistui, tilalle tuli vaihtoehtoisuutta

Elinajanodote kasvoi, reviiri laajeni

senkö myötä pallo hukassa entistä useammin?

            Hän on matkalla pois, karkuun siitä missä on

            vaikka ei tiedä missä on

            vielä vähemmän sitä mihin haluaa

            eikä ole muuta tavoitetta

            kuin pois siitä missä on

Viikon 37 kirjoitushaasteen (krapu) aiheena on muutos. Haaste on tasan sadan sanan teksti ja sitä ylläpitää susupetal: https://susupetalsanat.wordpress.com/2025/09/21/muutos-2/#comments

Hiirenkorvana lupaus kesästä

maassa tuulen soittama

rahiseva balladi

välissä kesätuulen keinussa

sateen ja tuulen tanssia sen vihreällä parketilla

Ja linnut, lintujen kosketus

Tuntematon ajan ja tilan raja jossa

luopuminen alkaa       päättyy

äänettömään tömähdykseen

Tumman rakastajan kirpeät puraisut

pimeässä yössä klorofyllin pako

kuin veri valtimosta

sinfonia Pohjoisen Valse Tristessä riisutaan

reikiintynyttä asumusta

Lämpimän väristä

(Alkuperäinen edellisessä blogissa 29.9.2009. Muokattu)

Metsän keskellä tähän aukkoon

jota tontiksi kutsutaan

yläosa ketona, alaosa niittynä

niiden välissä puutarha, jota dominoi iso omenapuu

satoisa kuin köyhän perheen äiti

tämän kolmiyhteyden pohjoispuoli rakennuksille

tähän aukkoon puiden keskellä valonlähde taivaalla

joutaa katselemaan lyhyneviä hetkiä, jolloin

niitolta säästetyt syysmaitiaiset saavat

hitaaksi käyvviä kimalaisia vieraakseen

tarjoavat niille leipänsä kunnes sulkevat ovensa

Yhä pitemmäksi aikaa vuorokaudesta

Kerään kypsiä omenoita maasta

hedelmiä tipahtelee harvakseen

koko ajan tuulen myötä odotan jonkun kopsahtavan päähäni

Pitääkseni pelottavan mahdollisuuden loitolla puhun itsekseni:

pitäisikö valmistautua keksimään pääosuman varalta

jotakin mullistavaa, jokin luonnonlaki

Tai edes asetus jolla kumota painovoima

omenoiden keräämisen ajaksi

Viikon 38 krapusanat ovat puhua, leipä, pelottava. Krapu on tasan sadan sanan viikottainen kirjoitushaaste ja sitä ylläpitää susupetal https://susupetalsanat.wordpress.com/2025/09/14/tiskirttiksi/#comments

Puhelimella on helppo välittää, olla välittämättä

jos käyttää sitä ilmaisemaan tunnetilojaan

näkemättä tuntematta henkilöä

jolle haluaa välittää, josta haluaa välittää

jolle haluaa valittaa, josta haluaa valittaa

Koetella sananvapauden rajoja on urheilulaji

jota toistaiseksi ei ole hyväksytty olympialaisiin

sata vuotta sitten niiden yhteydessä pidettiin taidekilpailuja

arkkitehtuurissa, kirjallisuudessa, musiikissa

maalaustaiteessa ja kuvanveistossa

Olisi aika elvyttää olympialaisiin

edes kirjallisuus sananvapauden kunniaksi

palkittaisiin parhaimmat herjat, joita osallistujat keksivät

sananvapauden vapaaottelu ilman pelkoa

joutua tilille ikävistäkään ilmaisuistaan

kansallisuusaatteiden innoittamina

maidensa edustajat löytäisivät meheviä ilmaisuja

toisista kansoista ja heimoista

Voittajien haastattelut eivät olisi

niin tylsiä kuin nykyisin, vaan hyvää teeveetä

Presidenteillä olisi oma sarjansa

Viikon 37 krapusanat ovat tili, puhelin, ikävä. Krapu on tasan sadan sanan kirjoitushaaste, jota pitää susupetal: https://susupetalsanat.wordpress.com/2025/09/07/ikvn-ihmisen-apu/#comments

Kysymys empaattisuudesta: oletko empaattinen vai esitätkö sitä niin uskottavasti, että uskot siihen itsekin, niin kauan kuin se ei maksa sinulle mitään. Niin kauan kuin voit pitää itsesi erossa samasta sopasta.

Kysymys sammaleesta: mitä vikaa siinä on, jos sammal valtaa nurmikkosi? Vai pelkäätkö, ettet voi parturoida sitä niin usein? Nurmikon leikkaamiseen tottuneena, sen mahdollisuuden menetettyäsi, alat pureskella kynsiäsi lyhemmäksi kunnes tulehtuvat.

Kysymys tarkastelusta: sanalla luodaan vaikutelma neutraalista toimenpiteestä, vaikka siihen sisältyisi jo tavoite: parin sadan ihmisen korvaaminen roboteilla, tie- tai voimalinjan vetäminen kylän läpi. Kaivoksen perustaminen kirkon alle, suojelualueen päälle ja alle. Tarkastellaan ihmisten reaktioita. Empaattisesti. Sammalta päässä.

Kirjoitushaaste krapu aloittaa kesän jälkeen taas. Krapusanat viikolla 35 ovat empaattinen, sammal, tarkastella. Haaste on tasan sadan sanan teksti ja haastetta pitää susupetal: https://susupetalsanat.wordpress.com/2025/08/24/hyv-piv/#comments

Järjestäjät luulevat järjestävänsä kuten vasara

luulee lyövänsä naulan puuhun omnipotenttisessa

mielentilassa ei kysytä omia ei toisen taustoja

            ”yksilön kannalta mikään tapahtuminen

              ei ole SE vaan mihin suuntaan sen kautta mennään”

järjestys on molokki, nielee järjestettävät

ja järjestäjät, sätkynuket ja sätkyttäjät

todellisuudet ja sen rinnakkaisversiot

            kaikkivoipaisuuden armottomaan harhaan

kolahtaa lommo kuin linnunpesästä kalliolle pudonnut poikanen:

itseään nuoremman kuolema on aina nuoren kuolema

äkkilähtö pysäyttää pysähtyneen

ajatuksen kiertämään tutkan lailla

ajassa ja paikassa laajenevaa kehää

kaikki kipeät ja haikeat muistumat

veteen putoavia kiviä joiden aaltorenkaat

täyttävät näytön toisiinsa törmäillen

Onnellisuus tuntee itsensä imarrelluksi:

niin kiivaasti tavoiteltu ja

kestää saman verran kuin osaat

seisoa yhdellä jalalla

silmät kiinni

            en tiedä miten se mikä on

            on mahdollista

kuten rakkaus joka esiintyy

tuhkasta nousevana lintuna:

sen vaatteet on varastettu rekvisiitaksi

juhlapetossarjaan Loisteliaat häät, joissa ollaan

niin ruvella, että illuusiot kelpaavat

samanmielisen ehjyyden idylli, vakaa tasapaino

kunnes hyvän tarinan kertoja keskeytetään

ikävällä välikommentilla kliimaksin hetkellä

            hyvän tarinan keskeytyminen

           on se tosi tarina

            mitään ei voi lyödä lukkoon

            kaikki lyö toisiaan korville

            veneet rutisevat ristiaallokossa

Valon vuodenkierto lattialla aikoja sitten

tyhjilleen jätetyssä asuinrakennuksessa

ei toistu yhtenäkään päivänä vuoden päästä:

jos olisikin samanlaista aurinkoa, samanlaista paksua pilveä

ikkunaan on jäänyt linnun höyhen, varjostaviin oksiin tullut

uutta kasvua tai joku niistä on katkennut lumen painosta

                  ja tuulen liike piirtää

                  varjoille uusia ääriviivoja lattiaan

Pölyn nanokerrokset kasvavat silmiltä salassa

samaan tahtiin kun rakennus muuttuu osaksi

ympäristön profiilia, samaan tahtiin kun

ihmiselämän äänet kuluvat seinistä

kun nurkkien terävät kulmat sulautuvat

osaksi metsää, joka ottaa sen vastaan

kuin tuhlaajapojan, jonka isä hylkäsi

Lämmin tuuli, aurinkoa

sinen seassa revityn vanun näköistä pilveä

haukka on käyttänyt nousuvirtausta hyväkseen

niin korkealle, että en tunnista, kun lojun riippumatossa

            lukemassa runoja käynnissä olevasta sodasta

Tämä kahtalainen todellisuus, joka kiertää paikasta ja

ajasta toiseen kuin tuuli: nyt lempeä, lepertelee

alkukesän haavan lehdissä, syksyllä terävästi

jään muodostuessa, ehkä pitäisi

            tuntea selkänahassa edes piikkimatto

lunastanko lukemisella oikeuden idylliini?

Putoanko kuiluun näiden kahden välillä

miten siedän todellisuuden molemmat puolet

onko minulla mitään jakoa muuhun todellisuuteen

minkä puolesta elää ja kuolla

kuin tähän, tässä ja nyt?       Tai

            menneitä kylmiä muistaen, tulevia ounastellen?

Synnymme valmiina

kehitymme keskeneräiseksi

meren pinta laskee ihmisten määrä

nousee veneiden ja saaliseläinten koko kasvaa

symbolit silokallioissa sakenevat alkaa tulla ahdasta

välivaiheessa ristiaallokko nousua laskua laskua nousua

Valmiina synnyimme keskeneräisenä lähdimme lämpötila

nousee veden pinta veneet pienenevät saaliseläimet

valaat turskaksi turskat ahveniksi myös merkit

kallioissa muuttuvat samassa tahdissa

kesken kaiken kesken kaiken

lähdemme vitkaan

Polttopuupinon pohjallinen sisältää

puretun sängyn päädyt kymmenien vuosien takaa

(ei suositella poltettavaksi tulisijassa)

oli kai se sänky, josta heräsin lapsen itkuun

horjahdin unen tokkurassa päin seinää

päin taulua, joka keikahti kyljelleen

laudanpätkiä joissa jäämiä ulkoseinän maalaamisesta

niinä päivinä kun vesitihun seassa satoi tsernobiliä

eikä Ruotsista ollut vielä tullut tietoa

paneelia kanihäkin seinistä museoituneet hampaanjäljet

reunassa ehkä sama kani jonka jäljet edelleen

lattialistoissa, joka söi muovimattoa ja jatkojohdon päällikerrosta

             kenties siitä olisi voinut jalostaa rodun

             hoitamaan muovijäteongelman

ärsyttävän känkkäräisiä oksia jotka pilaavat

pinon tasalaatuisen muodon, olisi pitänyt polttaa heti

kun niiden vuoro tuli eikä lykätä sivuun

epämääräisiä osia puuesineistä

jotka muisti on jättänyt matkasta monta hajottajaa sitten

kevyeksi sisältä syötyjä puita joista kopistaessa irtoaa

ruskeaa pölyä mikä kytry lie syönyt

pinta vielä kovaa ja ruosteisia nauloja

tarjoutumassa rokottamaan jalkapohjaa

alimpana puusta karissutta kuorta ja roskaa

heinäkeriä, joissa joskus myyrän pesiä

Täydellinen turva kissan kynsiä vastaan