Jantelandiaa

 

 

 

Epäilyksen pöly hakeutuu

kirkkaiden hetkien pintaan, se on peräisin sieltä missä

vihreä ruoho maalataan kauhtuneen värisellä lateksilla

ja yönmusta ruiskutetaan harmaaksi,

sieltä missä kirjopyykki pestään

90-asteisena yhdessä lakanoiden kanssa

ja katse on salalokerossa taulun takana

 

Huoneeseen tulevilta tukka ajellaan, tilalle lasketaan sädekehä

Lähdön hetkellä se kiskaistaan kaulaan,

kiristetään kuristavaksi pannaksi

 

Takapihalla odottaa teline, jota kutsutaan Huumorinkukaksi

Siinä on koukku, jossa sädekehän kestävyyttä testataan

 

 

 

Mainokset

Alut

 

 

 

Alut ovat tärkeitä, jos olet

juuttunut suohon, aloita metsän reunasta

Ei minun neuvojani kannata kuunnella,

kerrankin jouduin metsänpeittoon,

olen siellä vieläkin

Nuotiolla suorittelen tulityökorttia

 

Eräänä päivänä uin lammen yli,

vesi oli kauhean märkää

 

 

 


Nippusiteitä ja lyijyviiniä

 

 

 

Ihmisen pää on nippusiteitä

valmistava tehdas

Niputetaan lehmä mulle, kauppa sulle

 

Aivoni koostuvat harmaasta ja valkoisesta,

niillä on mustavalkoisia kantoja

kannottomista metsistä ja metsistä,

joista ne on kaivettu ylös

 

Metsä on niputettu pyörille,

se on hyvinvoinnin pahoinvoiva ikoni,

kuolleet kasvot huurteisessa betonissa

 

Aleksanterisuuret ovat ratsastaneet,

ratkoneet miekoillaan vetosolmuja

umpisolmuja päissään

 

Jatkavat valloitusretkiä, tietävät hyvin,

että heidän viinissään on lyijyä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


Joulurauhaa! (rt)

 

 

 

Jos olisin joulurauhaa!

kiipeäisin minareettiin

ja tavaratalon katolle,

iskisin silmää peltipoliisina,

ostaisin neliömetrin suota

keskeltä ei-mitään

 

Väentungoksessa vääntäisin

huutomerkin kysymysmerkiksi,

ja ne jotka sen näkisivät,

sanoisivat toisilleen: eikö tämä

juuri ollut huutomerkki korkeuksissa

 

Silloin maahan sataisi niin sankasti lunta,

että kaikki äänet vaimentuisivat

ja ihmiset menisivät lumisuojaan kuin pommisuojaan

He istuisivat hiljaa ringissä

ja nauraisivat silmillään kaiken sen aikaa

 

 

viite: http://runotorstai.blogspot.fi/2017/12/480-haaste.html

 

 

 

 


Kynä sulkasadosta?

 

 

 

Viattomuuden paisti on karrella,

käänteinen alkemia muuttaa kultaa

lyijyksi jäseniin, kiiltäviksi jätevuoriksi,

jotka liukuvat ja rysähtelevät päälle

 

Silitetään kuollutta kissaa, jonka

jouluaamun varpuset ovat nokkineet hengiltä

 

Laulaako jossain kuorollinen enkeleitä,

poluttoman katinkultavuoren takana?

Tai edes yksi, mykkä tuppisuu silmillään

Voiko jossain muuttua enkeliksi,

edes itselle?

 

Miten olisi häivähdys untuvan leijailua,

duurisointuista ilmavirtaa,

enkelin siiven kosketus?

 

Mitä kirjoittaisin jos kynä sen sulkasadosta?

 

 

 

 


Lumi (rt)

 

 

 

Lumi on uninen sana kuin untuvapeite:

kieppi, horros, lepo, talviuni pakkasta paossa

 

Lumi on odotettu kuin adventti,

valon tuoja, luonnon Lucia

 

Lumiraja on kohtalon raja: jos vedeksi,

niin tulvia, jos jääksi, niin jääkausia

 

Nuoska on lasten hauska,

räntä märkä rätti naamalle

 

Lumi on hiihtäjän hyvä,

yli järvien, soiden ja kivikoiden

 

Tykky on puiden taakka,

viti on liu’un naukuva piina

 

 

viite: http://runotorstai.blogspot.fi/2017/12/479-haaste.html

 

 

 

 

 

 

 


Sävy (rt)

 

 

 

Ulkona

sävyt harmaan ja mustan väliltä

 

Vähän nollan kahta puolta

 

Sisällä sentään

mustavalkoista

 

 

viite: http://runotorstai.blogspot.fi/2017/11/477-haaste.html

 

 

 

 

 


Me too (rt)

 

 

 

Käsipäivää hikoilutti,

halauksesta oli tulla yrjöt

Peiliä hänellä ei ollut,

mutta kissa mökkiläisen jäljiltä

Se somasti kehräsi, kun sitä silitti

 

Hän säästi sähköä pitämällä

päällä paljon vaatteita

Kapaloihin käärittynä

hän oli elämäänsä aloitellut

Kiikkustuolissa talvivaatteet

päällä se oli loppunut

 

 

 

viite: http://runotorstai.blogspot.fi/2017/11/476-haaste.html

 

 

 

 

 

 


Kylmä 2 (rt)

 

 

 

Alaspäin kohteet niin pieniä,

että pyörryttää

muistella

Ylöspäin sumua, kädensijat sumussa,

kylmä käy lävitse, kun käsi ottaa kiinni

tyhjästä ja heilahdat sivuttain

 

Kun otteet ja jalansijat loppuvat,

sinne ei voi palata mistä lähti

Voit pudota vain ylöspäin

 

 

 

viite: http://runotorstai.blogspot.fi/2017/11/475-haaste.html

 

 

 

 


Kylmä (rt)

 

 

 

Lapasensa hukanneen lapsen

lumesta kylmät kädet

lämpiävät omissasi,

elämänsä eläneen vanhuksen käsi

kylmenee kädessäsi

 

                   Lämmön vaihteluja, jotka

                   virtaavat käsiesi kautta,

                   varastoituvat mieleesi

 

                 Niin kauan kuin siellä on lämmin,

                 ulkona saa olla niin kylmää kuin on

 

 

viite: http://runotorstai.blogspot.fi/2017/11/475-haaste.html

 

 

 


Huurre (rt)

 

 

 

Mies seisoo vaaralla yhä tykkylumen sisällä,

linnunradan huurretta verenkierrossa,

maksa huurteessa lähikaupan huurteisista

 

Montako tarvitaan,

että iho sulaisi ja sisältä?

 

Tykkypää vinossa, kauanko niskanikamat kestävät?

 

 

 

viite: http://runotorstai.blogspot.fi/2017/11/474-haaste.html

 

 

 


Marraskuu (rt)

 

 

 

Kivireppulit maan povessa,

kääntykää kuopissanne:

tekoelämä,

tehty ei syntynyt,

jatkaa siitä mihin lihanne uupui

Tekoäly,

ohjelmoitu ohjelmoimaan ohjelmaansa

jatkaa siitä mihin järkenne seisahtui

 

Älä enää laula marraskuusta,

sen kuolettavista päivistä:

maanantaina ei maadu kukaan,

tipahda enää tiistaina hautaan,

keskiviikkoisin ketään kuole, eivät

tomumajat torstaina pölyä,

perjantaisin ei ruumiita pestä,

lauantaina laudalla maata,

suntiolla ei sunnuntaina lapiotöitä

 

Älä enää laula kuolemankuusta,

laula tekoälyelämästä,

laula ikävistä ikävin, kun

kaikki on aina,

ei koskaan kaipuuta

 

 

 

viite: http://runotorstai.blogspot.fi/2017/11/473-haaste.html


Fraguja

 

 

 

En ole täällä paikallinen, pällistelen salaa silmänurkistani,

olen ehdottanut mielentilakseni paikalliseksi olettamaani

 

Värähtämättömyyttä

*

 

Metsän ja rakennusten kiertoaika, pyy lopun edellä

Punaposkilasten kiinteistöinvestoinnit risumajoihin,

nopeat voitot kotiutuvat turvaan ennen romahdusta

*

 

En ota kantaa kivitaloihin(ne?), oletteko hankkineet ystäviä

väärällä mammonalla, saaneet heiltä ikuisen asumisluvan, ei kuulu minulle

 

Etsin mielikuvien kerrostumista fossiloituneita ilmaisuja,

vuosien vesi himmentää niitä, pitää pölyn loitolla

 

 

 

 

 

 


Pelko (rt)

 

 

 

 

Anna minulle hämähäkki katossa,

ettei minun tarvitse pelätä

perustusten olevan yhtä hiekan kanssa

 

Anna minulle karhun pelko metsässä

ettei minun tarvitse pelätä,

että metsää ei ole

 

Anna minulle mörkö pimeässä,

että en pelkäisi valoja,

jotka vievät tähdet taivaalta

 

Säikytä minua naamiolla,

etten osaisi peltä

sitä mikä sen takana

 

Anna meille meidä jokapäiväinen

pelkomme, että voisimme tehdä siitä

viitan, joka peittää pelon

 

 

viite: http://runotorstai.blogspot.fi/2017/10/472-haaste.html

 

 

 

 

 

 

 


Ikävä lokakuu (rt)

 

 

 

Lauloin sadonkorjuun syyskuun,

lauloin kuoleman marraskuun

 

Lauloin kaipuun haikeudesta tai jostakin sen takana

Kaipasin äidin tissille, Jumalan kämmenelle, rakkaan syliin?

 

Kuljin pisteestä aa pisteeseen bee, sinä pisteeseen cee

Syytän lokakuuta, en voinut seurata enää perhosen lentokuviota

 

 

 

viite: http://runotorstai.blogspot.fi/2017/10/471-haaste.html

 

 


Märkä 2 (rt)

 

 

 

Mitä muuta olen

kuin valkosipulin kynsi?

Toiselle aromaattinen elämys,

toiselle ällöttävä lemu

Syksyllä istutettava, hyvin talvehtiva

 

Märältä tuoksuva kivi, jonka kylkeä

ahven kiertää ja näykkii?

Sisäveden laimea, suolaton haju

mereltä reputetun hätävara?

 

Kompromissien murtovesi,

johon joet laskevat ja valaat eksyvät?

enkä tiedä maailman rakentuvan siten,

että sitä ei voi purkaa

Ainoastaan räjäyttää

 

 

 

 

viite: http://runotorstai.blogspot.fi/2017/10/470-haaste.html

 

 

 

 

 

 


Märkä (rt)

 

 

 

Märkähattu karjapaimen pakeni päissään

härkää haassa, härkä särpi märän särästä

 

Jäällä jäärä jäi jyrän alle:

märkä läntti kuivan veden päällä

 

Juokse sinä orhi

kun perässä on karhi

ja pelto on tulvinut tielle

 

 

viite: http://runotorstai.blogspot.fi/2017/10/470-haaste.html

 

 

 

 

 

 


Kolme

 

 

 

Tuuli riisuu puita, pukee maata

Maa ujostelee uutta asuaan,

sävyttää ja pilkuttaa sitä näkymättömiin

 

Maan ajatukset eivät ole tuulen,

puiden jo keväässä

 

 

 


Suomi sata

 

 

Tämä on pitkä maa, paljon on kierrettävä

ettei hukkuisi, ettei törmäisi puuhun,

että kohtaisi matkallaan toisen ihmisen

 

Kapea maa tämä on, toisen ohittaminen

voi silpaista pompasta napit

Hyvä maa, vahva maa:

Jumala on linna ja Linna on jumala

 

Hyvä täällä on pitkän, ei pää kolise kuhmuille

Karjalan honkiin, mitä tykkitulelta säästyi

on jauhettu alapään pehmoksi,

hyvä täällä on lyhyen: pensaita riittää

piilottaa molemmat päänsä

 

Pitkä ja laiha maa tämä on, mustat listat

ovat pitkiä ja valkoiset tummuvat sitä mukaa

kun niihin nimiä kirjoitetaan

 

Jano ja nälkä täällä on aina seuranamme,

on vara juoda ja syödä itsensä hengiltä

 

Sata vuotta sitten vaari teki sivustavedettävän

männyistä, joiden nilaa oli revitty petuksi

Vieläkin voi vanhassa metsässä tavata puita,

joiden kuorettomissa syvennyksissä

on soikeita järsimäjälkiä

 

Tiedän että tiedän:

tämä on paras maa mitä tiedän,

tänne ah tänne toivon

Tuhkanikin

 

 

 

 


Katse (rt)

 

 

 

Kadotettuja hetkiä,

ei takeita tulevista ja ymmärrys,

ilman vaatimuksia mistään,

palavat mielen miilussa

Nostavat katseeseen hehkua

 

 

 

viite: http://runotorstai.blogspot.fi/2017/10/469-haaste.html