Anteex anteex luulin paskapytyn vanteex
(viite Jobin kirjasta: Onnen hylkäämä ansaitsee halveksunnan,
sanovat ne joilla ei ole huolia ja töytäisevät
vielä kerran sitä joka jo horjuu)
Haikut juhlan ja arjen vaihtelusta
Iltamaväki
intopiukkana irti
Ilakointia
*
Aikainen aamu
aurin kokinankea
Arjen aherrus
*
Päivä puksuttaa
pätkitellen päähämme
Puuhat pulkkaansa
(viite: http://runoruno.vuodatus.net/blog/3214127/245-haaste/ )
Historiaa
Ei ollut
mitään analyysiä kontekstista
missä silloin mentiin Mentiin vain
yhteiskunta ja sinä ja minä
ja sielunpelastus joka laajeni luontoon
molempia uhkasi ahneuden perkele
sielu mieli keho henki luoja luomakunta
vastaan systeemien lainalaisuudet
kuten lait lainkuuliaisille juututtavaksi
kuin vene salakarille
jotta mahdollisuuksien taitajat
näkisivät ne hyvin kiertää
*
Olimme mahdollisuuksista
sokaistuneita toukkia
jotka luulivat voivansa sivuuttaa
koteloitumisvaiheen
aloittavansa lentämisen tuotapikaa
Ilmojen taitajat pistelivät saaliin poskeensa
lihoivat lentokyvyttömiksi
Aamuolentoja
Nokkosperhonen
viileästä yöstä noussut
asettuu paimenkoiran
aurinkoisellle turkille
Koirankin mielestä
se on ihan jees
*
Perhonen väistää ihmistä
seuraa nelijalkaista yhteistä ystäväämme
kunnes maisema avartuu
pelottavaksi ilma täynnä
kevätnälkäisiä suita
*
Tulvavesien kiitävät massat
pistävät reimarin liikkeeseen
päättömän vesihirviön keinuvaksi kaulaksi
Sinitiainen korren selässä:
sama liike tuulivoimalla
Pesät
Pulmusparvet kiertelevät
ruokailupaikkoja lintulautoja
hankien tarjottimelta koivujen siemeniä
Karut ylängöt
vielä lumen alla
Pesimispaikat
*
Keskeneräisen kodin sisällä
työkoneiden äänet
ovat hetkeksi vaienneet
katson nyt koivun kylkeä
Sen tuohen pintasilkkiä
iltatuulessa irrallaan heiluvaa
Kesällä se löytyy
peiponpesästä
Hakusanoja+yksi a (sekä sulut)
vaikka aamuun on vielä aikaa
ojan ylitin aivan liian myöhään
tajusin sanat
kaivaa itselleen kuoppa tarkoittaa
unien taloa
pohjoissuunnan katsominen kellonviisareista
onko poroja varten oranssin väristä poroaitaa
(vallankumouksen väri paliskunnat varokaa porot nousevat!)
kuka keksi kengännauhat
Mies puu ja runo
(viite: http://runoruno.vuodatus.net/blog/3208849/244-haaste/ )
Uutissopasta
Mätämme lautaselle soppaa läviköllä
kuka lävikön teki miten mitoitti seulan
mitä muuta kuin lautasella näkyvää
soppa sisältää
sattumuksia (?)
Museoissa naureskelemme
vanhojen reikäkauhojen tendenssiä
Loppu(i)tulos(i)
Kiipesit uutterasti
pääsit huipulle
teit tulosta
olit verkossa
sormi sormelta varvas varpaalta
ajatus ajatukselta
Eräänä päivänä huomasit
huipputuloksen lopputuloksen:
tulos(i) loppui(vat)
*
Harrastit ihmiskauppaa:
salakuljetit itsesi rajan yli
vapaa-ajan valtakuntaan
jouduit verolle kun
jäit kiinni panttasit sisäelimesi
Pää ei enää kelvannut
Rajankäyntiä
On syvyys jossa maan kuumuus
ja avaruuden kylmyys
käyvät sotaa raja liikkuu
suunta vaihtuu kahdesti vuodessa milli milliltä
Hetken kestää status quo
vällyjen alla
Ilma on tuulihattu
juuri kun sai routansa
haluaa sen sulattaa
vakaa maa kysyy
mistä nyt tuulee
vetisestä pelto-ojasta sorsa
empivä lempivä vastaa:
vetelästä etelästä
Suomen kevättä
Räntäsateen alla
kestää joutsenen selkäkumpu
päätä ja kaulaa torkkuu
siiven alla tyynesti
olkoon aurinko missä on
ruoka on kaulan kantamalla
*
Neiti iloinen
persoonallinen perunanenä
luotsaa bussia läpi märän
läpi tuiverruksen yli sohjoisten tienpätkien
ohi pullapuodin räntäisen
läpättävän markiisikankaan
Koko pitkä maa kesänrakentajan
pilven alla joka räntää maata
Vuotsosta Kemiin etelämpänä
tien varren ojat ja purot tummuvat sulavesistä
yksi skootteri Rovaniemellä
ei kesää tee
*
Jossakin isot miehet
hakkaavat poloisen pientä
mustaa kiekkoa
kepeillä
telovat toisiaan
selostaja karjuu lumoissaan
Oi Suomen Kevät!
Ei hullumpaa
Jäätä pitkin ajoi
hevosellaan reessä seisoi
kuljin mihin suuntaan vain
se aina tuli vastaan
pärskyi hevon kuolainsuu
ja kuutamossa höyrysi
Aina oli yhtä pitkä matka
kotiin se liukui karkuun
valot kätköön rantametsikön
kulkujäljet mennessään
vei viima pitkin lumen pintaa
kai oman polun niistä rakenteli
Ei hullumpaa ei hullumpaa
se lauloi ajaissaan
ja läiski ohjaksin
nahkaa nasahtelevaa
Takamailla ulvoi sudet koirasudet
tanhuvilla vastasi
reki naukui jäällä
(viite: http://runoruno.vuodatus.net/blog/3203370/243-haaste/ )
No comments
Kuvani meni rikki
sen kiiltävä lasitus
sumeni säröille
ripustus petti
siihen oli kertynyt
niin paljon painoarvoa
arvovaltaa sananvaltaa valtaa
kuva jota niin huolella
rakensin vuosikaudet
ja nyt tämä moka
Sen kanssa on mentävä
läpi paprazziparven
kädet ojossa odottamassa
etuoven edessä takaoven takana
vaikka hyvin tietävät:
no comments
(viite: http://runoruno.vuodatus.net/blog/3198027/242-haaste/ )
Pääsiäinen
Monia pitkiä öitä sitten
varjoni
ulottui lumilakeuden yli nyt
aurinko ylenee varjot lyhenevät
Varjoistaan kulkija tunnetaan
niistä voi ennustaa kantajansa
Latu poikki?
puun varjo vain
omansa on vaikempi ylittää
pitempiä arpien varjot kasvoilla
Kiven silmästä
sinkoutuu valo heittää
itsepintaisen seuraajan pilveä vasten
se murtuu kyynelpisaroiksi
sataa alas valon muruina
( viite: http://runoruno.vuodatus.net/blog/3192946/241-haaste/ )
Punainen Paroni
Nuorena uskoin väriin
asiaan ja aatteeseen sen takana
Punaiseen
Vallan kumoukseen
Liput muuttuivat
imivät itseensä keltaista
oranssiksi asti
aatteen väristä jäljellä
värin aate
Kadehdin Punaista Paronia
kansakoulussa vihasin
Ateenalasten laulua
nyt melkein ymmärrän
Kun toisen silmäni
tilalla on näöstä kuoppa
siinä kehittämättä jäänyt filmirulla
Ajalta jolloin väri oli punaista
ja vain punainen oli väriä
(viite: http://runoruno.vuodatus.net/blog/3186781/240-haaste/ )
Työmaa
Mitan kurottava venytys
laudan lankun riman päähän
merkki ja poikki merkki ja poikki
Käsisahan ja sirkkelin
vasaran ja naulapyssyn
kuulosuojattu sinfonia
rumputulitusta ja kokotaukoja
Kuin tekisi luista ihmistä
lasisilmäistä
järven yli tuntureita tiirustavaa
aineenvaihdunnan putkistoja
huokoisen materian hengitystä
kohta sille pitäisi pukea turkkia
että lämpenee että sielu herää
että sanat alkavat ja aurinko
kun talven valkoiset madot
valuvat tummuvalta päälaelta
Maisemassa
Tämä järven kokoinen ikkuna
supistuu jokilaaksoon
kaikki vielä jäässä
Tuuleton hiljainen
lumisateen laveeraus
tummat vaarat tuskin erottuvat
lumen ja taivaan välistä
Ajan päästä kaikki meltona
valuu valoon päin
(viite: http://runoruno.vuodatus.net/blog/3181262/23-haaste/ )
Sorvilla sarvista sanoja
Sanoille on eduksi joutua
piinallisiin olosuhteisiin
viettää yö housuissa
jonka omistaja on säikähtänyt niihin paskat
kesä ulkona
paahteen sateen ja tuulen armoilla ahavoitumassa
saamassa astmaattisia kohtauksia
katupölyssä
Sanojen käyttökelpoisuutta edistää
tavarajunan alle litistyminen
naisen tissivaossa ja miehen
kainalohiessä kylpeminen
On hyvä käyttää sanoja
jotka on heitetty korkeuksiin
aaltoihin molskahtaneita sanoja
satojen vuosien päästä sukeltajan löytämiä
levien niljaannuttamia
vääntyneitä sanoja
kuin mutkille menneet naulat
kovaan oksaan osuttuaan
Sillä sellaiset sanat
eivät enää pelkää
eivätkä pelottele
Kevään ilmi(t)öitä
Himo halu pyrkimys
levottomuuden lutkaäiti
polttaa luupilla reikää housuihin
kenen etu mustaa
kenen takaa musta
käryää
tuohen mirhamia
savuavaa mielen poltetta
Eivät talven lumet
enää riitä
niitä sammuttamaan
Ajan kulun tanka
Ei tämän nauhan
pitänyt olla lyhyt
nyt jo purkissa!
Nopeutettu kelaus?
Manutko mellastivat?
(viite: http://runoruno.vuodatus.net/blog/3170154/237-haaste/ )
”Tuuli oli viileä ja minä olin yksinäinen mies”
Sen verran pitää rikastua
ettei paskassa tarvitse pyöriä
lämpimikseen Sen verran
että välillä voi ottaa vähän ottaa
ja lähteä ja kulkea teitä
ja maita ostaa kahvit ja syödä lounas
Nukkua heinäladon lisäksi
matkustajakodissa joskus hotellissa
polkea pyörällä ja
ajaa linjamobiililla maalikyliin
kävellä näyteikkunan ohi ja ihmetellä
kaikenlaisia rahanpyydyksiä
Sitä vaan pitää varoa ettei rikastu
niin paljon että on pakko
rikastua koko ajan
kun pelkää että muuten alkaa köyhtyä
(viite: Pentti Haanpään päiväkirjamerkinnät)
sanapasanen 