Kirjoittajan arkistot: runopasanen

10.12.2011

Siinä näkijä missä kokija

Kirjoittanut runopasanen

Olipa mies näkyjen näkijä

salaman valossa näki iki-ihanan paikan

kenties toisen maan tätä paremman

muillekkin siitä saarnasi ja naurut sai osakseen

Päätti rakentaa sinne tien väänsi kiviä käänsi kantoja

vuosia kului sai vihdoin valmiiksi muitakin halusi mukaansa

ei kukaan tietenkään joutanut Kun pääsi perille

tuli ukkosmyrsky ja pimeys ja salamoi

ja hän näki taas sen kaukaisen kiehtovan paikan

Hän ymmärsi että sama paikka se oli minkä kerran

oli jo nähnyt Sama paikka josta tänne oli tullut

Kun hän palasi ihmiset kysyivät löytyikö

hän hymyili ja nyökkäsi

Miksi sitten palasit kysyttiin tietenkin

Hän nauroi ja vastasi juuri siksi

Talonsa seinään hän poltti sanat:

sinne missä jo olet ei tarvita tietä

Jätä kommentti | Kategoria(t):runot

9.12.2011

Synkkä ja myrskyinen Euroopan yö

Kirjoittanut runopasanen

Tänä yönä tuuli suomii

vesiruoskin Pohjanmeren kallioita

iso PahaPyhä raha rottingilla

Euroopan raukkoja rantoja

Kabineteissa väännetään

eurosta kättä kädestä euroa

Euroton ja eukoton hakeutuu suojaan

myrskyltä metalliseen roskikseen

kun mannerravintolan valomerkit

välkkyvät Tarjoilu on loppunut

ja vesi tyrskii

mustilla kaduilla

Jätä kommentti | Kategoria(t):runot

8.12.2011

Runotorstain haaste 228: musiikkiviite*)

Kirjoittanut runopasanen

Oi sinä hullu mies sammakkoprinssi

miksi ihastuit pedon kiiltäviin suomuihin

hän janosi vertasi minä rakkauttasi

kuolin sinetöidyin huulin Et minua enää nähnyt

Oi prinssi Calaf lohdullisempi olisi sinulle kuolo

kuin rakkauden nuoralla tanssiva helvetti


 

(Oi sinä Puccini miksi jätit meidät arvoituksen helvettiin

saiko prinssi rakkauden pelon ja veren himon riivaaman

kylmän käärmeensä oliko jo aamunkoi

kun hän nimensä tunnusti) 😉

*)

Jätä kommentti | Kategoria(t):runotorstai

7.12.2011

Runotorstain haaste 227: (tekstiviite *)

Kirjoittanut runopasanen

Kun tekeminen on hidasta

ja sitä on vähän ja ajatus jää

kellumaan vesilinnun kuvana lammelle

kun haavoille alttiit ovat muuttaneet etelämmäksi

Kun palavan puun näkymätön

savukaasu nousee ilmaan

ja lämpö tunkee uunikivien läpi

kuten universumi ihon ja luiden

Läpi vähäisten arkisten askareiden

Eivät muistojen odotus

ei tulevan toivo houkuta

mukaansa tästä Läsnäolon seurasta



”Hän jota odotat tulee pian”
siinä luki.

– Se on sitten ajan takana, minä sanoin.
– Siinä lukee ”pian”, hän vastasi.
– Mutta ne jotka odottavat eivät koskaan ehdi.
Sen minä sanoin ja ajattelin että kun he sanovat
”pian” puussa jo kasvaa puisia hedelmiä.
– Entä jos siinä lukisi, että hän on jo tullut,
minä kysyin.
Silloin hän nousi kiireesti. ”Sinä sitten olet
epäuskoinen ihminen”, hän sanoi ja lähti.

*)Mirkka Rekola: Maskuja – pieniä elämän pituisia juttuja (WSOY 2002)

Jätä kommentti | Kategoria(t):runot, runotorstai

7.12.2011

Puhe haudoilla

Kirjoittanut runopasanen

Sota ei ole mikään kaukalotappelu. Tai videopeli. Sodassa ammutaan kovilla ja siellä kuolee ihmisiä. Ihmisten ampuminen ei ole ihan sitä miltä se voi elokuvissa näyttää. Meillä kellään ei ole siitä kokemusta ja se on yksi parhaista takuista sille, että voimme elää jotenkuten henkisesti terveinä. Sota on jättänyt ja jättää koko ajan ihmisten mieliin haavoja, joiden paraneminen, jos ollenkaan tapahtuu, niin on ainakin vaikeata. Siitä kertoo Suomen TV:n tekemä dokumenttisarja Isien sota. Siitä kertoo amerikkalaisista sotilaista tehty tutkimus, jonka mukaan 98 prosenttia heistä sai mielenterveysongelmia, vamman sielulleen, ja ne 2 prosenttia, jotka eivät saaneet, olivat jo valmiiksi häiriintyneitä. Toista ihmistä kohti ampuminen ei ole terveen ihmisen touhua. Suurin osa laukauksista ammutaan rintamalla vähän sinne päin, ei erityisenä tavoitteena, että se tappaisi jonkun. Siitäkin on tutkittua tietoa 1. maailmanasodan osalta.

Emme ole tulleet muistelemaan tänne kuolleita jonain sotasankareina, vaan ihmisinä, joiden elämän lanka katkesi kesken parhaiden vuosien traagisella tavalla. Eivät nämä haudat ole mitään sankarien hautoja. Ne ovat hautoja, joissa on ihmisiä, joiden elämä ja unelmat sortuivat sodan syövereihin. Eivät he menneet sotaan uhratakseen elämänsä meidän edestämme. Mutta saimme mahdollisuuden kehittää kansallista kulttuuriamme pitkälti sen ansiosta. Kun ajattelemme sodassa menehtyneitä, meidän on ihan aiheellista ja kohtuullista muistaa sodan oikea olemus luomatta sen ympärille ihanoivia myyttejä. Sen tuntuvat sodan kokeneet ymmärtävän paremmin kuin ne jotka puhuvat siitä kuulopuheita.

Velvoittakoon heidän kohtalonsa meitä tekemään parhaamme sen eteen, että maailma ympärillämme olisi mahdollisimman hyvä elää. Se on paras tapa vaalia myös näiden kaatuneiden muistoa.

 

Jätä kommentti | Kategoria(t):lyhyet (proosa)

6.12.2011

Profiilit

Kirjoittanut runopasanen

 

Isämme oppivat sodissaan

että lakkiinsa saa helposti reiän

jos nostaa sitä kepin nokassa

Meistä tuli matalan profiilin sukupolvi

Lapsemme nostavat päänsä

ja avaruus ulvoo

Jätä kommentti | Kategoria(t):runot

3.12.2011

Kengännauhat

Kirjoittanut runopasanen

Kengännauhojen katkeamiset kiireisenä arkiaamuna

ja muut elämän riitasoinnut loukkaavat

pyrkimyksiäsi harmoniaan

 

Uhkaavat kuin puhallus korttitaloa

jossa asuu disharmoniaa siivilöimään

erikoistuneita aisteja jotka eivät lepää

ennen kuin viimeinenkin häiritsevä ärsyke on sammunut

 

Kuin jännite tavoitteen

ja sitä vastustavien ilmiöiden kesken

olisi kaiken tarkoitus ja samalla pahasta

Elämänpituinen rimpuilu siinä välissä tosi elämää

En tiedä kuka keksi kengännauhat

Mutta sinä keksit ne katkenneet

Mitä väliä Nyt niin lyhyet että

ei niihin voi kompastua


Jätä kommentti | Kategoria(t):runot

2.12.2011

Pari haikua

Kirjoittanut runopasanen

Kuula mäkeä

virran vesi uomaansa

Ajan pyörä sinua

*

Etsit valoa

löydät kun lyhty sammuu

Lyhty kädessä


Jätä kommentti | Kategoria(t):haiku & tanka

28.11.2011

Hypnoosissa?

Kirjoittanut runopasanen

 

 

 

 

Tuntemattomuuden tasapuolinen huimaus:

kukaan ei tunne minua minä en ketään

harvat jos ketkään toisiaan Voi

upota tavaroiden maailmaan kuin pysäyttäisi ajan

Ilmeet ovat tyhjät mielentiloista ne on siirretty

katutasoa ylemmäksi maksettuihin naamoihin

joilla on oikeus iloon ja onneen

meidänkin edestämme Yksinoikeus

 

Takana vuosien tavaravana kuolinpesiä täynnä

Suku tonkimassa paikkoja pesät sukua kaatopaikoille

 

 

 

Jätä kommentti | Kategoria(t):runot

27.11.2011

Hoosianna

Kirjoittanut runopasanen

Mustan maan Messias saavu

valkoisella varsallasi luunvaalealla hevosella

lennä valo mukanasi vaikka tuhoudut

ilmakehämme kitkaan mielemme kovuuteen

                                                      repeydyt

riekaleiksi pahasiksi palasiksi

jotka satavat maahan hiukkasina

liittyvät valon verkoksi maan ylle

yli hytisevän mustan maan

anna meille ansioton arvonnousuarmosi

johdata johdannaiset iäisiin jäihin

Oi saavu mustan maan Messias

valkovillaisella varsalla

läpi kitkaisen mielenkehämme

9 kommenttia | Kategoria(t):runot

26.11.2011

Prinsessan kotiaresti

Kirjoittanut runopasanen


Vuodesta toiseen

hän kulki iltaisin

huoneesta toiseen

teekuppi kädessään

ei noudattanut enää etikettiä

istua sievästi pöydän ääressä

Kun oli pimeää ja kylmää

satana iltana vuodessa

huomaamatta kypsyi

ajatus ja askelten rytmi

pysähdykset ikkunoiden edessä

Kuumeisten silmien katse

yli talvisen puutarhan

2 kommenttia | Kategoria(t):runot

24.11.2011

Runotorstain haaste 226: talven merkit

Kirjoittanut runopasanen

Nouseva päivä

valonkehrä punainen

pimeään saakka

Sininen tuhoutunut

huurtuneisiin unelmiin

6 kommenttia | Kategoria(t):haiku & tanka, runotorstai

23.11.2011

Satu Rauhan miehestä

Kirjoittanut runopasanen


Ihmiset sanoivat että turhia puhuu

Rauhan mies ärsytti monia

haastettiin hanskomaan kehään

haluttiin linttasta muutaman kerran turpaan

niin että veri lentää jos vaikka löytyisi tosimies

Rauhan mies luisteli lyöntien alta

hyökkääjä väsytti itsensä kanveesiin

Rauhan mies poistui ennen palkintojen jakoa

liukeni hämärään metsään oli kuin yksi puista

ei löydetty koskaan

Oli kahvilla Rauhansa kanssa ontossa puussa

Jätä kommentti | Kategoria(t):runot

21.11.2011

Kunniakäynti

Kirjoittanut runopasanen

Urho Kaleva Kekkosen hautapaaden takaa

                                                 puikahti orava

Sen oikea etukäpälä oli ensimmäisestä nivelestään poikki


Otin pipon päästä

Jätä kommentti | Kategoria(t):runot

10.11.2011

Runotorstain haaste 224: torstai

Kirjoittanut runopasanen

Eilen 1) päähän nuijittu

2) hyyskän taakse hylätty

made from Muddus

esitti elävätä tunkion kuningasta

lyöttäytyi torstaita vasten yöllä

kuutamolla ketun seuraan

jo muutaman metrin jälkeen

3) tuli hylätyksi

ei sellaisia kolauksia voi kestää

made in Finland marraskuisena

torstaina vaikka kuinka täynnä

toivoa pimeästä ja kylmästä

Pitikö mennä verkkoon joka oli

tarkoitettu taimenen sotkettavaksi

Jätä kommentti | Kategoria(t):runot, runotorstai

3.11.2011

Runotorstain haaste 223: koti (2)

Kirjoittanut runopasanen

Nuorena menemisen mottona oli

moni on kuollut kotiinsa

vanhana ei mitään muuta

niin toivota 

Jätä kommentti | Kategoria(t):runot, runotorstai

3.11.2011

Runotorstain haaste 223: koti

Kirjoittanut runopasanen


Ihmiset sanovat hänellä

ei ole kaikki kotona

mietin miten niin

kaikki mitä hän tarvitsee on siellä

on siellä kuin kotonaan

eikä missään muualla

4 kommenttia | Kategoria(t):runot, runotorstai

28.10.2011

Runotorstain haaste 222: kummitustalo

Kirjoittanut runopasanen

 

Iiriksen pinnassa naakkojen

parvi putoaa Musta sade

Kuin mekaaniset esiriput

kitkaisesti sulkevat näyttämön

silmät liikkuvat välähdys

värähdyksestä epäluulon organisoituneella

seitillä ja lukin kiito äänetön kirkuna

kiertää rataansa

jatulintarhaa ytimensä läpi

 

Hypokondrian hiukkaskiihdytin

tyrmää faktoja aistimukset

saavat oudon viluasun

 

Vetää kaikista talon kuudesta

ovesta Seitsemästä?

 

 

1 kommentti | Kategoria(t):runot, runotorstai

21.10.2011

Kaksi marjaa

Kirjoittanut runopasanen

Maaperä on käynyt silmälle köyhäksi

mustikka on uhrannut

                                        lehtensä

henkensä pitimeksi

puolukka pitää pintansa kylmän yli

Vahanaamat porskuttavat talvessa

 

 

 

Jätä kommentti | Kategoria(t):runot

20.10.2011

Runotorstain 221. haaste: rauha

Kirjoittanut runopasanen

Sortajien rauhan turvajoukot menevät sammuttamaan tulipaloa

myyvät matkalla veden mustan pörssin kaupassa

ja ruiskuttavat liekkeihin bensaa

Sortajien kaikkien tyttärien ja poikien nimet

ovat Rauha ja kansa joka siellä asuu

                                                    potee torikauhua

ja kaikki aukiot ovat taivaallisen rauhan tyyssijoita

 

 

 

 

4 kommenttia | Kategoria(t):runot, runotorstai