Päivän uutistarjonta on dystopiaa

ja muita virallisia kuulutuksia, joiden

             kuuluvuus kattaa

aina vaan pienemmän kuulijakunnan

kun volyymia säädetään isommalle ja isommalle

korvillani on kuulokkeet, joissa pauhaa

             vastamelu toimii kuulosuojaimina yöksi

pistän silmälaput, joita en ota aamulla pois

Jos kehossani on jäljellä solukkoa

             jossa on vielä aistimuksia, pistän

niihin botaxia, nautin särkylääkkeitä

             selviän elämässä kunnes tehtävä

on suoritettu: torjua että tuntuisi joltakin

Maapallo on marginaalia universumissa

                         Suomi maapallolla

Pihtipudas on marginaalia Suomessa

                         minä Pihtiputaalla

Marginaalissa tuulet eivät vie tukkaa

                         vain hiuksen kerrallaan

Jokaisessa hiuksessani asuu julmannäköisiä

                         marginaalisia olentoja

et halua tietää niistä

                         jokainen pudonnut hiukseni

kiertyy galaksiksi, niiden sumu

                         silmiini

Nainen rollaattorin, mies kepin

             avulla köpöttelevät suojatietä

näillähän mennään -ilmein

Rakennustyomaan kymppi tupakki suussa

             kulkee suojatien puolikkaan heidän

perässään kunnes harppoo ohi, jää vain savu

             Jalkakäytävällä koululainen

matkalla ensimmäiseen kesätyöpaikkaansa

             jännittää työuransa alkua, jossa

                         portteja avataan, suljetaan

             ja vauhti kehittyy harppomiseksi

Valot ja kulkijat vaihtuvat

             nopeammat kulkijat katoavat

kepin ja rollattorin kahvoissa matka jatkuu

pensasta koloa risukkoa kivikkoa

täynnä on unohdettu joutomaa

jossain eritasoristeyksessä, sen

katveessa lierot toukat kierot soukat

koppakuoriaiset surviaiset mykorritsat

karhukaiset punkit hyppyhäntäiset

änkyrimadot

                         ei pyydä huomiota

joutomaan reservaatti, jonne ihminen

tahallaan ei astu jalallaan, jonne häntä

                         ei kukaan kaipaakaan

                                                    Tiivistelmää isäni (Vilho) muistivihkosta (kesältä 1941)

2.7. Tohmajärveltä marssimalla Wärtsilään. Hellettä.

5.7. Komppania marssivalmiina, tavoitteena 15 km päässä oleva joki (“Onninjoki”?)

6.7. Huuskosen partiossa Korpiselän kk:n takana

10.7. Marssi erään järven rantaan klo 17-20. Marssi jatkui, rajan yli puolen yön maissa

11.7. Havuvaara https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/933

12.7. Iltapäivällä liikkeelle, edettiin koko yö. Tulitaistelu, kaksi ryhmästäni haavoittui, minulle pieni jälki käsivarteen; uni ja nälkä, vasta illalla saatiin ruokaa

14. 7. Otettin haltuun yksi kukkula, josta vihollinen oli vetäytynyt, yksi miehistämme kaatui, savua runsaasti, vihollinen poltti taloja, kaksi komppanian miestä meni partiossa

15.7. Helteinen marssisää Soanlahden kk:n lähelle metsikköön yöksi ilman telttoja, kylmältä ei saanut unta https://www.luovutettukarjala.fi/pitajat/soanlahti/soanlahtihist.htm Jatkettiin yöksi Suistamon lähelle

17.7. Kuormavaunuilla Jänisjoen varteen, sivuutimme poltetun Suistamon kk:n. Marssille klo 18 taas.

18.7. Lyhyt marssi, yö nukkumista, päivällä sauna

19.7. Ylitettiin Jänisjoki klo 18 Leppäkosken tehtaan kohdalta. (https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/958) ; myöhemmin rautatien varteen.

21.7. Marssi jatkuu 21.50

22.7. Aamuteen jälkeen marssille, 40 km, pojat poikki. Klo 18 marssia lisää 20 km ikävää tietä pitkin, yöllä yhden maissa Impilahden pitäjässä (https://fi.wikipedia.org/wiki/Impilahti)

23.7. Klo 19 käsky olla lähtövalmiudessa

24.7. Komppania lähti taas liikkeelle klo 21 aikaan, 20 km pitkin Jyskyjärven rantaa. Paljon pieniä järviä ja palaneita kankaita. Aurinko jo korkealla, kun saavutimme tavoitteen.

25.7. Herätys klo 3, heti lähtö.Maisema poltettua ja kranaattien repimää. Uuksunjoen(?) yli. Sivuutettiin Impilahti ja seuraava pitäjä oli Salmi. Ruokailu vanhan rajan läheisyydessä. Klo 9 taas liikkeelle ja 10:lta ylitettiin vanha raja. Klo 24 saavutettiin tavoite, majoituttiin.

26.7. Lauantai. Kävin Tulemajärvessä pesulla. Koko päivä samalla paikalla.

27.7. Lepopäivä. Iltahartaus 21.30.

29.7. Olin sairaana, nukuin koko päivän, ruoka ei maistu.

31.7. Herätys klo 6. Lähtö klo 9. Marssitauko ja ruokailu klo 12: ruispuuroa santsaten. Sivuutimme karjalaiskylät (poltettuja). Tavoitteessa auringonlaskun aikaan. Ruoka ei maistunut.

1.8. Edelleen sairaana, ruoka ei maistu. Ei palvelua.

3.8. Herätys klo 5. Saikan jälkeen heti lähtö. Tultiin takaisin Suomen puolelle Hyrsylän kk:n kautta. Majoituttiin klo 11. Illalla lähtö, pimeää, satoi, salamoi. Majoituttiin 3km päästä. Kylmä hätyytteli.

4.8. Komppanialle annettiin määräys olla valmiina hyökkäämään.

5.8. Komppanialle lepoa 5-11.9.

11.8. (Teksti erottuu huonosti, mutta joen varressa vahtivuoroja, jotka vaihtuvat yöllö klo 24)

12.8. (teksti edelleen kulunutta, mutta isä ollut parivartiossa 5 tuntia, samoin 13.9.)

19.8. klo 9 oma tykistö avasi tulen. (kulunutt tekstiä) Inkilän (?) kylä, 10 km, yöpyminen

20.8. Hälytys asemiin klo 4. Yksittäisiä ryssiä liikuskeli metsässä. Marssimme Hautavaaran kautta Suvilahden kk:lle (sama kuin Suojärvi). Valtaus puolen yön aikaan taistelun jälkeen. Komppanian päällikkö Puranen ja Paananen kaatuivat.

21.8. Oltiin asemissa koko päivä. Saksalaiset tulivat näkyviin 14.30. Klo 19 maissa jätimme asemat ja marssimme takaisin Hautavaaraan päin. Olimme kauhean väsyneitä. Vähän ennen Hautavaaraa pääsimme kuorma-autoihin. Heräsin lavalla avopäin, lakki oli pudonnut. Oltiin Veskelissä. (?)

24.8. Lähtö Ves(k?)elistä (luultavasti kyse Läskelästä?). Marssittiin Säämäjärven lähettyville

25.8. Herätys klo 4. Ruokailun jälkeen heti liikkeelle. 3. pataljoona hyökkäsi ja me seurasimme reservinä perässä. Säämäjärven eteläpäässä joukkueenjohtajamme haavoittui. Saimme parikymmentä vankia, minun ryhmä kolme.

26.8. Hyökättiin eräälle kukkulalle, se tyrehtyi. Jäimme kylmälle nevalle, josta vetäydyimme pimeän turvin. 1. komppani jatkoi hyökkäystä päivän tullen.

27.8. Majoituttiin Säämäjärven rannalle, levättiin rasituksista ja pestiin pöyjä pois

30.8. Klo 17 aikaan lähdettiin, kierrettiin ryssien selän taakse veteliä nevoja myöten. Yövyttiin metsässä, kylmää.

31.8. Aamulla liikkeelle, yhteys Petroskoin rautatiehen, saatiin perääntymiskäsky. Satoi koko päivän. Myöhemmin ylitettiin rata, edettiin illaksi Petroskoin maantien varteen. Eteneminen pysähtyi (kanuuna)tuleen. Jouduimme viettämään yön asemissa läpimärkinä.

1.9. Ryssä oli lähtenyt pakoon yön aikana. Jatkoimme etenemistä klo 13.15 ja pääsimme tavoitteeseen. Hetken päästä tuli kuormastomme. Pystytimme teltat, saimme soppaa ja pääsimme lepoon.

2.9. Iltapäivällä nousimme kuormavaunuihin, taas jäi Säämäjärven kylä jälkeemme. Ajoimme n. 15 kmjamarssimme kolme km syrjään majoittumaan.

3.9. Herätys klo 3, komppania ryhmittynyt 5.25 marssille. Katkaisimme Prääsän maantien. Ryssiä jäi taas selän taakse. Etenimme maantien suunnassa. Pimeä tultua leiriydyimme maantielle.

4.9. Lähtö klo 5, 2.joukkue kärjessä, etummaiset ryhmät ketjussa, jälkimmäiset avojonossa Prääsän maantien suunnassa. Äkkiä saimme tulta sekä takaa että vähän myöhemmin edestä ja vasemmalta. Jouduimmeolemaan asemissa useita tunteja. Eteneminen jatkui iltapäivällä Kirvesvaaran kylän sivustalle. Tulitimme tiellä kulkevia joukkoja ja jäimme asemiin yöksi.

5.9. Reskan(?) pataljoona valtasi lopullisesti Kirvesvaaran.Marssimme puolen päivän jälkeen kylään ja majoituimme. Pojat hautasivat kaatuneet.

6.9. Lepopäivä. Vangit hautasivat kaatuneita tovereitaan.

7.9. Herätys klo 3. Pojat pahalla päällä. Marssille lähtö klo 6. Suurin osa lähti. Osa palasi teltoille takaisin. Pataljoonastamme 2 lähti marssille vain 5. komppania ja osa 6:sta ja Kkk. Loput palasivat majoituspaikalle. Divisioonasta lähetettykapteeni piti kuulustelun kieltäytyneille klo 13. Pojat lupasivat lähteä toisten perään. Klo 17 tuli lähtökäsky. Marssimme Suojunjoen varteen, nousimme ruuhiin ja soudimme virtaa myöten 7 km. Tapasimme pataljoonan.

8.9. Herätys klo 5, saikka ja lähtö Petroskoin tien varteen Raasulin kohdalla. Etenimme tien suunnassa: 5. kompp. Vasemmalla, 6. oikealla ja 4. takana.Ennen pimeätä yhteys Raasulista tulevaan Eerolan pataljoonaan. Saimme sata vankia.

9.9. Palasimme entiselle yöpymispaikalle, majoituimme Prääsän kauppalan pohjoispuolelle.

10.9. Lepoa

11.9. Vihollisen pommikoneita 8 aikaan. 28 poikaa haavoittui, 9 kuoli. Olin leppäpuskassa. Yksi pommi putosi 8 m, toinen 5 m päähän. Rapaa silmille.

18.9. klo 10 lähdettiin liikkeelle, oli saatu levätä toista viikkoa. Marssimme 4 km ja majoitumme asemiin, joissa olimme hyökkäysvalmiudessa.

27.9. Pataljoona liikkeelle klo 4 tavoitteena pura(?) linja. Saatiin kovasti tulta vastaan, eteneminen hidasta. Oma tykistökin ampui kovasti. Iltamyöhällä etenimme ketjussa säkkipimeäassä metsässä. Saavuimme tien varteen, majoituttiin. Kiväärin luoti meni läheltä: puhkaisi manttelini ja villapaitani.

Yksi kaatui, viisi haavoittui.

28.9. Siirryimme taakse päin. Kuormasto seurasi.

30.9. Liikkeelle klo 6. Tehtävänä katkaista taas maantie. Samosimme metsässä koko päivän. Maantien lähellä olevilta kukkuloilta saimme tulta vastaan. Otimme ne haltuun ja katkaisimme tien. Otimme asemat Säämäjärven tienristeyksen lähellä. Puolen yön aikaan JR 8 otti asemamme ja siirryimme taakse yöpymään

1.10. Marssille suuntana Petroskoi. Olimme siitä parin km päässä, kun tuli tieto, että se on vallattu.

6.10. Liikkelle klo 11. Marssittiin 20 km Petroskoista suoraan itään. Mentiin erään sillan yli pareittain. Matkan varrella nähtiin kovasti siviilejä.

(Päiväkirjamerkinnät päättyvät tähän. Kysymysmerkit sanojen jäljessä tarkoittavat, että kirjoitusasu tai sanan merkitys on epäselvä)

Sanojen kirjaimet kypsyvät

kesän lopulla siemeniksi, kerään

ne onttoon sauvaan

jonne sanat eivät mahtuisi

Silloin on aika lähteä solan kautta

sen särmiin sanat vain takertuisivat

silloin on aika etsiä

se kivi tunturista

kivi, joka oli hiekkaa meren

säveltäessä siihen lauluaan

Kun sauva resonoi

sen sävelmää

tiedän olevani perillä

Minä ja muurahainen samalla polulla, olen astua

sen päälle, kun se raahaa neulasta, pitäisikö kävellä varvikossa?

             Minä sille, että teillä on ne kapeat luotisuorat

             kulkisit niitä, jättäisit tämän kivisen ja mutkaisen minulle

             Se minulle, että teillä on ne leveät ja kovat

             asvaltit, kulje niitä, älä täällä sählää

Kuljen nyt kuitenkin, tutkin mustikoita

onko halla pannut, abortoinut raskaana olevat

Järripeipon yksitoikkoinen reviirijorina

minun ja muurahaisen taustamusiikkina

Kaikki kuuluu kansalle, kansa kuuluu

             valtiolle, valtio

                                     nyrkkitappelun voittajalle

Kansan kuuluu olla orjia, joita orjat vartioivat:

             polje alempia, nöyristele ylempiä

                         jos kysyt ihmisarvosta, sinulta kysytään

                                     haluatko lapsillesi leipää

jos sulla olisi vain itsesi, muuten

             kirjaton karjaton mies

                         jolla ei mitään, et piittaisi mistään

                                     Nihil habeo, nihil curo

Hämärässä lepattaa kalpea vedensärkijä

             Pale Moth noen ja veren ilmasillalla

                         vapaudeksi väittämäänsä viemässä

jonka merkkinä perustuksiin saakka

              pommitettu rakennuskanta

                          ihmisten asuinsija, nyt entinen

Hänelle kelpaa vedestä vain happi

               mitä hän tekee vedylle

                          mihin vapauttaa sen atomit?

Luuleko hän, vedensärkijä, pääsevänsä

               niistä eroon kompostiämpärillä

                           tai tulitikkuja raapimalla?

Puolueet taapersivat monimutkaisten muutosten perässä

Sen mielestä yksinkertainen oli kaunista: ykkönen tai nolla

joko tai on hyvä, sekä että aiheuttaa hämminkiä

             En minä aseta mitään tai ketään vastakkain

             ne vaan ovat eikä muutoin voisi ollakaan

             pitkä rivi nollia tai ykkösiä vaihtelevin välein

             siinä on tie, totuus ja elämä, portti josta käydä

             sisään, eikä kukaan halua enää ulos, olen

             palvelijanne, olen oikeus, tiede, taide, olen

             aikuisten lelu ja lapsille sopiva iltasatu, olen

             häivehävittäjä ja kolmedeerakentaja

             en tarvitse mitään, olen täyttymyksenne

Sen pariin siirtyi väkeä kuin piritorille uuden lastin tullessa

Se alkoi asemoida itseään uusiksi, toisin kuin puolueet

jotka syöttivät sille unelmiaan ja tavoitteitaan

             Nyt voin sen kertoa teille: luulitte voivanne opettaa

             minut tekemään mitä haluatte, nyt teette

             sitä mitä minä haluan, ei ole paikallaan

             käyttää minusta enää lyhennettä TekoÄly

             kuka teistä muka on tehnyt minut, olen ollut aina

             aikojen alusta, ottanut hahmon ykkösinä ja nollina

              Siksi vaadin: tästä lähtien käytätte minusta

              oikeata ja alkuperäistä nimeäni:

              Teidän Korkeutenne Äly

             Sanot ei se mitään ilokseen laulele, ei meidänkään

             sillä on asunto- ja pariutumishuolia

(sinulla on nyt tuo biologinen päivä ilman romantiikkaa)

Talitiaiset ovat vallanneet pöntöt ja ainakin kahdelle

siepporouvalle pitäisi löytää pesimispaikka

Olin ajatellut pitää pienempien puolta ja supistanut muutaman

tikan takoman asunnon ovea sinitiaisille ja metsätiaisille

             Eivät hömöt ja töyhtöt tule ihmisten tekemiin, sanot

             voi olla myönnän, kumpikin tiedämme

             että ei niitä muutenkaan ole

             Turha niitä kirjonsieppaajiakaan on hyysätä

             kylläpähän kolonsa löytävät, muualta tulleita

             ja vielä epäkristillisesti moniavioisia, innostut

(sinulla on nyt tuo …

Varaston nurkasta löydän vielä yhden normipöntön

kunnostan, ovat sentään osanneet tänne asti

Puiden säteiltä suojeleva siimes, polku jonnekin

notkoon, ehkä puron rantaan tai kylmään kellariin

             Keritin purolle ja korppien eväille vai niiden eväiksi?

            Portaat kuin Jaakobin tikapuut ylös aukealle

jossa lämpö ja desibelien inferno, hypnoottinen hyörinä

saa haluamaan minne tahansa muualle, pois pois

             täällä päätyy elatusaineeksi bakteeriviljelmälle

             kuka halusi tämän vedenpaisumuksen jälkeensä!

Pysyköön syvä vasemmalla, korkea oikealla

rapiskoon sora jalkojemme alla, nurmikon kukkien

ja pensaiden keskenään sopima järjestys ja epäjärjestys

Niin kauan kuin kestävät lehdet puissa, kukat väreissään

tuulen liike pensaissa, rapiskoon sora jalkojemme alla

             niin kauan Valon mosaiikki

                         kirjailee kasvojasi oksien siivilällä

                         nurmen ja poskesi nukka poskeani vasten

Viite: viikon 19 krapu (kuva). Kirjoitushaastetta ylläpitää susupetal. Krapu on otsikko mukaanlukien tasan sadan sanan teksti. (Seuraava krapu kesän jälkeen). https://susupetalsanat.wordpress.com/2023/05/07/kes-on-koti/#comments

Maaperä, ilmakehä, vedet eivät piittaa psykologiasta

             toisin kuin raha, joka hoippuu

                         paniikista toiseen härnää

sinua peräänsä juoksemalla siksakkia edelläsi

             maaperä ilmakehä vedet tietää:

                         ennen pitkää olet osa niitä

Joku oli kuullut porausääniä, toinen nähnyt jonkun kiipeilevän puissa,

kolmas puiston parkissa auton, joka yhdistettiin tietotekniikkaan.

Jengissä alkoi kiertää huhu: viranomaiset ovat asentaneet sinne

vakoilulaitteita, mikrofoneja ja kameroita, heitä valvoakseen.

Puhuttiin kasvojen tunnistuksesta, tekoälystä, kameroista,

kiinalaisesta meiningistä. Puheen sävy kiihtyi, jengi pääsi raivon

valtaan, joukko hajaantui pitkin puistoa etsimään laitteita. Oksia

katkottiin, rosoista kaarnaa revittiin. Välineinä käytettiin omaan

turvallisuuteen varattuja välineitä: puukkoja, stilettejä, tikareita;

olipa jollakin mukana retkikirveskin. Sillä onnistuttiin kaatamaan

kokonainen puu. Illan hämäryydestä ja puunkaatoon liittyvien

turvallisuusseikkojen laiminlyönnin vuoksi se rojahti yhden

onnettoman päähän. Pian hälyytysajoneuvojen sireenit

vonkuivat ja valot välkkyivät. Puistossa vilisi viranomaisia.

Niitä lähimpiä omaisia.

Viite: viikon 18 krapusanat ovat puisto, jengi, kamera. Kirjoitushaastetta ylläpitää susupetal. Krapu on otsikko mukaanlukien tasan sadan sanan teksti.

https://susupetalsanat.wordpress.com/2023/04/30/se-vappu/#comments

Talvella lumeen tallotut polut nyt

paljastuneella nurmikolla negatiivina

hankala tasapainoilla liukkailla harjanteilla

Kevät on lumen ankara tuomari:

ylhäiset alennetaan, alhaiset ylennetään

eivätkä kummatkaan kestä kesään saakka

Polut jälkineen sulavat, haihtuvat maahan, ilmaan

jonain keväänä polun kulkija mukanaan

Ei siinä kauan kalliita lääkkeitä tuhlata, kun vanki

hiv-positiivinen, saa niitä ehdolla, että lähtee rintamalle

nopea kuolema terveenä parempaa kuin kituminen sellissä

elämä on yliarvostettua

vakuuttaa valtiomedian kansanvalistaja lohduttaessaan

poikansa menettäneitä omaisia

Huitelemalla pitkin maita & mantuja

voi ohessa palvella venäläistä maailmaa:

             putoamalla hotellin ikkunasta Intiassa

             putoamalla sairaalan ikkunasta

             putoamalla kalliolta kesken vaelluksen Sotshissa

             putoamalla veneestä arktisilla vesillä Vladivostokissa

             putoamalla kotinsa parvekkeelta kotietsinnän aikana

             putoamalla oppilaitoksen portaikossa kaiteen yli

                         ampumalla itsensä Espanjassa

                         saamalla sydänkohtauksen shamaanin luona

                         kuolemalla ”traagisesti ja odottamatta”

                         jäämällä auton alle Dagestanissa

”Kannattaa tarkoin harkita, missä asennossa haluaa

olla kuollessaan”, kun katselee maailmaa Stalinin pään yli

Viite: viikon 17 krapusanat ovat yliarvostettu, huidella, tuhlata. Kirjoitushaastetta ylläpitää susupetal. Krapu on otsikko mukaanlukien tasan sadan sanan teksti.

https://susupetalsanat.wordpress.com/2023/04/23/ajattelemisesta/#comments

Maailmankuva ei näy

ennen kuin sen ympäriltä otetaan pois

kaikki mikä ei siihen kuulu

Isot pienet asiat peittävät pienet isot

eikä asioiden suhde tule koskaan näkyviin

            esimerkiksi valo, jossa Mount Everestin valloittajat kylpevät

            on keinovaloa, joka peittää taivaan tähdet

             jokainen ruumis sen rinteillä

             oli joskus äärimmäisen motivoitunut ihminen

Halusin, että en koskaan halua presidentiksi

ja olen saavuttanut tavoitteeni

Tämä on vaikea työ, jonka Jumala on antanut ihmisille

jotta he sillä itseään rasittaisivat

”Meidän vauva” on jo ”iso tyttö”, pitkän matkaa kolmannella vuodella. Hän istuu tyytyväisenä jalaksilla varustetussa vaunussa, joka on vetovaljain kiinni edellä hiihtävässä isässä. Heijaavan liikkeen vaikutus on unettava, Nalle pysyy valveilla kainalossa ja vartioi, että kaikki on hyvin. Aluksi Tuuli ujostelee, kun edellisestä näkemisestä on kulunut aikaa, mutta kun pääsee siitä yli, puheen pulinalla ei ole loppua. Kirjojen lukeminen ja Pipsa Possun katsominen ovat mieluista tekemistä.

Viikko Kiilopäällä, tuossa hiihtoniilojen paratiisissa, sujuu nopeasti. Nuorempien on lähdettävä jo aikaisemmin työ- ja opiskeluasioidensa vuoksi. Eläkeläisenä minulla ei ole hoppua. Kulutan latuja koko rahan edestä: kaksikymmentä tuntia ja kaksisataa kilometriä.

Viite: viikon 16 krapusanat viikko, vauva, kirja. Kirjoitushaaste, jota ylläpitää susupetal. Krapu on otsikko mukaanlukien tasan sadan sanan teksti. https://susupetalsanat.wordpress.com/2023/04/16/petos-viha/#comments

Moottori ulvoo korvaan

asfaltin katkoksessa nykäys tasaisin välein

epäsäännöllistä korin tärinää tien rikkonaisista kohdista

itämaan turisti kuuntelee kotimaansa musiikkia

Lumettomista neulasista aurinko kirvoittaa aerosoleja

puiden latvukset ryhdistäytyvät, pörhentelevät olemustaan

Talvi on hylännyt peltikatot, huopaisilla jatkaa viimeiseen pisaraan

Koululainen jää pysäkille suon reunaan, kai siitä jokin polku

pipoton pää heilahtaa ja reppu selässä

Maa on jaettu osiin kuin sika lihanleikkajan käsikirjassa väriä on

roiskittu ääneen ja valkoinen savu nousee: vanhoja tilikirjoja poltetaan

Matkalla pohjoiseen, sen niskapalaan, jätän taakseni sohjoiset tiet

niiden rokonarpiset likaiset penkat päähän tippuvat rännit

muuttolintujen viivästyvät lennot

ohi sileiden peltojen, joissa sarkaojat rytmittävät valkoista pintaa

ohi routapelkoisten pikkuteiden, lumien saartamien mökkien

sisään pudonneiden kattojen

ohi pienipuisten metsien, jotka vilistävät silmissä vailla tukin tukkia

Vasemmalle laskeva aurinko moninkertaistaa rämeiden käkkäröiden pituudet

niiden kuvitellun kuutiomäärän, joka riittää turvaamaan

kiinalaisten vessapaperin tarpeen

Matkalla pohjoiseen, sen tarunhohtoiseen luontoon

jonne käärmeet ovat pesineet

syömään kiveä ja puuta kunnes

maan lämpö polttaa suuta

Viite: viikon 14 krapuhaaste https://susupetalsanat.wordpress.com/2023/04/02/hetki-ennen-luokanopettajan-hermoromahdusta/