sanapasanen

Metsän keskellä tähän aukkoon

jota tontiksi kutsutaan

yläosa ketona, alaosa niittynä

niiden välissä puutarha, jota dominoi iso omenapuu

satoisa kuin köyhän perheen äiti

tämän kolmiyhteyden pohjoispuoli rakennuksille

tähän aukkoon puiden keskellä valonlähde taivaalla

joutaa katselemaan lyhyneviä hetkiä, jolloin

niitolta säästetyt syysmaitiaiset saavat

hitaaksi käyvviä kimalaisia vieraakseen

tarjoavat niille leipänsä kunnes sulkevat ovensa

Yhä pitemmäksi aikaa vuorokaudesta

Kerään kypsiä omenoita maasta

hedelmiä tipahtelee harvakseen

koko ajan tuulen myötä odotan jonkun kopsahtavan päähäni

Pitääkseni pelottavan mahdollisuuden loitolla puhun itsekseni:

pitäisikö valmistautua keksimään pääosuman varalta

jotakin mullistavaa, jokin luonnonlaki

Tai edes asetus jolla kumota painovoima

omenoiden keräämisen ajaksi

Viikon 38 krapusanat ovat puhua, leipä, pelottava. Krapu on tasan sadan sanan viikottainen kirjoitushaaste ja sitä ylläpitää susupetal https://susupetalsanat.wordpress.com/2025/09/14/tiskirttiksi/#comments

Puhelimella on helppo välittää, olla välittämättä

jos käyttää sitä ilmaisemaan tunnetilojaan

näkemättä tuntematta henkilöä

jolle haluaa välittää, josta haluaa välittää

jolle haluaa valittaa, josta haluaa valittaa

Koetella sananvapauden rajoja on urheilulaji

jota toistaiseksi ei ole hyväksytty olympialaisiin

sata vuotta sitten niiden yhteydessä pidettiin taidekilpailuja

arkkitehtuurissa, kirjallisuudessa, musiikissa

maalaustaiteessa ja kuvanveistossa

Olisi aika elvyttää olympialaisiin

edes kirjallisuus sananvapauden kunniaksi

palkittaisiin parhaimmat herjat, joita osallistujat keksivät

sananvapauden vapaaottelu ilman pelkoa

joutua tilille ikävistäkään ilmaisuistaan

kansallisuusaatteiden innoittamina

maidensa edustajat löytäisivät meheviä ilmaisuja

toisista kansoista ja heimoista

Voittajien haastattelut eivät olisi

niin tylsiä kuin nykyisin, vaan hyvää teeveetä

Presidenteillä olisi oma sarjansa

Viikon 37 krapusanat ovat tili, puhelin, ikävä. Krapu on tasan sadan sanan kirjoitushaaste, jota pitää susupetal: https://susupetalsanat.wordpress.com/2025/09/07/ikvn-ihmisen-apu/#comments

Kysymys empaattisuudesta: oletko empaattinen vai esitätkö sitä niin uskottavasti, että uskot siihen itsekin, niin kauan kuin se ei maksa sinulle mitään. Niin kauan kuin voit pitää itsesi erossa samasta sopasta.

Kysymys sammaleesta: mitä vikaa siinä on, jos sammal valtaa nurmikkosi? Vai pelkäätkö, ettet voi parturoida sitä niin usein? Nurmikon leikkaamiseen tottuneena, sen mahdollisuuden menetettyäsi, alat pureskella kynsiäsi lyhemmäksi kunnes tulehtuvat.

Kysymys tarkastelusta: sanalla luodaan vaikutelma neutraalista toimenpiteestä, vaikka siihen sisältyisi jo tavoite: parin sadan ihmisen korvaaminen roboteilla, tie- tai voimalinjan vetäminen kylän läpi. Kaivoksen perustaminen kirkon alle, suojelualueen päälle ja alle. Tarkastellaan ihmisten reaktioita. Empaattisesti. Sammalta päässä.

Kirjoitushaaste krapu aloittaa kesän jälkeen taas. Krapusanat viikolla 35 ovat empaattinen, sammal, tarkastella. Haaste on tasan sadan sanan teksti ja haastetta pitää susupetal: https://susupetalsanat.wordpress.com/2025/08/24/hyv-piv/#comments

Järjestäjät luulevat järjestävänsä kuten vasara

luulee lyövänsä naulan puuhun omnipotenttisessa

mielentilassa ei kysytä omia ei toisen taustoja

            ”yksilön kannalta mikään tapahtuminen

              ei ole SE vaan mihin suuntaan sen kautta mennään”

järjestys on molokki, nielee järjestettävät

ja järjestäjät, sätkynuket ja sätkyttäjät

todellisuudet ja sen rinnakkaisversiot

            kaikkivoipaisuuden armottomaan harhaan

kolahtaa lommo kuin linnunpesästä kalliolle pudonnut poikanen:

itseään nuoremman kuolema on aina nuoren kuolema

äkkilähtö pysäyttää pysähtyneen

ajatuksen kiertämään tutkan lailla

ajassa ja paikassa laajenevaa kehää

kaikki kipeät ja haikeat muistumat

veteen putoavia kiviä joiden aaltorenkaat

täyttävät näytön toisiinsa törmäillen

Onnellisuus tuntee itsensä imarrelluksi:

niin kiivaasti tavoiteltu ja

kestää saman verran kuin osaat

seisoa yhdellä jalalla

silmät kiinni

            en tiedä miten se mikä on

            on mahdollista

kuten rakkaus joka esiintyy

tuhkasta nousevana lintuna:

sen vaatteet on varastettu rekvisiitaksi

juhlapetossarjaan Loisteliaat häät, joissa ollaan

niin ruvella, että illuusiot kelpaavat

samanmielisen ehjyyden idylli, vakaa tasapaino

kunnes hyvän tarinan kertoja keskeytetään

ikävällä välikommentilla kliimaksin hetkellä

            hyvän tarinan keskeytyminen

           on se tosi tarina

            mitään ei voi lyödä lukkoon

            kaikki lyö toisiaan korville

            veneet rutisevat ristiaallokossa

Valon vuodenkierto lattialla aikoja sitten

tyhjilleen jätetyssä asuinrakennuksessa

ei toistu yhtenäkään päivänä vuoden päästä:

jos olisikin samanlaista aurinkoa, samanlaista paksua pilveä

ikkunaan on jäänyt linnun höyhen, varjostaviin oksiin tullut

uutta kasvua tai joku niistä on katkennut lumen painosta

                  ja tuulen liike piirtää

                  varjoille uusia ääriviivoja lattiaan

Pölyn nanokerrokset kasvavat silmiltä salassa

samaan tahtiin kun rakennus muuttuu osaksi

ympäristön profiilia, samaan tahtiin kun

ihmiselämän äänet kuluvat seinistä

kun nurkkien terävät kulmat sulautuvat

osaksi metsää, joka ottaa sen vastaan

kuin tuhlaajapojan, jonka isä hylkäsi

Lämmin tuuli, aurinkoa

sinen seassa revityn vanun näköistä pilveä

haukka on käyttänyt nousuvirtausta hyväkseen

niin korkealle, että en tunnista, kun lojun riippumatossa

            lukemassa runoja käynnissä olevasta sodasta

Tämä kahtalainen todellisuus, joka kiertää paikasta ja

ajasta toiseen kuin tuuli: nyt lempeä, lepertelee

alkukesän haavan lehdissä, syksyllä terävästi

jään muodostuessa, ehkä pitäisi

            tuntea selkänahassa edes piikkimatto

lunastanko lukemisella oikeuden idylliini?

Putoanko kuiluun näiden kahden välillä

miten siedän todellisuuden molemmat puolet

onko minulla mitään jakoa muuhun todellisuuteen

minkä puolesta elää ja kuolla

kuin tähän, tässä ja nyt?       Tai

            menneitä kylmiä muistaen, tulevia ounastellen?

Synnymme valmiina

kehitymme keskeneräiseksi

meren pinta laskee ihmisten määrä

nousee veneiden ja saaliseläinten koko kasvaa

symbolit silokallioissa sakenevat alkaa tulla ahdasta

välivaiheessa ristiaallokko nousua laskua laskua nousua

Valmiina synnyimme keskeneräisenä lähdimme lämpötila

nousee veden pinta veneet pienenevät saaliseläimet

valaat turskaksi turskat ahveniksi myös merkit

kallioissa muuttuvat samassa tahdissa

kesken kaiken kesken kaiken

lähdemme vitkaan

Polttopuupinon pohjallinen sisältää

puretun sängyn päädyt kymmenien vuosien takaa

(ei suositella poltettavaksi tulisijassa)

oli kai se sänky, josta heräsin lapsen itkuun

horjahdin unen tokkurassa päin seinää

päin taulua, joka keikahti kyljelleen

laudanpätkiä joissa jäämiä ulkoseinän maalaamisesta

niinä päivinä kun vesitihun seassa satoi tsernobiliä

eikä Ruotsista ollut vielä tullut tietoa

paneelia kanihäkin seinistä museoituneet hampaanjäljet

reunassa ehkä sama kani jonka jäljet edelleen

lattialistoissa, joka söi muovimattoa ja jatkojohdon päällikerrosta

             kenties siitä olisi voinut jalostaa rodun

             hoitamaan muovijäteongelman

ärsyttävän känkkäräisiä oksia jotka pilaavat

pinon tasalaatuisen muodon, olisi pitänyt polttaa heti

kun niiden vuoro tuli eikä lykätä sivuun

epämääräisiä osia puuesineistä

jotka muisti on jättänyt matkasta monta hajottajaa sitten

kevyeksi sisältä syötyjä puita joista kopistaessa irtoaa

ruskeaa pölyä mikä kytry lie syönyt

pinta vielä kovaa ja ruosteisia nauloja

tarjoutumassa rokottamaan jalkapohjaa

alimpana puusta karissutta kuorta ja roskaa

heinäkeriä, joissa joskus myyrän pesiä

Täydellinen turva kissan kynsiä vastaan

Ihanaa että on niin paljon paikkoja maapallolla

joissa en ole koskaan käynyt enkä koskaan käy:

näin säästymme toisiltamme, säästämme toisiamme

oikealla landella esi-isät kaatoivat heinää viikatteella

niiden pojat kaava-alueella pistävät nurin kaiken

yli kolmekymmentämillisen päältäajettavalla

puuliiterin kokoamisohjeet puuttuvat paketista

mutta huvimajan ohjeet siinä on kymmenellä kielellä

väärinymmärryksen soveltaminen tuottaa toivotun tuloksen

klapit kaklattavat sisäänheittäjälle puutaheinää

nenänvartta pitkin katsotulle räkättirastaalle asumistukea

myönsin linnunpöntön kattoterassin muodossa pihapihlajassa

silmäluomi vain vilkkui kun lupasi jättää

minun herukkapensaani vastapalveluna rauhaan

Kyyristelee nyt pesässä kuin epäilisi minun katuvan sopimusta

Ajan nostalginen kalvo

veden ja rannan välissä

ihmisten iholla

vartijakoiran hännän asennossa

veden ja ilman rajapinnassa

kallion valopuolen ja sen halkeamasta syntyvän varjon

Pidättyvä etäisyys istujien kesken:

purjeveneen pohjalastina

suvun ja maailman historiassa

kolhiutunut köli, rispaantuneet purjeet

vastauksena tyvenen tylsyyteen

liikkeen ja vastaliikkeen vaihtelu sukupolvesta toiseen

Horisontissa saaren silhuetti

onnen tyyssijasta:

ympärillä vesi tyrskyineen suojamuurina

vieraita tulijoita torjumassa

poistumisen houkutusta myös:

täällä ollaan, täällä pysytään, tälle antaudutaan

Tuulen ja veden jyminä, lokkien kirkuna

pitämässä loitolla maailman kohinat:

järkytyksiä lietsovat otsikot haalistuvat

kuin iltapäivälehti sateessa ja auringossa

Maatuvat ennen lukijaansa

             tässä yksityisyyden yhteisessä hetkessä

             vielä leppeän meren äärellä

Viite: viikon 20 kirjoitushaaste kravun aiheena on kuva:https://susupetalsanat.wordpress.com/2025/05/11/tule-hyv-kes/#comments

Haaste on tasan sadan sanan mittainen ja sitä ylläpitää susupetal:

Kirjosieppo pyrähti maisemaani Afrikan

matkaltaan, ei ihan takki auki, niin on viileä

Oli kai päässä taju, että tässä viime kesänäkin

             Voiko olla sama jos on talven Afrikassa?

Mielen universumissa ajatus kiertää kaarevaa rataa

päätyy välillä takaisin lähtöpaikkaansa

jossa tunnistaa ennestään tuntematonta

             Kuin katselisi entistä läpinäkyvän kalvon takaa

Patterin ja seinän välissä hämähäkkien suojelualue

pölyimurin aloittaessa jahdin ne pelastautuvat sinne:

omat nimet kirjassa, kirjan kannet kiinni, tuprii, tuprii!

             Kierros imuruudessa geevoimien puristuksessa

             voi olla kohtalokas honteloille raajoille

             näyttääkö patterintaus sen jälkeen samalta?

Olisin voinut jättäytyä kyydistä ja kävellä

pistää nutun nurin päin ja kävellä takaperin

olisin voinut tehdä uraa maankiertäjänä

tai pullopostikirjailijana, variksenkesyttäjänä

tai käpylehmipaimenena lakkautuvalla tilalla

             Olisin voinut opportunistisesti olla

             aina voittajan puolella ja oikeassa

             tai aina oppositiossa ja haastamassa:

             kerran luulin erehtyneeni, mutta sitten

             huomasin olleeni väärässä

Olisin voinut vain kuiskata enkä huutaa   Mutta en

Olisin voinut sanoa, että valinta on sinun   ei minun

olisin voinut olla kirkas ja selkeä, mutta harrastin sumeaa logiikkaa

Se meni niin kuin se meni

huonomminkin olisi voinut mennä

Lähdin aina siitä, että tähän on tultu

siitä eteen päin usein sumuista

Viite: viikon 19 krapusanat ovat kuiskata, valinta, kirkas. Krapu on tasan sadan sanan pituinen kirjoitushaaste, jota pitää https://susupetalsanat.wordpress.com/2025/05/04/jarin-eptoivo/#comments

Siitä kun valo alkoi lisääntyä

sen pysähtymiseen on saman verran aikaa

toisto ja perinne, jota ei voi horjuttaa

Joskus riitti paperihuiska, räpättävä pahvin pala

pyöränpinnassa pyykkipojalla kiinni

ilmapallo, josta ilmat lähti tai ilma vei

             ajeltiin pyörällä ja ajateltiin kesää

             räntää satoi, paleltiin vähissä vaatteissa

             torilla marssittiin, torvet soivat ja puhuttiin kovaa

Toisto muuttuu perinteeksi, sitten kliseeksi

jota elvytetään bileillä, joka muuttuu uudestaan

kliseeksi; patsaita lakitetaan, patsaita kukitetaan

Etääntyminen lähtökohdasta muuntuu muisteluksi:

kuinka väki taisteli, miten silloin örvellettiin

sama uutislähetys toistuu vuodesta toiseen

Nyt ei riitä muistelu, pään puistelu

tulevaisuus on hämärää kuin pimeys

moni jo kaipaa             toisteista menneisyyttä

Viite: viikon 18 krapu on vappu. Kirjoitushaaste on tasan sadan sanan mittainen. Sitä ylläpitää susupetal: https://susupetalsanat.wordpress.com/category/krapu/

Urahdat kun silitän korvalliselta, kuvittelenko äänessäsi surumielisyyttä?

Tiedän, että osaat ilmaista tunteitasi: kun tulimme viikon matkalta kotiin

pysähdyit keskelle portaita naukumaan närkästyneesti

Korvien asento täydensi protestin.

Ovi-ikkunan kautta tulevassa valossa musta turkkisi näyttää paikoin

suorastaan punaiselta. Yhdessä jalassasi on mutaa viimeisen ulkoilun

jäljiltä: kieltä ei enää kannata käyttää muuhun kuin veden latkimiseen

Täytit joitakin päiviä sitten 20 vuotta, mutta näinä päivinä on

on jäähyväisten aika. Tulen muistamaan hassuttelusi: iltalenkillä hyppäsit koiran

selkän, sisällä pistit matot kurttuun. Joskus istuit paikallasi ojan penkalla

kuin sfinksi odottaessasi myyrän pistävän nokkansa ulos kolostaan.

Nyt jaamme yhteistä surua elämän katoavuuden edessä.

Viite: viikon 17 krapusanat ovat jalka, valo, tumma. Krapu on tasan sadan sanan kirjoitushaaste, jota pitää susupetal: https://susupetalsanat.wordpress.com/2025/04/20/temppelin-valot/#comments

Uskon: en usko uskontoon, uskon uskoon

Uskonto on suljettu systeemi, joka on

piirtänyt rajat, joihin se yrittää ahtaa maailman

Uskolla ei ole rajoja, niin paljon asioita

joita emme tiedä, tiedä edes mitä emme tiedä

Usko on toivoa näkemisestä

tuntemattoman muuttumisesta tunnetuksi

epätietoisuuden tiedoksi, olemattoman olevaksi

Ihminen on epäluotettava, häneen on silti luotettava

niin kauan kuin luottoa on, mutta ei häneen voi uskoa

ihmiseen on turvattava, itseensä ja toiseen, vaikka hänestä ei ole turvaksi

Tunnustan, että uskon uskontunnustuksen

tiedän, että en voi sitä tietää, tietämättömyyden

olen päättänyt sietää              toivon vuoksi

Miksi uskoa siihen, jonka jo tietää

”Paremmin tietävät” tirskuvat perinteiden häkissä eläville, miten nämä käyttävät aikaa ja vaivaa jokapäiväisen elämän askareissa, kun ne hoituisivat digitaalisesti nappia painamalla.

Jos säästyvä aika menisi psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen terveyden hyväksi, niin sen voisi ymmärtää, mutta usein on päinvastoin: nekin rapautuvat. Rutiininomaiset arkipuuhat pitävät kehoa ja mieltä toiminnassa paremmin kuin nappi.

Jos kriisi iskee, napinpainallukset eivät ehkä aiheuta missään mitään liikahdusta. Sormi menee suuhun, jos on päästänyt perinteiset taitonsa kuihtumaan tilaan, jota uusavuttomuudeksi kutsutaan.

Ennakoimatonta kriisiä sanotaan mustaksi joutseneksi. Nyt on jo monta asiaa, joista sellaista voi odottaa. Oikeastaan ne eivät olekaan enää mustia, vaan vähintäin harmaita.

Viite: viikon 16 krapusanat ovat tirskua, perinne, häkki. Krapu on tasan sadan sanan kirjoitushaaste, jota ylläpitää susupetal: https://susupetalsanat.wordpress.com/2025/04/13/suklaamunat/#comments

Portin jälkeen virran ylitys, katson taakseni:

portin päällä kyltti: HOITO tekee vapaaksi

Mieleen muistui miten olin osoittanut suosiota

naiselle, joka piteli kylttiä torin laidalla

Siinä ei lukenut mitään, mutta ne tiesivät

mitä hän ajatteli siihen ja hänet vietiin pois

Muistin myös väittäneeni: oikealla kuninkaalla ei ole

lippalakkia, orjatyönä teetettyä, vaan villapaita

Minulta ne löysivät kaksi kuvaa: raksamies vapaalla

pukeutuneena mekkoon ja museokuva ammutuista

biisoneista        Kiellettiin kunnian ja ylpeyden ajan alkaessa

Kielestä kiellettiin sijamuoto translatiivi:

että jokin muuttuu jonkinlaiseksi ja pääte on  -seksi

Minut poistettiin huutoetäisyydeltä

väärä kuningas pukeutui tukkaansa  

kansa hurrasi ja minut vietiin labyrinttiin

virran taakse, josta palasin

Nyt kaikkialla hiljaista ja autiota

Mutkat polussa kätkevät suunnan

se ei selviä kuin kulkemalla

antautumalla sen vietäväksi

Polulla kiven halkeama laajenee vuosi vuodelta

jäätyen sulaen täyttyen maan tuotteilla alustaksi

heinätupsuille, männyn taimikin uskaltaa sekaan

Kauas näkyvästä kolhusta puun kyljessä tiedän:

polku tekee mutkan vasemmalle, kiertää kohta

katajan oikealta, kallion päällä ohut kerros

sammalta jäkälää kanervaakin, kuopasssa

puolimaatunutta risua, ympärillä juhannusviikon

tuoksua: linnea borealis

Riuku vinossa polun yli, mietin kauanko menee

kun kumarrun päästäkseni ali

entä siihen että harppaan yli

Polkuun on tullut kaarrosta muurahaispesän

laajentuessa, polulla työmaakuljetuksia

harpon hetken kanervikossa

Polun päässä pohjahiekkaa pienesti

liikuttava lähde, kepin nokassa kippo

hellepäivän kulkijan iloksi

Viite: viikon 15 krapuhaasteena on kuva:https://susupetalsanat.wordpress.com/wp-content/uploads/2025/04/vko-15.jpg?w=581&h=437

Krapu on tasan sadan sanan kirjoitushaaste ja sitä ylläpitää susupetal:https://susupetalsanat.wordpress.com/2025/04/06/sammalmttt/#comments

Tuntematon möhkäle avaruudessa

saa matemaatikot liikkeelle: voisiko se

törmätä meihin, tehdä pahaa jälkeä maahan

kuten naapurin vanhapoika: palasi Ruotsin tehtailta

kotitilalleen, kaivoi lapiolla suolle ojia huvikseen

tai että hänet muistetaan            huonosti

arpeutuvista haavoista kuivuneella suolla

Jäänmurtajilla saa jäämeren auki että pääsee

tekemään reikiä ja kuoppia pohjaan

Jotakin pyrkii pintaan

yrittää ottaa muotoa ajatuksena:

viiltävä valon välähdys, jossa kuva

jää epäselväksi, putoaa pimeyteen

ehtimättä muodostaa hahmoa:

unidentified flying object