Polttavasta jäätävään vaihdelleet

tuulet ovat pyyhkineet aron pintaa

Kuut ja sen varjot kasvaneet ja kutistuneet

lintuparvet kiitäneet yli syksyin keväin

kuten pilvet joiden kosteus on haihtunut

alentumatta suutelemaan kaipaavaa

maata jonka sisuksiin

syvälle joutunut siemen odottaa

rauhassa kuin tietäisi aikansa tulevan

mullistuksen nostavan sen lähemmäksi pintaa:

sen verran valoa että silmiä alkaa kutittamaan

sen verran kosteutta että uteliaisuudesta on työnnettävä

varpaat ulos tunnustelemaan Sille tielle

ne jäävät kuin juoppo baariin

kittaamaan itsensä turvoksiin Vedestä joka työntyy

valoa tavoittelevaan varteen

kiertää sirkkalehtien kallionkielekkeissä

venyttää vartta ja levittää nuokkuvia ulokkeita

kunnes kukinto avaa kaikki aistinsa

katselee kummissaan ympärillään näkyvää

väriloistoa kysyy

minäkö se olen

Syyssuolla

palavia haluja halavia pajuja

sieraimia halaavia hajuja kunnes

lumen ja pakkasen miliisijoukot

pamputtavat suonsilmää

Keväällä vaiverot

rämeiden vaatimattomat

kuihtuvat lumien myötä

haastavat torkkuvat pursut

viemään viestiä

kohti syksyn kliimaksia

väkevästi tuoksuvaa

(viite: http://runoruno.vuodatus.net/blog/3219675/246-haaste/ )

vaikka aamuun on vielä aikaa

ojan ylitin aivan liian myöhään

tajusin sanat

kaivaa itselleen kuoppa tarkoittaa

unien taloa

pohjoissuunnan katsominen kellonviisareista

onko poroja varten oranssin väristä poroaitaa

(vallankumouksen väri paliskunnat varokaa porot nousevat!)

kuka keksi kengännauhat

Mies puu ja runo

(viite:  http://runoruno.vuodatus.net/blog/3208849/244-haaste/ )

Jäätä pitkin ajoi

hevosellaan reessä seisoi

kuljin mihin suuntaan vain

se aina tuli vastaan

pärskyi hevon kuolainsuu

ja kuutamossa höyrysi

Aina oli yhtä pitkä matka

kotiin se liukui karkuun

valot kätköön rantametsikön

kulkujäljet mennessään

vei viima pitkin lumen pintaa

kai oman polun niistä rakenteli

Ei hullumpaa ei hullumpaa

se lauloi ajaissaan

ja läiski ohjaksin

nahkaa nasahtelevaa

Takamailla ulvoi sudet koirasudet

tanhuvilla vastasi

reki naukui jäällä

(viite: http://runoruno.vuodatus.net/blog/3203370/243-haaste/ )

Kuvani meni rikki

sen kiiltävä lasitus

sumeni säröille

ripustus petti

siihen oli kertynyt

niin paljon painoarvoa

arvovaltaa sananvaltaa valtaa

kuva jota niin huolella

rakensin vuosikaudet

ja nyt tämä moka

Sen kanssa on mentävä

läpi paprazziparven

kädet ojossa odottamassa

etuoven edessä takaoven takana

vaikka hyvin tietävät:

no comments

(viite: http://runoruno.vuodatus.net/blog/3198027/242-haaste/ )

Monia pitkiä öitä sitten

varjoni

ulottui lumilakeuden yli nyt

aurinko ylenee varjot lyhenevät

Varjoistaan kulkija tunnetaan

niistä voi ennustaa kantajansa

Latu poikki?

puun varjo vain

omansa on vaikempi ylittää

pitempiä arpien varjot kasvoilla

Kiven silmästä

sinkoutuu valo heittää

itsepintaisen seuraajan pilveä vasten

se murtuu kyynelpisaroiksi

sataa alas valon muruina

( viite: http://runoruno.vuodatus.net/blog/3192946/241-haaste/ )

Nuorena uskoin väriin

asiaan ja aatteeseen sen takana

Punaiseen

Vallan kumoukseen

Liput muuttuivat

imivät itseensä keltaista

oranssiksi asti

aatteen väristä jäljellä

värin aate

Kadehdin Punaista Paronia

kansakoulussa vihasin

Ateenalasten laulua

nyt melkein ymmärrän

Kun toisen silmäni

tilalla on näöstä kuoppa

siinä kehittämättä jäänyt filmirulla

Ajalta jolloin väri oli punaista

ja vain punainen oli väriä

(viite: http://runoruno.vuodatus.net/blog/3186781/240-haaste/ )

Tämä järven kokoinen ikkuna

supistuu jokilaaksoon

kaikki vielä jäässä

Tuuleton hiljainen

lumisateen laveeraus

tummat vaarat tuskin erottuvat

lumen ja taivaan välistä

Ajan päästä kaikki meltona

valuu valoon päin

(viite: http://runoruno.vuodatus.net/blog/3181262/23-haaste/ )

Onnekas myyrä työstään

hangen alta

kurkistaa yöllä metsään

Männynoksalla lumikide

prisman lailla taittaa puolikuun valoa

siinä valossa näkee

hangella siipien kirjoituksen:

malta vielä mielesi kaikki

pöllöt eivät ole kuolleet

(viite: http://runoruno.vuodatus.net/blog/3163955/236-haaste/

Tunnetko miehen

jonka onnistuu kumartaa

moneen suuntaan ilman

pyllistystä yhteenkään

Niin liukkaasti

kääntyilee solmuille

ei luista ruotoa

joka murtua uhkaa

ei päällensä vedä hän

säkkiä tuhkaa

Hän lumovoimaa hohkaa

jolla kääntää

omat ja muiden takit

ja tätien täkit

tämä viekas suosikki mottonaan

mitä liukkaampi polku

sen kovempi kulku

(viite: http://runoruno.vuodatus.net/blog/3153012/235-haaste/ )

Kiva on

epämääräinen adjektiivi

joustava kuin sammakko

Lapsi kiukkuaa

ei ole kivaa

että ei ole kivaa

aikuisen kiva on

kohtelias tapa

olla sanomatta mitään

Kriitikon kiva on loukkaus

viite: http://runoruno.vuodatus.net/blog/3147205/234-haaste /

Huurteisessa nurkassa
kiteiden kimallus kituliaan
kaminan kajossa
        matkalaukku
kaikki mitä sieltä otetaan
palautetaan paikalleen

Vahva remmi puolittain
ympärillä valmiina kestämään
nopean retuuttamisen asemalle

Lähtö on aina ollut
parempi kuin sen odottelu
Ulkona tuuli ajaa irtolunta
pitkin tundraa osa jumiutuu
lautahökkelin seinään

Kevääseen saakka

(viite: http://runoruno.vuodatus.net/blog/3141612/233-haaste/

Kuinka korkean tornin haluaisi

rakentaa Pitää tietää niin ajoissa

että painopiste jäisi alas Tikkaat

tarvitsen tikkaat varpaani

ovat niin lyhyet että ei riitä

vaikka olisin varpaisillani

Miten ne pysyvät pystyssä

ei niitä siihen voi tukea

mitä rakentaa mikä on kesken

ja öisten valojen hulmuavat verhot

eivät herätä luottamusta Merisairautta ehkä

Pohjantähti on riittävän vakaa ympäri vuoden

Sanovat että suurentelen  aikomuksiani

Eivät tunne uteliaisuuteni määrää

Sanovat että pääni on pilvissä

eivät tiedä että jo niiden tuolla puolen

viite: http://runoruno.vuodatus.net/

Pihtiputtaan poliisit

on kuolleet sukupuuttoon

tuurijuoppo taidolla

 neljä niistä lopetti

viimeisen vei valtio

mahtikäskyllään

mutta eipä hättää meillä ole mittään

palveluautoja raitilla pyörii

vihreässä on tietokone

sinisessä kalterit

muilta osin mummot kyllä

pitää järjestystä yllä

(  viite: http://runoruno.vuodatus.net/ )

Kylvät linnunsiipisiä lupauksia vakastasi

ne eivät löydä kasvualustaa maasta

Karnevaalivalot päällä jakelet niitä 

yhtä kevyesti unohdat

Lupaus ja rikkomus syy ja seuraus

ajavat toisaan takaa  karusellissa

etkä huomaa ennen kuin aikojen päästä:

ei ole ketään pyytämässä mitään

ei ketään jolle luvata jotakin

ei ketään jolle rikkoa lupaus

Vain sinä itse

ja olet palannut aikaan

jolloin ensimmäisen kerran

sanoit minä ite

viite:http://runoruno.vuodatus.net/

kun millään kiiltävällä    ei ole enää merkitystä     ei lahjojen koolla

tai kovuudella      ja on mahdollista lyödä luukut kiinni        kaikelta

maalla merellä ja ilmassa       vyöryvältä tunkeilulta     josta jäljelle

jää kulttikrapulainen         räävitty täytekakku                koristeena

materialismin tekotaiteellinen paheksunta                raotan lopulta

ulko-ovea ja kuiskaan: tule sisään!     Hän tulee vielä hiljaisemmin

kuin kuiskaus         istuutuu pöytään    katsoo silmiin ja sanoo että

alkoikin jo hieman palella     lämmitän kiireesti glögiä      ja kaadan

laseihin      Hän pitelee hetken sitä     kämmentensä lämmikkeenä

ennen kuin skoolaamme ja hörppäämme                 pitkälle yöhön

luemme yhdessä ajatuksia   ilman sanoja ja kerromme kuulumisia

ilman puheita              lopulta hän sanoo että pitää mennä     että

ehtii seimeen        eikä äiti huolestu        lähtiessään     Hän vetää

taskusta kortin          laskee sen pöydälle                       ristiässän