Jytkyt jysähtävät maahan

jäät ryskävät laitoihin

jääpitoihin karvasta makua:

katkennut luu verinahka ja kaatuva suu

sun pojat on niin sunfatirallaa

ollos huoleton valvira valvoo supo suojelee

sunpojat on niin sunfatirallaa

Yhdet vartioivat reviirin

pohjoista rajaa jääkarhuja vastaan

toiset torjuvat Siperian tiettömiltä jokivarsilta

tulevia tuulia ja kolmannet

punaisen hiekan mukana lentäviä

mustia bakteereja Ovat

lauma jota yhdistää vain

vahtia rajattua aluetta jonka kivet

kasvavat kiveä kiven päälle

ja rupista jäkälää

Tallin taakse ei saanut mennä kun mummo

opetteli ajamaan polkupyörällä Ei oppinut

enkä minä autoa

Isoisälläni oli hevonen kaksikin

isälläni ei hevosta ei autoa

ei minullakaan muuta kuin polkupyörä

pojilla jo kortit ja tytöillä puoli autoa 

jos pyörä ei riitä menen bussilla

juna kulkee täällä kovin harvoin

huolii kyytiinsä vain puuta

Vaikka olisinkin puupää en haluaisi

huonojen uutisten

raaka-aineeksi

Rakennusten ympäröimällä sisäpihalla

kattava otos vuosikymmenten konekannasta

metallin ja sen työstön tihentymä hevosvoimien

museo Pihan ainoa elämä leskenlehtien lisäksi

Ihmiset vetäytyneinä sisätiloihin muinoin

avara tupa on jaettu vanhapoikapiikasisarusten kesken

yksilöllisiin lymyilylokeroihin ovet ovat lukossa

puhelin ei vastaa epäluuloisuuden tummanroikkuvat pilvet

joiden repaleista pilkottaa pala muistojen sinistä taivasta

yöpymisenä salaperäisellä ullakolla villiintyneiden kissojen

vilistessä hämärässä muhassa pitkä kivinavetta haisee vielä

eläimille mutta edes kissoja ei näy vain pulttien ja muttereiden

yhteenliittämää ruostuvaa metallia

Kärrytie peltojen halki johtaa valtaisalle taitekattoiselle

riihelle kuin mummoankan maatilalla mutta ne pellot

ovat vuokralla Mitä tehnee aikoinaan kaksimetrinen mies

jonka ankara työ on vääntänyt niin kumaraan että päänsä

kulkee pään mittaa alempana kuin miehuutensa päivinä

Ulkopuolella tanhuan vartijana kuusi jonka kylki oli

kylän ilmoitustaulu puoli vuosisataa sitten: sonniosuuskunnan

vuosikokous pienviljelijäyhdistysken syyskokous ja telttakokous

Tiet ovat kulkeneet sen molemmilta puolilta ja tinkimaitolaiset

talloneet kuusen varpaille kunnes etääntynyt linjaus

on jättänyt sen rauhaan kuten ajanlinjaus koko talon ja ympärille

on kasvanut suojaava metsälö

Tienluiskassa haalistuneensiniset työhaalarit levällään Kuin mies

olisi asettunut kerran ruokalevolle ja haihtunut

haalaristaan päivien saatossa näkymättömiin

Tulen pimeästä hiljaa

kuin pieni juna vuoren sisältä

valoon ja hiirenkorvien hajuun

olin kai sateen ajan tunnelissa

Elämä on katkelma

kahden tunnelin välillä

Laskeuduimme jyrkkiä portaita

vanha nainen

ja minä

pitelin häntä kädestä ja hänen

ranteensa oli kovin hauras

ja ihonsa ohutta silkkiä

joka askelmalla hänen tiheytensä

harveni ja minun oli otettava

lopulta hänet syliini Hän itki

kuin lohduton kun varovasti

askelsin alemmaksi

Jonain päivänä sanat kaatuvat

kuin keilat: kymmenen yhdellä

Toisena jokainen sana tarvitsee paikon

ja jättöjäkin jää irvimään harvahampain

Yöllä runoilija päässäni

käy ylikierroksilla sanon sille

että mene nukkumaan se vastaa

että siten vasta kun kirjoitat ylös ja kysyn

että mitä minä kirjoitan se sanoo

että ethän sinä edes kuuntele

jos et kyselisi kuulisit miten

kärsivällisesti silmut öisissä oksissa

hengittävät kylmässä leväten

kuin fakiiri haudassa

Unen laskevan verhon läpi

kuulen kuinka vanha koira

vetelee sikeitä ja kissa kopsahtaa

joustavasti jaloilleen jostakin

pöydän korkeuksista

suloisesti

tihentyvän verhon läpi

välittyy mysteerin kaltaisena

ajatus uudesta aamusta

Vuosia sitten vaihdoin oppilaat muurahaisiin

perustin ohjaustoimiston keskelle

niiden polkua ohjailin oikealle

ja vasemmalle puhuin viisaita

Ei siinä nyt niin paljon eroa ollut

paremmin vain uskoivat eivät menneet

nurkan taakse tupakalle eivät häiriköineet

soittaneet suutaan Mitä nyt vähän ylitse kävelivät

Piirrän neliölle halkaisijan jätän sen seuraavan neliön sivuksi

Olen löytänyt pinta-alan kaksinkertaistamisen!

Tällä menetelmällä lähden valtaamaan maata

ensin yksityisiltä sitten kunnalta lopuksi valtioilta

Kohta olen rikas kuin Pythgoras

Vai oliko se Kroisos

Yksi pieni ongelma:

kynsien alta on niin vaikea aloittaa

Kuninkaalla on

paljon huoneita kävellä

ja paljon huomisen huolia

Alamaisille

riittää savimaja istua

nuotion äärellä

ruokkia tulta turinoilla

kallistella mukia silmät

savusta siristen avojaloin

ei kestäisikään kävellä

linnan kivilattioita

Ojantakasen lentoasemalla lepännorkot

raskaana maailman valloituksen mieltä

kun einarivuorela kuusikossaan

soittaa merkkisoiton mustalla huilullaan

ja lento lähtee kevyesti pölähtäen

On myrskyjä

jotka sieppaavat pohjasta

kuolleita luita

joudut

väistelemään niitä kuin

sokeana lentävää lintuparvea

ja on myrskyjä joista

et koskaan haluaisi rantautua

aallonmurtajan tyveneen

etkä voi tietää

oletko merellä vai satamassa

tyynessä vai myrskyssä

kun laivakello kilahtaa

ja kivi vierähtää haudan suusta

Jumalani Jumalani minä tiedän

ettet ole minua hylännyt

että tämä on diili ja siksi minä hymyilen niin

että hampaideni häikäisy sokaisee sotilaat

olen laittanut itseni likoon ja minusta tulee

paras kehitysjohtaja koko Jerusalemissa

nyt vähän sattuu mutta kyllä tämä tästä

minä kierrän vain kautta kalmiston

ja jälleen palajan

Vaaleissa kansa saa mitä haluaa

vaalien jälkeen ei saa kansa

mitä haluaa vaaleissa kansa

saa mitä ei halua vaalien jälkeen