Ihan hiki tässä tulee: ilmasto lämpenee

jäästö sulaa maasto vettyy

Ollapa pönttöpää ja koneellinen ilmanvaihto

hartioilla huippuimuri

Aivot jo meni

Rakennettais pilvilinnoja

harmaista sadepilvistä

lyötäis päätä pilven kulmaan

kuhmusta tulee sininen punainen haavasta

Mielen mustaa kylmä sade virkistää

Hälläväliä kovin kulmikas

oli harteiltaan halusi muuttua

Näin syntyi hälläpyörä

*

Ei ole hällä väliä

silmien välillä

etäisyys nolla

mutta sitä tarkempaan hän

näkee sen minkä haluaa

Muuten hälläväliä

*

Minkä asian kenen

kohdalla kohauttelet harteitasi:

sorry ei voi mitään

Missä taas on niin pirunväliä

että kaikki kivet kannot

valat vannot että jotta koska kun

Mutta muun suhteen siis:

hälläväliä

Kehosta mieleen mielestä kehoon

sielusta toiseen prismojen kautta taittuen

heijastuvat tunteet odotukset kontrolli

Kuu aurinkoa lapset vanhempiaan

koira emäntäänsä ihmiset yhteiskuntaa

yhteiskunta ihmisiään

sukupolvien päästä

geenit tämän päivän säteilyä

Käsittämätöntä kuin lapselle

lukea kirjoitusta peilin kautta

Samaa mutta ei samanlainen

Ilmakehä liikkuu

tuuli ei tunnusta demokratiaa

taluttaa hiekan kaupungin päälle

ja karavaanin matka jatkuu

ohi unohtuneen keskuksen

dyynien alla nukkuvan

Leppymätön tuuli piiskaa

hiekan liike jatkuu aavikolla

vailla kiintopistettä

Me olimme kiintyneet savupiippuihin

niiden tiilimosaiikkiin ja tummiin tuprahteluihin

raha sai haista lipeähiutaleet sataa koulun pihassa tukkaan

ja uimisen jälkeen piti mennä pesulle

Mutta patruuna oli paikalla hommat pyörivät

palkka juoksi leipä lensi lasten suuhun

Oli vain noustava aikaisin tehtävä

mitä kuului pomo käski

kolmasosan päivästä

kaksi kolmannesta vuodesta puolet elämästä

herroja piti tervehtiä kauniisti paitsi

kirota sai kun oli lakko

Pari kolme sukupolvea tottui ajatukseen

että näin jatkuu…

Joskus sanoja voi siepata haaviin

sanamerestä joka näyttää yhdeltä ja samalta

leväpuurolta

Kun ne ovat kuivuneet auringossa

voit pistää ne marssimaan peräkkäin ja hyppelemään

toistensa niskaan

Joskus runo on pieni vesinoro

kivien koloissa tuskin kuultava harvat

malttavat seurata sen juoksua kuin muurahaisen

varvikossa aivopoimujen uurteissa mutkailevaa

ratkaisemattomalta shakkitehtävältä näyttävää

Kriitikko sanoo lauseenne eivät ole

mitenkään omintakeisia ja kielikuvanne

ovat kauhtuneita vaatteita sanastonne

haisee ummehtuneelta merilevältä

Tavut jo menettelevät ja kirjaimet

ne ovat onnistuneita erityisesti etuvokaalit

Autoni se ensimmäinen

puusta oli ja punainen

selkeä tekniikaltaan

ja herkästi ohjattava

toinen metallista vietärivetoinen

arvoituksen sisälsi josta selvää halusin

ja selvää tuli

autosta ennen kuin

aatto vaihtui pyhäksi yöksi

Isoilla pojilla lelut ovat

yhtä arvaamattomat edessä monta

pahaa yötä ja pahaa päivää

Se tanssii veitsenterältä kiikkulaudalle

vetistelee vessan nurkassa

ei suostu hyväksi ei huonoksi

rengiksi isännäksi mielii

Vihan & Rakkauden

polttava tuli viiltävä

jään kylmyys ammottava

kuilun tyhjyys ilo

joka ratkeilee saumoistaan

Savuava sydän

ihmistä korkeamman tsunamin

sulattama vielä kipinää iskee

Kirjainten planeetat

sanojen aurinkokunnat

liittyvät lauseiden letkoiksi

kiertyvät pääni ympärille

tukalantiukaksi turbaaniksi

Olisinpa pitänyt turpani kiinni

( kuvan lähde:  http://commons.wikimedia.org/wiki/File:PSM_V03_D143_Transition_from_spiral_to_annular.jpg)

Kapitalismi virtasi maahan

yhdentoista ydinvoimalan energialla

kun liput vielä liehuivat sosialismin

kunniaksi Jangtsen padolla

ja Tianamenin aukiolla

laskeutui helvetillisen rauhan

murskaava hiljaisuus

Ihmisen molekyylit huuhtoutuivat

viemäreitä pitkin jokeen kätkeytyivät

sen rantapenkereeseen odottamaan:

Maon pää tulee uiden yli

ja nousee homejuustona taivaalle

Lähtevät liikkeelle yhdistyvät toisiinsa

villissä menossa muuttuvat jäseniksi

Olet monen talon ovi

monen oven labyrintti

astun sisään sinua kohti

seinä tulee eteen

olet eri käytävässä

läpinäkyvässä olet lipasto

tuhannen nimettyä lokeroa

sitä mukaa nimiltänsä vaihtuvaa

kun niitä luen olet myös vastaus

en vain vielä tiedä mihin

Sieluni luuppi kerää

menneisyyden säteet

ja purskauttaa ne lävitseni

polttavaa tietä eteenpäin

Runotorstai 193. haaste:

”Muisti on läsnä olevaa mennyttä, ajattelu läsnä olevaa nykyisyyttä ja odotus ja tulevan ennakointi läsnä olevaa tulevaisuutta. Augustinus siis yksityistää aikakäsityksen sijoittamalla sen jättämän jäljen henkilökohtaisesti koettuun aikaan.”

Fredrik Långin esseestä ’Aika historiana ja aika kohtalona’ teoksessa Minä, sinä ja rakkaus ja muita aatehistoriallisia esseitä (Teos 2010, s. 30.)

Ihmiset pyrkivät

erilaisiksi ja samanlaisiksi vaikka jo ovat

eivät onnistu eivät usko omaansa

tuhkauurnan sisällöt eivät toisistaan erotu

Aika on huomata että ihminen on…

että on ihminen

Oodi jäälle

Olet kylmä ja hyvä niin

itsesyytösten virtaa hyydyttämään

mielen aristavaa niveltä viilentämään

jää hetkeksi sisälleni jää

sielun vuotoa seisauttamaan

ajatusten villiä laukkaa aitaamaan

Olet kylmä ja hyvä niin

sielun sinelmiä hoitamaan

jää hetkeksi sisälleni jää

kunnes sisälläni hellittää

Kaikella millä on loppunsa

on myös alkunsa

siinä välissä on alun loppu

ja alkava lopun alku

mutta on huomattava:

ilman loppua ei olisi ollut alkua

sitä että alku alkaa

ja se kestää ja lopulta loppuu

että uusi voisi alkaa

Vielä on syytä huomata että

alun suhdetta loppuun ei voi

määritellä ajan järjestyksellä eksymättä

jankkaamaan munasta ja kanasta

mikä niitä molempia

suunnattomasti huvittaa

Jokainen tarvitsee

oman nurkan jonkin loukon

johon hetkeksi käpertyä

niin pienen ettei mukaan mahdu

mikään maailman murhe

vain polvet leukaan

ja silmät kiinni

ajatuksen esteetön polku

paikkaan joka on arvoitus

paikkaan jonne se ei koskaan

tämän jälkeen ehkä enää osaa