Pata on perinteinen keittiöastia, jolla valmistetaan pataruokaa. Se maistuu varsinkin näin syksyllä. Pataan vetäminen sen sijaan ei ole suotavaa; se on rikoslain alaista aktivitettia, jonka vaurioita korjataan plastiikkakirurgialla. Jos sellaista puuhaa haluaa harrastaa, se on sallittua nuoratussa neliössä. Siinä etsitään aukkoa vastustajan suojauksesta ja kun se löytyy, mätetään tiheä iskusarja tämän pataan, niin että hän kellistyy kanveesiin. Kolmas henkilö kehässä alkaa luetella numeroita. Jos hän ehtii kahdeksaan ennen kuin kaatunut ehtii tolpilleen, tämä julistetaan hävinneeksi tyrmäyksellä. Miksi ihmisen päätä sanotaan padaksi, on outoa. Onko kyse siitä, että ilmaisun takana piilee toive tehdä ihmisen päästä pataruokaa?

Viite: viikon 46 krapusanat aukko, tiheä, pata. Krapu on otsikko mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää.

https://susupetalsanat.wordpress.com/2022/11/13/metslampi/#comments

Pomo karjui minulle

Pomo ilmoitti minulle

Pomo kertoi minulle

                           minä nyt sinulle    (Luottamuksella):

keskilaivan kerroksiin

tehdään teräslattiat, tosin väliaikaiset

                           sinne sitten putkistot

Ymmärrys hoi, sanoi isäni jo aikoinaan

mitä putkiherrat hulluilee, arvovaltako pelissä

                           Joka ryhmä tekee omiaan

                           omissa palavereissään

                           mihin se sellainen laiva seilaa

Konepaja Kalixissa tekee

             mustat putket vedelle, täällä tehdään

                            kirkkaat häkäkaasuille

Tekniikka edistyy, jätkät pysyy ennallaan:

putkista vettä ja kaasua, jätkistä kusta ja pierua

                            Mennään kuiteskin kahville

                            kellokin jo sitä paljon

koo koo koronata    narinata Kiinassa

iso väki piinassa (kuin käärmeenpäitä viinassa)

tuu tuu tutustutaan    talven ensi lumeen

hiihtoniilon yössä      tieto satoi uneen

                              sukset hirnuu orsilla

                              kun valkeata korsilla

sää sää kirkastuu, sää oot kirkas kaljupää

josta valo heijastuu niin kuin yöllä täysikuu

poo poo pororaito      museossa jutaa

moo moo Morottaja Inarilla   kokee verkkojataa

taa taa taatan maa on varsin mainio

maata maassa mahallaan, ympärillä vainio

syy syy syksyn syy, että liike pysähtyy

kun alkaa nostaa päätä jalkaa

jaa jaa jahkaillaan     vaan vaikka pitäisi

vaikka mitä pitäisi, ja jatketaan

niin kauan kuin jaksetaan, sitten kun ei

sanotaan hei ja lopetetaan

viite: viikon 45 krapusanat tutustua, kirkas, jatkaa . Krapu on otsikko mukaan luettuna tasan 100 sanan teksti, ei enempää, ei vähempää. https://susupetalsanat.wordpress.com/2022/11/06/korona/#respond

Maan kamaran kiinteyttä voi tallata, tuntea

kantamuksen tehostama vastus jalan nousussa ja laskussa

Puhki kävelty kuntta, sorainen haava varvikossa

                   kuin vaalea käärme, polku luikertelee laaksoon

                 nousee vastarinteen ja katoa harjanteen taakse

                ei piittaa valon hiipumisesta, sumun kalseudesta

Aamuisin huurre muuntuu kimaltaviksi pisaroiksi

                         maaruskan väreillä, noroiksi telttakankaalla

Tirkkosella keitti: kukaan jengistä ei joutanut. Piano piti saada alakertaan, hän oli luvannut rouvalle tehdä sen tähän iltaan mennessä. ”No onhan tässä koko vuosi käyty punttisalilla, nyt on aika katsoa sen anti. Eiköhän sadan kilon maastavetosarjoilla ole kehittynyt sen verran bodia, että porras kerrallaan yhden pianon saa alas.” Tirkkoska oli vastaan moista yritystä ja lupasi lykkäystä siihen saakka, kun kavereita joutaisi avuksi, mutta Tirkkonen sanoi, että luvattu mikä luvattu, se siirretään nyt tai ei koskaan.

Tirkkosilla mies istuu pyörätuolissa ja katselee formulakisoja. Rouva joutui hankkimaan uuden pianon, sähkökäyttöisen. Sitä voi soittaa äänettä kuulokkeet korvilla. Tirkkonen ei siedä pianon ääntä.

(viite: https://susupetalsanat.wordpress.com/2022/10/30/nukahtamisvaikeuksia/#comments

viikon 44 krapusanat apu, jengi, tuoli . Krapu on otsikko mukaan luettuna tasan 100 sanan teksti, ei enempää, ei vähempää.)

Turhaan kuvittelet, että maailman valtimoa kuuntelemalla voisit tehdä

oikean diagnoosin, hengitystä pidättämällä kuulla jotakin, joka ei näy

Suorankin tien varrella kulmia, joiden takana yllätyksiä:

liukastumisia ja luunmurtumia, aisti- ja muistipetoksia

Kukaan voinut tietää miltä nyt näyttää se, mikä silloin näytti siltä

Niin paljastui kaksi vahvinta epäluulon murtajaa: ahneus ja sinisilmäisyys

                        Meren tuivertamalla luodolla istun

korkealla tornissa kuin ohjaamossa

viiden pisteen mukavassa tuolissa takanojassa

kädet niskan takana, jalat pöydällä silmät sirrillään

kuuntelen kuinka tyrskyt särkyvät rannan lohkareisiin

kuuntelen kuinka tuuli ja aallot vievät mennessään

ärsyyntymisnäppylöitä täynnä olevia ihmisiä

suuruudenhulluja, itseensä addiktoituneita ihmisiä, väärällä

jalalla heränneitä ja sillä koko päivän koikkelehtineita

uutisklikkausten uuvuttamia reagointiautomaatteja

kun tuuli ulvoo lujempaa Kun tuuli tyyntyy

luulen näkeväni auringonlaskun kirkastamassa

pilvenriekaleessa hymyn, salaperäisyydessään

kolme eri tulkintaa mieleen tuovan, ehkä

kaikki yhtä oikeita, ehkä

kaikki kolme yhdessä yksi kolmiyhteinen

Toisen silmän kulmakarva on hieman kohonnut

kuin kysyäkseen minulta: mitä sinä maakrapu täällä teet?

                        Enhän enää mitään, aamulla lähden!

Viikon 43 krapuhaaste kuvasta: https://susupetalsanat.wordpress.com/2022/10/23/kotimatka-2/#comments

Lopetin kilpajuoksun ajan kanssa:

          jos voittaisinkin, ylittämällä valon nopeuden

          olisin maalissa ennen lähtölaukausta ja saisin

          syytteen varkaudesta, sarakkeeseen merkinnän DQ

Siinä sivussa syyllistyisin ajan rakenteen vääristämiseen

          ei enempää ei vähempää kuin

          koko universumin tuhoamiseen

Minulle sopivampi ajan mittayksikkö on

          hiljainen tomukerros tyhjän komeron hyllyllä

Anteeksi harakat ja oravat ja kaikki pikkuötökät

mutta kun vakuutusyhtiö ja lisääntyvät myrskyt

ne puut         on nyt         palasina      röykkiöissä

odottamassa                                        kevätkuivia

Mielelläni kuulisin kuusten kuiskailuja asunnossani

joka niiden juurilla, joilla ne imivät kasvimaalta

korkeutta ja paksuutta, massaa joka kävi uhkaavaksi

Anteeksi harakat ja oravat, mutta kun vakuutusyhtiö

ja kasvimaa, auringon pimennys, risujen ja käpyjen

rasittava ylituotanto              pikkusieluiselle ihmiselle

Ihmiseltä on kulunut vuosisatoja saavuttaa sekunnin

miljardisosan tarkkuus, muurahainen on kulkenut

satamiljoonaa vuotta täsmälleen ajallaan

reittinsä pesältä ja pesälle

Laiskan kannattaa mennä muurahaisen luo

tajuta ettei ymmärrä sen touhuista mitään

kuten ei puuhakkaiden lajitoveriensa liikkumisistakaan

jotka ylittävät edelliset reitit milloin mistäkin kohtaa

tai kuluttavat kengät ja polun rikki samaa rataa toistaessaan

Sisäinen kello ei riitä kronobiologille hänen

valmistautuessaan työpäiväänsä selvittääkseen

miten elimistön sisäinen kello vaikuttaa hänen vuorokausirytmiinsä

Ei, ei, hänen on illalla varmistettava herääminen

laitteella, jonka perusyksikkö on jonkin alkuaineen atomin

häiritsemätöntä perustilaa vastaava hertsitaajuus

Herätys on valmiiksi häiritty tila, en usko

kronobiologin saavuttavan luotettavia mittaustuloksia

sisäisen kellon toiminnasta

(viite: viikon 41 krapusanat kello, ihminen, muurahainen . Krapu on otsikko mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää. https://susupetalsanat.wordpress.com/2022/10/09/muurahaisen-maailmanpyr/#comments)

jos ei voi kirjoittaa runoa

voi kirjoittaa runosta reseptin:

otetaan kynä ja vihko asetetaan ne

sängyssä maaten vatsan päälle kädet

niskan taakse silmät kiinni: muuttolinnut

tekevät matkaa pimeässä voiko kissaa sanoa

julmaksi söpöstelijäksi saunan hirsiseinillä lepattava

valo löylyn voimasta jalkapohjat eivät näe allaan nurmea

luottavat siihen tuulee niin hiljaa ettei sitä kuule mutta tuntee

mutta kuulee äkkiä kuin kapalovauvan parkaisuja pimeästä metsästä

kun heitteille jätetty kettu etsii itselleen sopivaa puolisoa pimeässä metsässä

Kartanon herralla on maine hyvänä aavistajana. Hän puhuu etiäisistä, niistä hän tietää, koska on kotoisin Lapin selkosilta. Sieltä on peräisin myös kulta, jolla hän osti kartanon rappeutuneelta mahtisuvulta. Herran aavistelut eivät koske ulkopuolisen maailman tapahtumia, ihan vain kartanon maailmaa ihmisineen. Siitä maailmasta herralla on tietenkin paljon päätösvaltaa. Hän uskoo, että hänen aavistelunsa toimivat kartanon väelle vastustamattoman kohtalon tavoin, eivätkä he yhdistä sitä millään tavalla hänen päätösvaltaansa. Sekin riittää, että pitää häntä vain ovelana, mutta ei möläytä ääneen. Niin paljon herraa kiehtoo maine Suurena Aavistajana. Viimeksi hän kertoi aavistavansa, että uusi keittiöpiika saa lapsen noin yhdeksän kuukauden päästä.

(Viite: viikon 40 krapusanat aavistaa, ovela, kartano. Krapu on otsikko mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää.

https://susupetalsanat.wordpress.com/2022/10/02/haadeksen-hupakot/#comments)

Jään hioma, veden huuhtelema, rohkeiden kasvien

kasvamisen rohkea sillanpääasema tyynen ja myrskyisän

vesiaavan, lumiulapan, jään ujelluksen, veteen viettävän

viettelevän sileän ja liukkaan kallion, jolle astuessa

on otettava huomioon kastumisen mahdolllisuus

uimataidon tarpeellisuus                Sukeltaminen?

Muisto painajaisesta ennen kouluikää: juoksen pyörivän

pullon perässä nopeasti jyrkentyvällä kovalla pinnalla, jossa jalat

alkavat luisua eikä pohjaa näy, ja viimeöisestä

jossa epätoivoisesti yritän löytää keinoa tehdä huoli-ilmoitusta

kahdesta lapsesta, jotka vipeltävät jossain alarinteessä tietämättöminä

minun huolistani, enkä tiedä miksi minunkaan pitäisi olla

Rannan silokallio veden ja maan rajana viettää, viettelee veteen:

tyynet, tuulet, vonkunat on koettu jo

Sukeltaminen vielä ja olet kala vedessä?

(Viite: viikon 39 krapuhaaste kuvasta; oma otsikko mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää.

https://susupetalsanat.wordpress.com/2022/09/25/lhdn-hetki/#comments)

Postimerkkien tilalle tulivat mielipiteet. Niistä tehtiin kokoelmia ja vaihdettiin kuin postimerkkejä aikoinaan. Huutokauppaa käytiin erityisillä sometileillä. Erityisen suositut mielipiteet sisälsivät paljon ärinää. Sen sijaan uskoa tulevaisuuteen ja ystävällisyyttä sisältävät mielipiteet olivat vaihtoarvoltaan aika heikkoja. Sellaisia saattoi joutua antamaan kymmenenkin yhdestä kunnon ärinästä. Pörssiarvoon vaikuttivat tietysti myös uutiset. Mielipiteiden tärkein ajatushautomo olivat sohvat, joihin kokoonnuttiin seuraamaan elämää TV:n välityksellä. Jos uutisissa esiityi paljon sanoja sähkön ja bensan hinnasta sekä lakoista, niin ärinän arvo nousi. Jopa sota jossakin päin maailmaa saattoi vaikuttaa mielipidemarkkinoihin. Eilinen kurssisuhde mielipiteistä ”kaikki on perseestä” vs ”maailma on kaunis ja hyvä elää” oli yhden suhde yhdeksään.

(Viite: viikon 38 krapusanat Viikon 38 krapusanat ovat ärinä, sohva. vaihtaa.

Krapu on tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää.

https://susupetalsanat.wordpress.com/2022/09/18/kennelimist-tunnelmaa/#comments)

Elettiin vuotta xxxx (mistä minä tiedän, en ole ennustaja, vaan historioitsija).

Kaapattu ilmastopaneeli julisti sen riemuvuodeksi, sillä viimeinenkin

luonnossa syntynyt avanto oli kuollut. Meren pinta oli noussut sata metriä

ja puolet ihmiskuntaa oli menehtynyt syntyneissä katastrofeissa. Käsite-

analytiikassa kävi kova kohina: sen koulukunnilla oli riitaa siitä olivatko

avannot oikeasti kuolleet vai oliko syntynyt yksi suuri avanto. Yhden avannon

teorian vastustajat roudasivat veteen styroxlauttoja, joiden keskellä oli

avannon kokoinen kolo. Tämän ryhmän ortodoksiset väittivät, että oikea

avanto vaatii jäätä. Sitä he kasvattivat pakastimissaan ja lisäsivät grogi-

laseihinsa avannon reunalla, samalla kun lauloivat kurkku suorana:

leijonaa mä metsästän, tahdon saada suuren.

(Viite: viikon 37 krapuhaaste kuvasta

https://susupetalsanat.wordpress.com/2022/09/11/mkkiviikonloppu/#comments

Mummolan koira sai nimen Serpo syystä että setäni oli vankileirillä Tserepovetsissa. Vallankumouksen vuosipäivän kunniaksi annettiin häränhäntälientä: pitkiä häntiä karvoineen tynnyrissä keitettynä. Ehkä olivatkin lehmän häntiä, mene tiedä.

Setä kertoi palatessaan painaneensa 36 kiloa, ei siis kovin turvoksissa. Sai siinä iso mies istua ruokapöydässä kerran jos toisenkin, että palautui.

Serpo ei ollut kovin sotaisa koira. Oravametsällä käynnit loppuivat lyhyeen, kun hän juoksi pakoon ensimmäisen nähtyään.

Serpo oli muutenkin mukava: antoi tassua ja kelli ympäri, kun piti sokeripalaa kädessä ja teki sillä ympyrää.

Serpolla oli lajirajat ylittävä ominaisuus: sitä yhdisti häntävahinko kuuluisaan Pekka-kissaan.

Myöhemmin muistin Serpoa aina Pekka Töpöhäntää lukiessani.

Viite: Viikon 36 krapusanat ovat pöytä, turvoksissa, vahinko

https://susupetalsanat.wordpress.com/2022/09/04/uusi-tytt/#comments

Wikipedian mukaan runous on

kirjallisuuden muoto, jossa kieltä

käytetään esteettisesti

Onko kielisuudelma runoa

ja runon kieli totuuden takaista

rakkaudenvälistä kuoleman enteilyä?

Jos määrittelisin runon

siivilälliseksi vettä

olisiko se ivailua

vai veden puhdistusta?

Olen kehittänyt lukulaitteen, jolla voin kuvata

kenen tahansa päästä koodin    Siis sinunkin

Laitteella selviää mistä kenkä puristaa silloin

kun olet kadottanut yhteyden itseesi

etkä tunnista olkapäätä, johon nojailet

Mielipiteitä sinulta ei ole koskaan puuttunut

perustellut käsitykset vain ovat olleet kovin vähissä

Tunteilusi on kuin lentävä heinäsirkkaparvi:

jäljelle jää tunteiden kaluttu viljapelto

ja tekemisten kirjosi on juosten pissittyä

Epäiletkö laitteeni toimivuutta, epäiletkö

että olen huijari        Saatat olla oikeassa

mutta tiedän, että tuollainen laite kiinnostaa

sinua siitä huolimatta     Itseasiassa

moni haluaa tulla huijatuksi

kukaan ei oikein tiedä miksi

Kehittelen sen selvittämiseksi

jo uutta lukulaitetta       Palataan

Viite: Viikon 35 krapusanat ovat koodi, olkapää, puristaa.

Krapu on otsikko mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti.

https://susupetalsanat.wordpress.com/2022/08/28/kassajonossa/#comments

En muista että ennen olisin kerännyt

                  näin paljon mustikkaa

en muista että ennen

                olisin kaatunut pyörällä

saanut asfaltti-ihottumaa mustikan tähden

Tulen sieltä, missä miehet eivät käytä kypärää

tytöt eivät soita kitaraa, ehkä jossain vuohet

syövät mustikkaa asumusten turvekatoilla

mummot juovat laihaa lehtiteetä alakerrassa

Olen marjanpoimija, tuntuu nololta

kerätä luunsa, pelätä ranteen murtuneen

kasata ämpäriään keskellä tietä

katseiden ristitulessa mustikan tähden

Ah ollapa mies ja karhunkaataja

sais ajaa katumaasturilla pitkin metsäteitä

juoda karhun kallosta pontikkaa

polkimilla raataja vain poimii mustikkaa

Keihäskarnevaalia haluaa vaalia Pihtipudas

turpiin tuli jos nurmikentällä futas

Mummotädit pitää pitäjässä kurikuuria:

oli poliiseilla niin huonoa tuuria

Sopukassa sitten tavataan, kun on puhti kidas

*) Limerikki on vanha irlantilainen runotyyli, jossa aiheena on vinoilla jollekin paikkakunnalle. Siinä on viisi riviä, joissa keskenään rimmaavat rivit 1, 2 ja 5, samoin rivit 3 ja 4. Ensimmäisen rivin viimeisen sanan tulee olla paikkakunnan nimi.

(https://fi.wikipedia.org/wiki/Limerikki)