Aukeiden peltojen lumivalo
ympärillä kuusten tummuus joista päivä
on nuollut tomusokerin
Pajujen lajeittain vaihtuvat nöyrät
murretut värit vihertävästä punertavaan
Ilta-auringossa pikkutukkien kyljet honganpunaa
koivujen mustavalkoinen vakavuus odottaa
iloista pikkuvihreää pursuilua
Haapojen keltamultaiset läikät
jäkäläkorvat kuulevat juurisilmujen
kärsimättömän rapinan
sanapasanen 
17 huhtikuun, 2011 at 15:43
Voi kevät! Hykerryttävää, kun jäkäläkorvat kuulevat juurisilmuen kärsimättämän rapinan. – Luonto melskaa!
TykkääTykkää
18 huhtikuun, 2011 at 00:21
Tämä on sitä ultramodernistien väheksymää luontolyriikkaa, joka on kaluttu heidän mukaansa jo aikoja sitten loppuun ja nyt pitää tehdä google-runoutta, jossa sanojen järjestys arvotaan 🙂
TykkääTykkää