Grid of posts 2×3

joka kerta kun kysymys miksi             nostaa päätään                         työnnät kätesi suurennuslasin polttopisteeseen             joka kerta yhtä varmasti kuin aurinko on       ja kipu             merkkinä tuntoaistisi toiminnasta   palohaavojesi arvissa             oikeudentunnon kertomus kätket ne kuin itsensäviiltelijä ranteensa             pitkillä hihoilla       kadonnut säkki ja tuhka       yhteisö Read more

naavaisten kuusien keskellä hiljaisuus             hämärä joka kutsuu itsestä pois                         keskelle itseäsi       päivät                                        varisevat numeroimattomina irtolehtinä             yksi       toisensa       jälkeen                         kun maa kääntää viilletyt kasvonsa sisäänpäin Read more

nämä valkotiiliset ylpeät palatsit koristeltu luodinrei`illä             kuin autiuden hengitystiehyet kiislojen pesäkolot jyrkänteillä             säilyvät asuttuina ja rytmikkäät tyrskyt kallioita vasten             jatkavat vielä       kun tiilet ovat tummuneet sortuneet raunioiksi       ketun ja kärpän asua   vuorten himmertyvä siluetti             myrskylinnut nousuvirtauksissa ihmisen sielu       eksynyt miekkavalas             signaalien ryteikössä Read more

annanko itselleni oikeuden       olla kestämättä maailmaa semmoisenaan että aina jossakin losahtaa sulkeutua mukavuuteeni   rajalla sokeat silmät ja kuurot korvat      vartioivat rauhaani       mukaanlukien ihmiset joista pidän heidän ne puolensa joista pidän     heittäisinkö osan itsestänikin rajan taakse vai hyväksyisinkö semmoisenaan ihmiset ja asiat kuten ovat ja ajan   kenelle kuuluu käännellä kalenterinsivuja sinä päivänä… Read more

sisälläsi oli polte kauas tästä kylmästä se seurasi mukanasi       huomaamatta sait nimen jäänainen nainen joka ei jää mihinkään moni mies kävi kuumana       jäähyllä silmäripsiesi varjossa Read more

kaikki keskikesän kliseet             kokoan kokoksi       karjaisen klikkaan katkaisijaa      kaukainen kumu             kuin kitkutkatkut       kesän koleus kestäköön kai kuolemasta kerran             kasvaa kevät       kaidat kundit katkokävelyllä       käyvät kolinalla             kihertävät kiljuissaan kaljamaha        kaukainen kuvitelma   viite: http://runotorstai.blogspot.fi/2014/06/332-haaste.html Read more