Never mind!

 



Seisoisi laiturilla ja vilkuttaisi

tietäen ettei koskaan enää, vilkuttaisi kuin itselleen

Seisoisi etääntyvällä aluksella ja vilkuttaisi kuin never mind!



Surffailisi aikansa hyökyaalloilla epätoivon vimmalla onnea tavoitellen

Aurinkorantojen ikuinen leppoistelu tyhjyyden mahalaskussa

uskaltamatta sinne missä on riski painua pohjaan

uskaltamatta toivoa, että yhdessä sieltä pintaan



                               sillä horisonttiin katoavalla merellä

                               jossa asiat jäävät puhumatta, rantautuvat

                               seuraavien tulijoiden hengitysilmaan



Aurinkorantojen ikuinen palmujen huojunta

vaahtopäiden tauoton kohina

lainelaudat, nuo julmat lokit

Laiva joka juuri on katoamaisillaan: never mind!

 

 


5 responses to “Never mind!

  • Sus'

    Mielenkiintoinen, tykkään, taas<3
    Seuraavien tulijoiden hengiysilmaan rantautuvat ouhumattomuudet, mielettömän toimiva..öö..kuvaus.
    Julmat lokit kiihottaa mielikuvitusta, pitäisikö rustata…

    Liked by 1 henkilö

  • susupetal

    Riskirajalla maailman laidalla, tietää elävänsä, vaikka olisikin yksin.

    Liked by 1 henkilö

  • Kieltenopen kotiblogi

    Ollako syvällinen vai pinnallinen? Keräisikö rohkeutta vai antaisiko olla? Pelaisiko varman päälle? Ja ne seuraukset…

    Runosta ainakin löytyy syvyyttä 💜

    Liked by 1 henkilö

  • maailmajapaikat

    Niin paljosta puhumatta jääneestä tulee ”never mind”. Ja kuitenkin, maailmassa on niin paljon puhetta.

    Käydessäni viimeksi meren ääressä tuli mieleeni, kuinka se ulottuu aina sinne saakka, missä pelkään jonkun jonain päivänä lähtevän saamatta hyvästejäni. Että pitäisi mennä sen meren yli, ennen kuin… Mutta toisaalta miksi hyvästit olisivat tärkeämpiä kuin kaikki se, mitä sanomme luoden sanoillamme jatkuvuutta. Sheherazade piti itsensä tuhat ja yksi yötä kertomalla sulttaanille tarinoita, joille tämä aina halusi kuulla jatkoa.

    Väliäkö sillä, mitä sanotaan viimeiseksi, kunhan siihen, mitä sanotaan joka päivä, on ladattu riittävästi cliffhangereitä.

    Liked by 1 henkilö

  • SatuK

    Uskaltaako elää vai ei, ollako vai eikö olla ja toisaalta osata elää juuri tässä hetkessä sen enempää tulevista huolehtimatta…runosi herättelee ajatuksia moneen eri suuntaan. Ja sanarunoilijana tuolta nousi esiin tuo ”leppoistelu” – siinä on toisaalta hyvin pehmeä ja mukava vivahde.

    Liked by 1 henkilö

Vastaa käyttäjälle Kieltenopen kotiblogi Peruuta vastaus

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: