…sen kirjoitin kirjoitinko niin
kuin ajattelin, nähdäkseni mitä ajattelin
kokeillakseni voinko allekirjoittaa sen
Kun sanon jotakin, onko sekään sitä mitä ajattelen
vai sanonko ääneen, että kuulisin mitä ajattelen
sanonko sen peittääkseni muilta mitä ajattelen
Teenkö jotakin jotakin tehdäkseni vai
saadakseni selville mitä oikeasti haluan tehdä
ja mitä en etten tekisi mitä en halua
Toiminko jossakin toimittaakseni jotakin, jotta
vaikuttaisin varteenotettavalta toimijalta
Katsonko sinua sinut nähdäkseni vai
näenkö sinut katsoakseni sinua, kuulenko
kosken kohinan kuunnellakseni sitä
Tunnenko sormista ihollani pelkän kosketuksen vai
tunnenko sinut sormien kosketuksen takana
Niin risteävät kaidat polut ja laveat tiet
tihkuvat risteyksissä ambivalenttista
pyrkimystä ja epäröintiä
Viite: viikon 49 krapu alkaa lauseella minkä kirjoitin, sen kirjoitin. Haaste on otsikko mukaanlukien tasan sadan sanan teksti ja sitä pitää pitää susupetal
https://susupetalsanat.wordpress.com/2023/12/03/pubivisa/#comments
sanapasanen 
4 joulukuun, 2023 at 09:26
Kirjoitan, siis olen. Mutta olenko oikeastaan.
Mielenkiintoisia pohdintoja runossasi. Rehellisyys itselle, onko se mahdollista vai katoaako se sanojen syövereihin?
TykkääLiked by 1 henkilö
4 joulukuun, 2023 at 09:42
Siinä on miettimisen paikkaa.
TykkääLiked by 1 henkilö
4 joulukuun, 2023 at 12:52
Rehellisesti kirjoittaminen on uskalias hyppy: mitä ihmisetkin sanovat? Lakkaavatko ne tykkäämästä minusta?
TykkääLiked by 1 henkilö
4 joulukuun, 2023 at 13:09
Autofiktio on kirjoituksen laji, jossa sitäkin tehdään. Klassinen suomalainen teos sitä lajia on esim. Vuosisadan rakkaustarina.
TykkääTykkää
4 joulukuun, 2023 at 19:08
Itsekin sitä harrastin kahdessa palvelukustanteessani, jotka ovat onneksi jo hukkuneet kirjastoistakin…
TykkääLiked by 1 henkilö
4 joulukuun, 2023 at 13:45
Uskallanko, voinko tai pystynkö. Kirjoittamaan juuri sisimmät tunteeni. Harvoin, arvelen. Joskus tulee tunne, että nyt sain kirjoitettua juuri sen mitä tunsin.
TykkääLiked by 1 henkilö
6 joulukuun, 2023 at 09:13
Rehellisyys maan perii. Moni ei tykkää kun on rehellinen. Sanotaan, että rakastetaan ja seuraavaksi hakataan. Kehutaan edessä mutta haukutaan takana. Ihmisenä eläminen on hankalaa…
TykkääLiked by 1 henkilö
6 joulukuun, 2023 at 11:15
Ja maa perii rehelliset. Mutta myös kieroilijat. ( Ja ominaisuus ei taida olla edes dikotomia, vaan jatkumo janalla🙃).
TykkääTykkää
7 joulukuun, 2023 at 10:25
Erinomaisia pohdintoja!
”Kirjoitinko niinkuin ajattelin, nähdäkseni mitä ajattelin” -> Kirjoitan joskus nähdäkseni mitä mieltä asiasta oikein olen, asia avautuu usein paremmin kirjoittamalla kuin ajattelemalla tai puhumalla.
”Toiminko jossakin toimittaakseni jotakin, jotta vaikuttaisin varteenotettavalta toimijalta” -> Tätä olen tehnyt esim. töissä.
”Tunnenko sormista ihollani pelkän kosketuksen vai tunnenko sinut sormien kosketuksen takana” -> Loistava kysymys! Missä huomioni on? Voiko huomio olla molemmissa samaan aikaan? Joskus (liian harvoin) pystyn kuulemaan ihmisen hänen puheensa takaa. Silloin en esim. takerru mihinkään hänen sanaansa tai ajatukseensa.
TykkääLiked by 1 henkilö
8 joulukuun, 2023 at 11:46
Tietoisuus ei ole vain kummitus aivoissa, vaan tuo kummitus olisi eräällä tavoin tyhjä, läpinäkyvä, ellei se täyttyisi aistihavaintojen välittämästä informaatiosta ja tulisi ikään kuin siitä olevaiseksi. Niinpä tietoisuus ei myöskään sijaitse fyysisesti pään sisällä (siellä on vain prosessori), vaan se sijaitsee kaikkialla ympärillämme, mihin näkömme, kuulomme ja tuntomme kantavat; mitä ne tavoittavat.
TykkääLiked by 1 henkilö
9 joulukuun, 2023 at 17:03
Itselleen kannattaa olla rehellinen, eihän siitä mihinkään pääse, sillä tietää kyllä, milloin yrittää huijata. Eikä ole huono juttu ollenkaan, miettiä ratkaisujaan vähintään kaksi kertaa, ennen toteuttamista..
TykkääLiked by 1 henkilö