istun yöllä ahtaassa päivätuvassa hyttysharson sisällä
torkun istuallani hiljaisimmat tunnit potkaisen oven auki yön päätteeksi
kuulen ilmestyskirjamaisen kohahduksen: sadat hyttyset samalla hetkellä
pimentävät oviaukon syöksyvät ulos kuin paniikissa
äänen ja näyn lyhytkestoisuus saa epäilemään korvien ja silmien todistusta:
ei ininää vain tarkkaan ajoitettu siipiveikkojen yhtäaikainen ryntäys ovesta
kuin äänivallin rikkoutuminen ja hiljaisuus jatkuu
käynnistän oman reppurakettini
jätän mäkärät ja muun räkän hämmästyneenä katselemaan
noutopöytänsä perään kohta olen kaukana kuin Filippus
Karigasniemen tiellä istun bussissa hoviherran viereen paasaamaan
suosittelen upotuskasteen lykkäämistä räkkäajan jälkeen
sanapasanen 
Jätä kommentti