Grid of posts 2×3

      Ohihurauttajan kyydissä sen saattaa huomata: leikkimökkiä vähän isompi tupa Pääty tielle päin, neliruutuinen ikkuna Seinissä punaista, pokassa valkoista      Vielä   Tunsiko asukas ilon läikähdyksen päästyään omilleen, pois toisten nurkista? Tunsiko hän kuuluvansa ihmiskuntaan yhteiskuntaan, pitäjään tai kylään Tässä, kaikkien niiden laidalla   joista todisteena hänelle tie äänineen Kulkukauppiaskaan tuskin ansiomielessä vaivaitui poikkeamaan Read more

    Raharikkauden selkeyttä ihannoit elämänrikkauden moneutta kammoksut Et siedä geologisten kerrosten sekasortoisia murtumia arkeologien palapelejä särkyneiden ruukkujen sirpaleilla   Rikkaudessa et ole päässyt niin pitkälle että olisit kokenut sen köyhyyden, rakkaudessa siihen asti että olisit kaivannut anteeksiantoa Jakelet hyviä neuvojasi peiliinkatsomisesta niille, joilla sen lasi on ollut sirpaleina alusta asti   Mikään tuskin estää Read more

    Varjo kulki edelläni, päätin vähän jututtaa Oli ollut mielessä, aina jäänyt tekemättä   Missä sinä silloin, kun aurinko on pilvessä? Tasaisesti kaikkialla, siksi en missään   Miksi olet lyhyt, kun aurinko on korkea? Pysyttelen pienenä      Hänen Korkeutensa edessä   Miksi sinä pitkä, kun aurinko on matala? Kasvan      Kohti öistä tehtävääni   Missä sinä Read more

    Maatessani rähmälläni kuten asiaan kuuluu Valtiaan edessä, yritän salaa vilkuilla mikä hän oikein on miehiään Vahtiiko hän tarkasti tähän rituaaliin antautumistani, pelon ilmaisua myöten vai katseleeko kynsiään ja haukottelee ruuansulatuksensa turruttamana   Mielessäni hypistelen veden hiomia kiviä autiolla rannalla, menetetyssä kotikylässäni Tunnen sormenpäissäni vielä niiden totuuden joka ei revi ihoa verille   Kuvittelen Read more

    Virkistyin vedessä Lämmittelin itseni kuivaksi tulen loimotuksessa Niiden keskinäinen vihamielisyys jätti jälkeensä savuavia, höyryäviä hiiliä Piirsin niillä ihooni hätäviestin   Saapui nelijalkainen Sanoi pohtivansa halusiko näyttää ihmisen ystävältä kuten koira vai ihmisen ystävän viholliselta kuten susi Ei kuitenkaan enää ihmiseltä   Kysyin mikä sitten olet Vastasi että siinäpä se   Jäin miettimään sainko Read more

    Esineet eivät tervehdi toisiaan kappaleiden vetovoima on olematonta katuliikenteessä Joskus haluaisin nähdä pilkahduksen silmissäsi Todisteen että kuulut ihmisiin Eläinkin kävisi, en aseta järjestykseen   Joskus epäilen onko takaraivossasi huoltoluukku Joskus silmäni näyttävät peilissä samalta   Silloin tunnustelen niskaani         Read more