Kädet savessa tai taikinassa isot suut kinastelevat
tilannekuvasta toisten leipojien kanssa, leipomon uuni jo kuumana
onko nyt hätä vai nouhätä kenellä ja missä
Pelastustaitokilpailu maan ja maailman tilasta
jää päivänkohtaisuuden, politikoinnin, identiteettipolitiikan
varjoon, rotko laajenee
pyörteiset kvasihurrikaanit lennättävät hiekkaa silmille
saavat kaipaamaan aikoja jolloin muutokset olivat edistystä
katkeransuloisia ja haikailevia muistoja
Onko siihen aikaan kohdistuva nostalgia oikeutettua
vai oliko se kaiken tämän vauhkon esilämmittelyä
mahdollistamassa ajatusta ihmiskeskeisestä kaikkivoipaisuudesta
välinpitämättömyydestä sille että maa kivijalan
alla on muuttumassa liejuksi ja talon nurkka pahasti vinossa
ja sisällä kaikki mikä on pyöreää, vierii vinoa lattiaa pitkin
yhteen ja samaan nurkkaan lisäämään vinoutta
Viite: viikon 9 kirjoitushaasteen krapusanat ovat taikina, nostalgia, hätä. Haaste on tasan sadan sanan mittainen ja sitä ylläpitää susupetal: https://susupetalsanat.wordpress.com/2026/02/22/nostalgiaa/#comments
sanapasanen 
22 helmikuun, 2026 at 15:31
Vinoon mennään. Kunnes kaadutaan.
Olisivatpa muutokset edistystä. Sitä sietää toivoa. Toivoa voi paljon muutakin. Ihmiskeskeisyyden tilalla voisi nähdä laajemmin.
TykkääLiked by 1 henkilö
22 helmikuun, 2026 at 15:39
Kokonaisuus ja tasapaino ontuvat, ovat tietysti aina jotenkin ontuneet, mutta nyt näyttää tosi pahalta. Tai sitten olen tulossa vain liian vanhaksi ja viisaaksi.
TykkääLiked by 1 henkilö
22 helmikuun, 2026 at 15:46
Samaa vanhuutta ja viisautta podetaan täälläkin 😀
TykkääLiked by 1 henkilö
22 helmikuun, 2026 at 15:35
Vinoon meni aivan kuin tämä maailma nykyisin. Kuka pysäyttäisi sen pallojen heittelijän?
TykkääLiked by 1 henkilö